Lue keskustelun säännöt.
Alkoholihaitoista keskustelu
Jarmos
29.03.2019 |
Alkoholipsykooseja on Suomessa vuosittain yli 4000 kappaletta, ja se on yleisin hoidettava psykoosi. Miksi aiheesta ei saa tällä palstalla keskustella? Mitä sääntöä viesti rikkoo?
Kommentit (137)
On siitä keskusteltu monta kertaa. Raittiina raivot mellastavat asian tiimoilta yhtenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä siitä sitten? Mistä haluat erityisesti keskustella? Juu, kyllä on niitä ihmisiä paljon, jotka ovat alkoholiriippuvaisia ja joille tulee muita sairauksia juomisen seurauksena. Ja sitten on niitä, jotka eivät ole alkoholiriippuvaisia ja jotka pysyvät kohtuukäytössä koko elämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Millainen se sitten on?
Useita päiviä tai viikkoja jatkuneen runsaan alkoholinkäytön lopettaminen aiheuttaa eriasteisia vieroitusoireita, sekä psyykkisiä että fyysisiä. Tavallisimpia ovat mm. ahdistuneisuus – ja pelkotilat sekä unettomuus. Astetta vaikeammassa vieroitustilassa voi ilmetä lieviä ja hetken aikaa kestäviä harha-aistimuksia.
Vaikeimmissa vieroitustiloissa voi kehittyä alkoholipsykoosi, josta eräs muoto on juoppohulluus. Myös siinä alkuoireina ovat pelokkuus ja unettomuus, joskus myös vieroituskouristukset.
Tilan pahentuessa tajunnan taso hämärtyy, ihminen muuttuu sekavaksi ja menettää ajan- ja paikantajunsa. Hänellä on voimakkaita kuulo- ja näkö- tai tuntoharhoja sekä harhaluuloja, jotka hän kokee hyvin todellisina. Samalla on usein levottomuutta, vapinaa ja sisäelinhermoston liikatoimintaa, esim. hikoilua ja sydämen tykytystä.
Delirium-tila kehittyy juomisen päättymisen jälkeen, usein toisena tai kolmantena alkoholittomana päivänä ja kestää muutamia vuorokausia. Joskus juomajakson aikanakin voi kehittyä ns. päihtymisdelirium. Deliriumin syy on aivosolujen ja koko hermoston toimintahäiriö, jonka on aiheuttanut runsas juominen ja sen äkillinen loppuminen.
Delirium voi olla hengenvaarallinen, minkä vuoksi tarkkailu ja hoito sairaalaosastolla on tarpeen.
Potilas voi myös peloissaan yrittää vahingoittaa itseään tai muita. Hoito tapahtuu joko somaattisella tai psykiatrisella sairaalaosastolla. potilas tarvitsee rauhallisen ympäristön, rauhoittavia lääkkeitä sekä somaattisen tilan seurantaa. potilas paranee tästä ”hulluudestaan” täysin, mutta runsaan juomisen uusiutuessa lisääntyy uuden deliriumin kehittymisen todennäköisyys.
Toinen yleinen alkoholipsykoosin muoto on alkoholiaistiharhaisuus. Silloin tyypillisiä ovat elävän tuntuiset aistiharjat, erityisesti kuuloharhat. Varsinaista sekavuutta ei tilaan liity. Tila alkaa jo alkoholikäytön aikana tai 1-2 viikon kuluessa käytön loppumisesta ja paranee pääosin kuukaudessa, täyde3llisesti viimeistään puolessa vuodessa. Aistiharhojen ohella voi esiintyä myös harhaluuloisuutta. Joskus oireena ovat pelkästään esim. mustasukkaisuus tai vainoharhaisuus. Oireita lievitetään avo- tai laitoshoidossa neuroleptityyppisillä psyykenlääkkeillä.
Kaikkia näitä vieroitusvaiheen jälkeen ilmeneviä psykoottisia tiloja hoidetaan osana muuta pitempiaikaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Keskeistä on pyrkimys pysyvään täysraittiuteen, koska alkoholipsykoosin jo kerran sairastaneen ”pää kestä ei kestä viinaa”, ja juomisen uusiutuminen johtaa aiempaa herkemmin uuteen alkoholipsykoosivaiheeseen tai jopa pysyvään invaliditeettiin.
Tutun mies vietiin alkoholipsykoosissa mielisairaalaan. Oli ihan sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillinen alkoholisteilla esiintyvä aivovaurio on Wernicken oireyhtymä, jossa tietty osa aivoista on vaurioitunut. Wernicken oireyhtymään liittyy miltei aina Korsakoffin psykoosi, jolle on tyypillistä lähimuistin lähes täydellinen katoaminen. Henkilö muistaa jollakin tavalla vanhoja asioita, mutta ei sitä mistä oli pari minuuttia aiemmin puhe. Nämä lähimuistin aukot hän täyttää satuilemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen se sitten on?
Useita päiviä tai viikkoja jatkuneen runsaan alkoholinkäytön lopettaminen aiheuttaa eriasteisia vieroitusoireita, sekä psyykkisiä että fyysisiä. Tavallisimpia ovat mm. ahdistuneisuus – ja pelkotilat sekä unettomuus. Astetta vaikeammassa vieroitustilassa voi ilmetä lieviä ja hetken aikaa kestäviä harha-aistimuksia.
Vaikeimmissa vieroitustiloissa voi kehittyä alkoholipsykoosi, josta eräs muoto on juoppohulluus. Myös siinä alkuoireina ovat pelokkuus ja unettomuus, joskus myös vieroituskouristukset.
Tilan pahentuessa tajunnan taso hämärtyy, ihminen muuttuu sekavaksi ja menettää ajan- ja paikantajunsa. Hänellä on voimakkaita kuulo- ja näkö- tai tuntoharhoja sekä harhaluuloja, jotka hän kokee hyvin todellisina. Samalla on usein levottomuutta, vapinaa ja sisäelinhermoston liikatoimintaa, esim. hikoilua ja sydämen tykytystä.
Delirium-tila kehittyy juomisen päättymisen jälkeen, usein toisena tai kolmantena alkoholittomana päivänä ja kestää muutamia vuorokausia. Joskus juomajakson aikanakin voi kehittyä ns. päihtymisdelirium. Deliriumin syy on aivosolujen ja koko hermoston toimintahäiriö, jonka on aiheuttanut runsas juominen ja sen äkillinen loppuminen.
Delirium voi olla hengenvaarallinen, minkä vuoksi tarkkailu ja hoito sairaalaosastolla on tarpeen.
Potilas voi myös peloissaan yrittää vahingoittaa itseään tai muita. Hoito tapahtuu joko somaattisella tai psykiatrisella sairaalaosastolla. potilas tarvitsee rauhallisen ympäristön, rauhoittavia lääkkeitä sekä somaattisen tilan seurantaa. potilas paranee tästä ”hulluudestaan” täysin, mutta runsaan juomisen uusiutuessa lisääntyy uuden deliriumin kehittymisen todennäköisyys.
Toinen yleinen alkoholipsykoosin muoto on alkoholiaistiharhaisuus. Silloin tyypillisiä ovat elävän tuntuiset aistiharjat, erityisesti kuuloharhat. Varsinaista sekavuutta ei tilaan liity. Tila alkaa jo alkoholikäytön aikana tai 1-2 viikon kuluessa käytön loppumisesta ja paranee pääosin kuukaudessa, täyde3llisesti viimeistään puolessa vuodessa. Aistiharhojen ohella voi esiintyä myös harhaluuloisuutta. Joskus oireena ovat pelkästään esim. mustasukkaisuus tai vainoharhaisuus. Oireita lievitetään avo- tai laitoshoidossa neuroleptityyppisillä psyykenlääkkeillä.
Kaikkia näitä vieroitusvaiheen jälkeen ilmeneviä psykoottisia tiloja hoidetaan osana muuta pitempiaikaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Keskeistä on pyrkimys pysyvään täysraittiuteen, koska alkoholipsykoosin jo kerran sairastaneen ”pää kestä ei kestä viinaa”, ja juomisen uusiutuminen johtaa aiempaa herkemmin uuteen alkoholipsykoosivaiheeseen tai jopa pysyvään invaliditeettiin.
Onko kokemuksia muuten kuin tämä Päihdelinkin teksti?
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kevennys: minulla taitaa olla tuo Wernicken oireyhtymä vaikka olenkin melko raitis 😃.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen se sitten on?
Useita päiviä tai viikkoja jatkuneen runsaan alkoholinkäytön lopettaminen aiheuttaa eriasteisia vieroitusoireita, sekä psyykkisiä että fyysisiä. Tavallisimpia ovat mm. ahdistuneisuus – ja pelkotilat sekä unettomuus. Astetta vaikeammassa vieroitustilassa voi ilmetä lieviä ja hetken aikaa kestäviä harha-aistimuksia.
Vaikeimmissa vieroitustiloissa voi kehittyä alkoholipsykoosi, josta eräs muoto on juoppohulluus. Myös siinä alkuoireina ovat pelokkuus ja unettomuus, joskus myös vieroituskouristukset.
Tilan pahentuessa tajunnan taso hämärtyy, ihminen muuttuu sekavaksi ja menettää ajan- ja paikantajunsa. Hänellä on voimakkaita kuulo- ja näkö- tai tuntoharhoja sekä harhaluuloja, jotka hän kokee hyvin todellisina. Samalla on usein levottomuutta, vapinaa ja sisäelinhermoston liikatoimintaa, esim. hikoilua ja sydämen tykytystä.
Delirium-tila kehittyy juomisen päättymisen jälkeen, usein toisena tai kolmantena alkoholittomana päivänä ja kestää muutamia vuorokausia. Joskus juomajakson aikanakin voi kehittyä ns. päihtymisdelirium. Deliriumin syy on aivosolujen ja koko hermoston toimintahäiriö, jonka on aiheuttanut runsas juominen ja sen äkillinen loppuminen.
Delirium voi olla hengenvaarallinen, minkä vuoksi tarkkailu ja hoito sairaalaosastolla on tarpeen.
Potilas voi myös peloissaan yrittää vahingoittaa itseään tai muita. Hoito tapahtuu joko somaattisella tai psykiatrisella sairaalaosastolla. potilas tarvitsee rauhallisen ympäristön, rauhoittavia lääkkeitä sekä somaattisen tilan seurantaa. potilas paranee tästä ”hulluudestaan” täysin, mutta runsaan juomisen uusiutuessa lisääntyy uuden deliriumin kehittymisen todennäköisyys.
Toinen yleinen alkoholipsykoosin muoto on alkoholiaistiharhaisuus. Silloin tyypillisiä ovat elävän tuntuiset aistiharjat, erityisesti kuuloharhat. Varsinaista sekavuutta ei tilaan liity. Tila alkaa jo alkoholikäytön aikana tai 1-2 viikon kuluessa käytön loppumisesta ja paranee pääosin kuukaudessa, täyde3llisesti viimeistään puolessa vuodessa. Aistiharhojen ohella voi esiintyä myös harhaluuloisuutta. Joskus oireena ovat pelkästään esim. mustasukkaisuus tai vainoharhaisuus. Oireita lievitetään avo- tai laitoshoidossa neuroleptityyppisillä psyykenlääkkeillä.
Kaikkia näitä vieroitusvaiheen jälkeen ilmeneviä psykoottisia tiloja hoidetaan osana muuta pitempiaikaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Keskeistä on pyrkimys pysyvään täysraittiuteen, koska alkoholipsykoosin jo kerran sairastaneen ”pää kestä ei kestä viinaa”, ja juomisen uusiutuminen johtaa aiempaa herkemmin uuteen alkoholipsykoosivaiheeseen tai jopa pysyvään invaliditeettiin.
Onko kokemuksia muuten kuin tämä Päihdelinkin teksti?
Eri
Kyllä on. Aika monta ihmistä on tullut kuskattua mielisairaalaan alkoholipsykoosin takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkijat-suomessa-meneillaan-alkoho…
Tutkijat: Suomessa meneillään alkoholikatastrofi.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen alkoholisteilla esiintyvä aivovaurio on Wernicken oireyhtymä, jossa tietty osa aivoista on vaurioitunut. Wernicken oireyhtymään liittyy miltei aina Korsakoffin psykoosi, jolle on tyypillistä lähimuistin lähes täydellinen katoaminen. Henkilö muistaa jollakin tavalla vanhoja asioita, mutta ei sitä mistä oli pari minuuttia aiemmin puhe. Nämä lähimuistin aukot hän täyttää satuilemalla.
Tämä on helposti ehkäistävissä B1-vitamiinivalmisteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/jo-kohtuusiemailu-hapertaa-aivoja
Jo kohtuusiemailu hapertaa aivoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen alkoholisteilla esiintyvä aivovaurio on Wernicken oireyhtymä, jossa tietty osa aivoista on vaurioitunut. Wernicken oireyhtymään liittyy miltei aina Korsakoffin psykoosi, jolle on tyypillistä lähimuistin lähes täydellinen katoaminen. Henkilö muistaa jollakin tavalla vanhoja asioita, mutta ei sitä mistä oli pari minuuttia aiemmin puhe. Nämä lähimuistin aukot hän täyttää satuilemalla.
Tämä on helposti ehkäistävissä B1-vitamiinivalmisteella.
Ei auta vitamiini siihen, että alkoholi solumyrkkynä tuhoaa aivoja enemmän kuin mikään muu huume tai päihde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itsellä nuorin tuttu joka puhtaasti viinalla on pikkuaivonsa tuhonnut, 34-vuotias.. Sellaista katkokävelyä ja töpötystä, että voi äiti sentään. Pidätyskyky on enemmän ottaneena samaa tasoa kuin kävely on päälle päin ja Propralia koko ajan yliannostusta nappimalla saa käsien vapinan sellaiselle tasolle, että edes kahvia saa keitettyä tai sanomalehteä luettua. Tosin näkökään ei enää mikään paras, ilmeisesti yhteyttä alkoholilla siihenkin. Pää leikkaa kuitenkin vielä ihan täysin, eikä edes mikään tyhmä kaveri järjenjuoksultaan. Fysiikka vain on mennyt eikä se siitä palaudu, pahenee vain.
Viina on viisasten juoma ja ei tippa tapa. Jees jees.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen se sitten on?
Useita päiviä tai viikkoja jatkuneen runsaan alkoholinkäytön lopettaminen aiheuttaa eriasteisia vieroitusoireita, sekä psyykkisiä että fyysisiä. Tavallisimpia ovat mm. ahdistuneisuus – ja pelkotilat sekä unettomuus. Astetta vaikeammassa vieroitustilassa voi ilmetä lieviä ja hetken aikaa kestäviä harha-aistimuksia.
Vaikeimmissa vieroitustiloissa voi kehittyä alkoholipsykoosi, josta eräs muoto on juoppohulluus. Myös siinä alkuoireina ovat pelokkuus ja unettomuus, joskus myös vieroituskouristukset.
Tilan pahentuessa tajunnan taso hämärtyy, ihminen muuttuu sekavaksi ja menettää ajan- ja paikantajunsa. Hänellä on voimakkaita kuulo- ja näkö- tai tuntoharhoja sekä harhaluuloja, jotka hän kokee hyvin todellisina. Samalla on usein levottomuutta, vapinaa ja sisäelinhermoston liikatoimintaa, esim. hikoilua ja sydämen tykytystä.
Delirium-tila kehittyy juomisen päättymisen jälkeen, usein toisena tai kolmantena alkoholittomana päivänä ja kestää muutamia vuorokausia. Joskus juomajakson aikanakin voi kehittyä ns. päihtymisdelirium. Deliriumin syy on aivosolujen ja koko hermoston toimintahäiriö, jonka on aiheuttanut runsas juominen ja sen äkillinen loppuminen.
Delirium voi olla hengenvaarallinen, minkä vuoksi tarkkailu ja hoito sairaalaosastolla on tarpeen.
Potilas voi myös peloissaan yrittää vahingoittaa itseään tai muita. Hoito tapahtuu joko somaattisella tai psykiatrisella sairaalaosastolla. potilas tarvitsee rauhallisen ympäristön, rauhoittavia lääkkeitä sekä somaattisen tilan seurantaa. potilas paranee tästä ”hulluudestaan” täysin, mutta runsaan juomisen uusiutuessa lisääntyy uuden deliriumin kehittymisen todennäköisyys.
Toinen yleinen alkoholipsykoosin muoto on alkoholiaistiharhaisuus. Silloin tyypillisiä ovat elävän tuntuiset aistiharjat, erityisesti kuuloharhat. Varsinaista sekavuutta ei tilaan liity. Tila alkaa jo alkoholikäytön aikana tai 1-2 viikon kuluessa käytön loppumisesta ja paranee pääosin kuukaudessa, täyde3llisesti viimeistään puolessa vuodessa. Aistiharhojen ohella voi esiintyä myös harhaluuloisuutta. Joskus oireena ovat pelkästään esim. mustasukkaisuus tai vainoharhaisuus. Oireita lievitetään avo- tai laitoshoidossa neuroleptityyppisillä psyykenlääkkeillä.
Kaikkia näitä vieroitusvaiheen jälkeen ilmeneviä psykoottisia tiloja hoidetaan osana muuta pitempiaikaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Keskeistä on pyrkimys pysyvään täysraittiuteen, koska alkoholipsykoosin jo kerran sairastaneen ”pää kestä ei kestä viinaa”, ja juomisen uusiutuminen johtaa aiempaa herkemmin uuteen alkoholipsykoosivaiheeseen tai jopa pysyvään invaliditeettiin.
Mitä keskustelua tämä on? Kopioit jonkun artikkelin jostain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen se sitten on?
Useita päiviä tai viikkoja jatkuneen runsaan alkoholinkäytön lopettaminen aiheuttaa eriasteisia vieroitusoireita, sekä psyykkisiä että fyysisiä. Tavallisimpia ovat mm. ahdistuneisuus – ja pelkotilat sekä unettomuus. Astetta vaikeammassa vieroitustilassa voi ilmetä lieviä ja hetken aikaa kestäviä harha-aistimuksia.
Vaikeimmissa vieroitustiloissa voi kehittyä alkoholipsykoosi, josta eräs muoto on juoppohulluus. Myös siinä alkuoireina ovat pelokkuus ja unettomuus, joskus myös vieroituskouristukset.
Tilan pahentuessa tajunnan taso hämärtyy, ihminen muuttuu sekavaksi ja menettää ajan- ja paikantajunsa. Hänellä on voimakkaita kuulo- ja näkö- tai tuntoharhoja sekä harhaluuloja, jotka hän kokee hyvin todellisina. Samalla on usein levottomuutta, vapinaa ja sisäelinhermoston liikatoimintaa, esim. hikoilua ja sydämen tykytystä.
Delirium-tila kehittyy juomisen päättymisen jälkeen, usein toisena tai kolmantena alkoholittomana päivänä ja kestää muutamia vuorokausia. Joskus juomajakson aikanakin voi kehittyä ns. päihtymisdelirium. Deliriumin syy on aivosolujen ja koko hermoston toimintahäiriö, jonka on aiheuttanut runsas juominen ja sen äkillinen loppuminen.
Delirium voi olla hengenvaarallinen, minkä vuoksi tarkkailu ja hoito sairaalaosastolla on tarpeen.
Potilas voi myös peloissaan yrittää vahingoittaa itseään tai muita. Hoito tapahtuu joko somaattisella tai psykiatrisella sairaalaosastolla. potilas tarvitsee rauhallisen ympäristön, rauhoittavia lääkkeitä sekä somaattisen tilan seurantaa. potilas paranee tästä ”hulluudestaan” täysin, mutta runsaan juomisen uusiutuessa lisääntyy uuden deliriumin kehittymisen todennäköisyys.
Toinen yleinen alkoholipsykoosin muoto on alkoholiaistiharhaisuus. Silloin tyypillisiä ovat elävän tuntuiset aistiharjat, erityisesti kuuloharhat. Varsinaista sekavuutta ei tilaan liity. Tila alkaa jo alkoholikäytön aikana tai 1-2 viikon kuluessa käytön loppumisesta ja paranee pääosin kuukaudessa, täyde3llisesti viimeistään puolessa vuodessa. Aistiharhojen ohella voi esiintyä myös harhaluuloisuutta. Joskus oireena ovat pelkästään esim. mustasukkaisuus tai vainoharhaisuus. Oireita lievitetään avo- tai laitoshoidossa neuroleptityyppisillä psyykenlääkkeillä.
Kaikkia näitä vieroitusvaiheen jälkeen ilmeneviä psykoottisia tiloja hoidetaan osana muuta pitempiaikaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Keskeistä on pyrkimys pysyvään täysraittiuteen, koska alkoholipsykoosin jo kerran sairastaneen ”pää kestä ei kestä viinaa”, ja juomisen uusiutuminen johtaa aiempaa herkemmin uuteen alkoholipsykoosivaiheeseen tai jopa pysyvään invaliditeettiin.
Mitä keskustelua tämä on? Kopioit jonkun artikkelin jostain.
Joku kysyi tietoa, mikä on alkoholipsykoosi. Siinä oli tietoa aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen se sitten on?
Useita päiviä tai viikkoja jatkuneen runsaan alkoholinkäytön lopettaminen aiheuttaa eriasteisia vieroitusoireita, sekä psyykkisiä että fyysisiä. Tavallisimpia ovat mm. ahdistuneisuus – ja pelkotilat sekä unettomuus. Astetta vaikeammassa vieroitustilassa voi ilmetä lieviä ja hetken aikaa kestäviä harha-aistimuksia.
Vaikeimmissa vieroitustiloissa voi kehittyä alkoholipsykoosi, josta eräs muoto on juoppohulluus. Myös siinä alkuoireina ovat pelokkuus ja unettomuus, joskus myös vieroituskouristukset.
Tilan pahentuessa tajunnan taso hämärtyy, ihminen muuttuu sekavaksi ja menettää ajan- ja paikantajunsa. Hänellä on voimakkaita kuulo- ja näkö- tai tuntoharhoja sekä harhaluuloja, jotka hän kokee hyvin todellisina. Samalla on usein levottomuutta, vapinaa ja sisäelinhermoston liikatoimintaa, esim. hikoilua ja sydämen tykytystä.
Delirium-tila kehittyy juomisen päättymisen jälkeen, usein toisena tai kolmantena alkoholittomana päivänä ja kestää muutamia vuorokausia. Joskus juomajakson aikanakin voi kehittyä ns. päihtymisdelirium. Deliriumin syy on aivosolujen ja koko hermoston toimintahäiriö, jonka on aiheuttanut runsas juominen ja sen äkillinen loppuminen.
Delirium voi olla hengenvaarallinen, minkä vuoksi tarkkailu ja hoito sairaalaosastolla on tarpeen.
Potilas voi myös peloissaan yrittää vahingoittaa itseään tai muita. Hoito tapahtuu joko somaattisella tai psykiatrisella sairaalaosastolla. potilas tarvitsee rauhallisen ympäristön, rauhoittavia lääkkeitä sekä somaattisen tilan seurantaa. potilas paranee tästä ”hulluudestaan” täysin, mutta runsaan juomisen uusiutuessa lisääntyy uuden deliriumin kehittymisen todennäköisyys.
Toinen yleinen alkoholipsykoosin muoto on alkoholiaistiharhaisuus. Silloin tyypillisiä ovat elävän tuntuiset aistiharjat, erityisesti kuuloharhat. Varsinaista sekavuutta ei tilaan liity. Tila alkaa jo alkoholikäytön aikana tai 1-2 viikon kuluessa käytön loppumisesta ja paranee pääosin kuukaudessa, täyde3llisesti viimeistään puolessa vuodessa. Aistiharhojen ohella voi esiintyä myös harhaluuloisuutta. Joskus oireena ovat pelkästään esim. mustasukkaisuus tai vainoharhaisuus. Oireita lievitetään avo- tai laitoshoidossa neuroleptityyppisillä psyykenlääkkeillä.
Kaikkia näitä vieroitusvaiheen jälkeen ilmeneviä psykoottisia tiloja hoidetaan osana muuta pitempiaikaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Keskeistä on pyrkimys pysyvään täysraittiuteen, koska alkoholipsykoosin jo kerran sairastaneen ”pää kestä ei kestä viinaa”, ja juomisen uusiutuminen johtaa aiempaa herkemmin uuteen alkoholipsykoosivaiheeseen tai jopa pysyvään invaliditeettiin.
Mitä keskustelua tämä on? Kopioit jonkun artikkelin jostain.
Joku kysyi tietoa, mikä on alkoholipsykoosi. Siinä oli tietoa aiheesta.
Tietoa osaa jokainen itsekin hakea, mutta mitä sanottavaa ja keskusteltavaa sulla on tästä aiheesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen se sitten on?
Useita päiviä tai viikkoja jatkuneen runsaan alkoholinkäytön lopettaminen aiheuttaa eriasteisia vieroitusoireita, sekä psyykkisiä että fyysisiä. Tavallisimpia ovat mm. ahdistuneisuus – ja pelkotilat sekä unettomuus. Astetta vaikeammassa vieroitustilassa voi ilmetä lieviä ja hetken aikaa kestäviä harha-aistimuksia.
Vaikeimmissa vieroitustiloissa voi kehittyä alkoholipsykoosi, josta eräs muoto on juoppohulluus. Myös siinä alkuoireina ovat pelokkuus ja unettomuus, joskus myös vieroituskouristukset.
Tilan pahentuessa tajunnan taso hämärtyy, ihminen muuttuu sekavaksi ja menettää ajan- ja paikantajunsa. Hänellä on voimakkaita kuulo- ja näkö- tai tuntoharhoja sekä harhaluuloja, jotka hän kokee hyvin todellisina. Samalla on usein levottomuutta, vapinaa ja sisäelinhermoston liikatoimintaa, esim. hikoilua ja sydämen tykytystä.
Delirium-tila kehittyy juomisen päättymisen jälkeen, usein toisena tai kolmantena alkoholittomana päivänä ja kestää muutamia vuorokausia. Joskus juomajakson aikanakin voi kehittyä ns. päihtymisdelirium. Deliriumin syy on aivosolujen ja koko hermoston toimintahäiriö, jonka on aiheuttanut runsas juominen ja sen äkillinen loppuminen.
Delirium voi olla hengenvaarallinen, minkä vuoksi tarkkailu ja hoito sairaalaosastolla on tarpeen.
Potilas voi myös peloissaan yrittää vahingoittaa itseään tai muita. Hoito tapahtuu joko somaattisella tai psykiatrisella sairaalaosastolla. potilas tarvitsee rauhallisen ympäristön, rauhoittavia lääkkeitä sekä somaattisen tilan seurantaa. potilas paranee tästä ”hulluudestaan” täysin, mutta runsaan juomisen uusiutuessa lisääntyy uuden deliriumin kehittymisen todennäköisyys.
Toinen yleinen alkoholipsykoosin muoto on alkoholiaistiharhaisuus. Silloin tyypillisiä ovat elävän tuntuiset aistiharjat, erityisesti kuuloharhat. Varsinaista sekavuutta ei tilaan liity. Tila alkaa jo alkoholikäytön aikana tai 1-2 viikon kuluessa käytön loppumisesta ja paranee pääosin kuukaudessa, täyde3llisesti viimeistään puolessa vuodessa. Aistiharhojen ohella voi esiintyä myös harhaluuloisuutta. Joskus oireena ovat pelkästään esim. mustasukkaisuus tai vainoharhaisuus. Oireita lievitetään avo- tai laitoshoidossa neuroleptityyppisillä psyykenlääkkeillä.
Kaikkia näitä vieroitusvaiheen jälkeen ilmeneviä psykoottisia tiloja hoidetaan osana muuta pitempiaikaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Keskeistä on pyrkimys pysyvään täysraittiuteen, koska alkoholipsykoosin jo kerran sairastaneen ”pää kestä ei kestä viinaa”, ja juomisen uusiutuminen johtaa aiempaa herkemmin uuteen alkoholipsykoosivaiheeseen tai jopa pysyvään invaliditeettiin.
Mitä keskustelua tämä on? Kopioit jonkun artikkelin jostain.
Joku kysyi tietoa, mikä on alkoholipsykoosi. Siinä oli tietoa aiheesta.
Tietoa osaa jokainen itsekin hakea, mutta mitä sanottavaa ja keskusteltavaa sulla on tästä aiheesta?
Entä sulla? Et ole todennut vielä mitään itse aiheesta.
Todennäköisesti alkoholistit itse ilmoittavat asiattomina, aihe on hyvin herkkä niin, kuin varmaan ymmärrät.