2½-vuotiaan mitat: 10,5kg ja n. 86cm

Meillä oli tuon ikäisenä 87cm ja 10,3kg

Ei se jätti oo vieläkään, ikää 4v ja pituutta 95cm, painoa noin 13kg.

Just laitoin toisen ketjun otsikolla pikkuinen 4-vuotias tjsp... 

Onpa huojentavaa kuulla, oikeasti, en ole missään törmännyt tai kuullut toisesta yhtä ministä. Jatkuvasti hassuja tilanteita, kun häntä luullaan lähes vauvaksi ja sitten puhuukin pitkiä lauseita, kyselee jne. Miten teillä syönyt ikänsä? Onko jotain niksejä, miten olet saanut kasvua ja painoa hänelle?

Syö minkä syö :D

Pieniruokainen on ollut synnäriltä lähtien (ainoa kolmesta lapsesta, joka ei lisämaitoa saanut..) Nykyään eläis mielellään muroilla, jos annettaisiin :D Mutta pistelee se sit aina välillä ihan kunnon sapuskan ja sit voikin pari päivää taas olla vähän vähemmällä... Herkut maistuis kyllä. :P

Leivän päälle mä sipasen vähän enemmän voita kun muille, mutta muuten syö sitä mitä muutkin.

Mä olen itsekin semmonen heinäseiväs, etten painosta osaa sen enempää huolestua... (164cm 48kg, enkä ole eläissäni painanut yli 50kg, kuin raskausaikana...) Tuo pituus vaan on aikas... pieni... Varsinkin kun isosisko on sit taas semmonen hongankolistaja, että menis pari vuotta vanhemmasta keveesti. (10v ja yli 150cm pitkä)

Meillä samanikäinen on nyt 89 cm ja 11,7 kg

Meillä kun minä olen yli 165 ja mies reilu 170 niin ihmetyttää, miten lapsi tällainen kirppu. Vanhempi sisarus taas pitkä ikäisekseen ja painoakin sopivasti. Annatko hänelle niitä muroja tai herkkuja miten herkästi vai pidätkö niin, että on sitten syömättä jos ei sama ruoka uppoa mitä muillekin? Mä annan vähän herkemmin tälle jotain makeaa tai ruuan päälle muumikeksin tms. En tiedä onko hyvä vai huono. Mutta pääasiassa siis tarjoan puuroa ja perusruokia.

Meidän tyttö oli tuoni ikäisenä 10.9kg ja 87cm.

On nyt 9v. ja 125cm/21kg. Tuollainen keijukainen ollut aina (niin paitsi syntyessää oli nelikiloinen). Omilla käyrillään kasvanut tasaisesti aina. 

Mun 2v3kk poitsun mitat nyt 89-90cm ja 12,5 kiloa

Meillä on 2v neiti, jolla oli juuri neuvola. Mitat oli 84cm/reilut 11kg. Meillä neiti kyllä syö aina tosi reippaasti. Tosin kun siskonsa, joka on ollut vähäruokainen ja nirso. Silloin olin hieman huolestunut, oli myös pienempi 2vuotiaana kuin pikkusiskonsa. Molemmat syntyi täysiaikaisina ja olivat päälle 2,5 kiloisia. Itse olen 158cm pitkä ja aina ollut hoikka. Mieheni on vajaa 180cm ja roteva, joten voi olettaa että minun geenit on periytyny?:D Itse en ole koskaan pitänyt lapsiani mitenkään pieninä, mutta kun ovat muiden samanikäisten kanssa niin huomaa että ovat pienempiä. Itse en olisi mitenkään huolissani.:) Minulla on ihan "normaali" pituiset vanhemmat, en tiedä miksi itse jäin melko lyhyeksi.

Mun poikani 2½ v 90 cm ja 13 kg. Meillä oli paljon vaikeuksia 1-2-vuotiaana painon kanssa. Myös hyvin pieniruokainen poika, jolle vaan ei maistunut millään. Paino palasi alkuperäiselle käyrälle vasta kun ruvettiin sallimaan herkkujakin jonkun kerran viikossa. Hassua kyllä makeiden mukana pojan ruokahalu tavallista ruokaakin kohtaan on lisääntynyt eli syö kunnon ruokaakin enemmän eikä pelkästään täydennä syömistään herkuilla. Enimmäkseen nää lempiherkut on kaakaota (päivittäin) ja joskus jäätelöä (kerran pari viikossa). Saa myös karkkia, mutta vain pieniä määriä kerrallaan.

En sanois että sulla olis syytä vielä huoleen, jos pituutta ja painoa jokatapauksessa tulee tasaisesti kokoajan lisää. :) Mutta tietysti lääkärit vois tutkia ettei oo jotain kilpirauhasissa häikkää, tai muualla mikä voi hidastaa kasvua.
Minun kirppu oli 2,5-vuotiaana 80cm ja n.12kg.
Syynä kasvuhormonin puute. 
Hoito aloitettiin viime elokuussa, ikää silloin 2v ja oli 68cm :o

Meidän kirppu oli 2v 80cm ja 10kg. Onhan tuo pieni ja pieniruokainen. Vauvanakin riitti 5min tissiä 3 tunnin välein. Ihmiset luulee vauvaksi, varsinkin nyt kun pitkät hiukset on pipon alla piilossa. Mummot ihastelee miten kävelee niin reippaasti yms. Löysin netistä uudet kasvukäyrät ja pituus jää armotta käyrien alapuolelle. Huvittavalta tyttö näyttää isänsä sylissä, joka on 183cm ja 100kg. Miten niin isosta voi syntyä niin pientä! :D

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 20:47"]

Meillä kun minä olen yli 165 ja mies reilu 170 niin ihmetyttää, miten lapsi tällainen kirppu. Vanhempi sisarus taas pitkä ikäisekseen ja painoakin sopivasti. Annatko hänelle niitä muroja tai herkkuja miten herkästi vai pidätkö niin, että on sitten syömättä jos ei sama ruoka uppoa mitä muillekin? Mä annan vähän herkemmin tälle jotain makeaa tai ruuan päälle muumikeksin tms. En tiedä onko hyvä vai huono. Mutta pääasiassa siis tarjoan puuroa ja perusruokia.

[/quote]

No ette te miehenne kanssa todellakaan mitään jättiläisiä ole, ei ihme siis, jos lapsenne on vähän pienempi.

Ap:lle ja muille kirppujen vanhemmille, ei kannata olla huolissaan. Lapsetkin kasvavat yksilöllisesti ja yksilöiksi.

Itselläni on kohta 2-vuotias, 10,5 kg, 85 cm, mutta ihan on sopusuhtainen, syökin suhteellisen hyvin ja kasvanut ok, en ole huolissani. "Linnunluinen", kirppusen oloinen, mutta ihan pirteä ja normaalisti kehittynyt. Itse olen 160 cm ja mies 178 cm, joten ei ihme, että lapsi on pieni myös.

Kasvu on yksilöllistä, lapset kasvaa eri tahtia ja ovat keskenään eri kokoisia. Ei kannata vertailla toisiin vaan neuvolassa seurataan että kasvua tulee sopivaan tahtiin omalla käyrällä.

aika pieniä,meidän poika painoi syntyessään 1635g ja 10kk neuvolassa 10,5kg

Mä en enää muista meidän parivuotiaan mittoja, mutta olen siis erään kirpputyttösen äiti. Kirppumme on kasvanut aina -2 käyrää, ja on nyt 6-vuotiaana 105cm ja 15,8kg. Fiksu ja terve tyttö, ei ole koskaan ohjattu mihinkään jatkotutkimuksiin. Minä olen 160cm ja mieheni 186cm. Luulen, että tyttö on pituuskasvussa tullut minuun :) Muistan olleeni aina luokkani lyhyin. Eikä siinä mitään vikaa koskaan ollut!

Muistan myös elävästi nuo aikaisempien vuosien huolet, kun ruoka ei tyttärelle maistunut, eikä pituutta tai painoa tullut "toivottuun tapaan".

Meillä edelleen nyt  6-vuotiaana tyttö on tosi pieniruokainen, syö ensin salaatit, kurkut ja paprikat, sitten närkkii lihaa ja jättää mieluusti hiilihydraatit eli perunat, pastat, riisit ja leivät syömättä kokonaan. Hän on myös sellainen pieniluinen ja siro, ja tästä kai kyse pohjimmiltaan on: on vaan kertakaikkiaan pieni ihminen, joka ei myöskään tarvitse yhtä paljon ruokaa kuin joku jämerämpää tekoa oleva.

Sellainen se vaan on, jotenkin vaan täytyy osata olla näyttämättä huolta ja stressiä lapselle.

Mun kaksi vanhinta tyttöä oli 2-vuotiaana 83-senttisiä ja 9,8-kiloisia. Nyt 19- ja 21-vuotiaana kumpikin on 161 cm ja 48 kg.