Aikuiset ovat kauheita :( Tällä palstalla ja livenäkin.

Kaikkea arvostellaan, mikään ei ole hyvin. Niin ja lapset ja nuoret vasta kauheita ovatkin. Lapset on tiellä, ne kiukuttelee enemmän kuin ennen, huutaa kaupassa ja toiset vanhemmat, ne ei vaan osaa kasvattaa. Omat lapset on rakkaita ja muiden lapsia vihataan. Lapsille iloa tuottavat asiat ovat rasittavia ja virpominenkin kerjäämistä.

Mä itse tällaisena varhaisaikuisena (27 vee) ihmettelen. Miksi aikuiset ovat niin kyynisiä ja hirveitä? Tällä palstalla kukkii lähimmäisenviha ja arvostelu ja samanlaisia ovat ihmiset ihan livenäkin. Livenä arvostelu hoidetaan vaan selän takana kyönisti. Pessimismi kukkii ja jos joku ei ole jossain onnistunut niin ei kukaan toinenkaan voi onnistua. Latistetaan ja tyrmätään. Jotenkin surullista, että ennen tällainen arvostelu oli vain 70 vuotiaiden mummojen hommaa ja se kohdistui pihan raggarinuoriin, mutta nykyisin kaikki arvostelevat toisiaan ja pienet lapsetkin ovat vapaata riistaa.

Just tänään kuulin bussissa kun joku arvosteli liian pienen lapsen kanssa virpomaan tullutta äitiä ja toinen yli 12 vuotiaita virpojia. Minä näen mieluummin äidin joka on pienen lapsen kanssa virpomassa, kuin äidin joka huutaa lapsilleen. Näen mielummin 12 vuotiaan virpomassa kuin pullo kädessä. Kuuntelen mieluummin lasten itkua kuin aikuisten iän ikuista valitusta. Kestän lasten iloiset leikin äänet paremmin kuin aikuisten "iloisen" juhlinnan äänet. 

Rakastan lapsia niin omia kuin muidenkin. Ja myös muitakin ihmisiä. En kestä tätä pessimistien ja arvostelijoiden tyranniaa. Taidan lopettaa sosiaaliset suhteet ja tyytyä vain oman perheen seuraan. 

Olen avautumiseni avautunut. Pahoittelen jos vuodatukseni aiheutti jolle kulle mielipahaa.