Miten voisi päästä hoitoalalta pois?
Olen ihan loppuun palanut, keskivaikeasti masentunut ja tiedän, että työ on tähän syynä. Mutta on niin vaikea löytää poispääsyä työstä.
Ei ole varaa alkaa opiskelemaan, koska on kaksi lasta joista jo toinen opiskelee ja muutenkin on tiukkaa pienillä tuloilla.
Enkä tiedä mitä muuta osaisin tehdä, varsinkin masennus on vienyt itsetuntoani, muistini on heikko, nukun huonosti jne. On äärimmäisen vaikeaa ajatella, että pitäisi kyetä uuteen työhön, mutta silti tiedän että olen kohta työkyvytön kokonaan tällä menolla. Omalle työpaikalle meno ahdistaa ja jo ensimmäisellä tauolla käyn itkemässä vessassa pahaa oloani.
Mutta miten ihmeessä voi tilanteesta päästä pois? Ei ole säästöjä, ei rikkaita vanhempia tai mitään ja lapset tarvii leipää sekä konktreettisesti koulukirjojakin jotta he pääsevät elämässään eteenpäin, en voi heitä jättää pulaan joten työtä on tehtävä.
Kommentit (4)
Minä tekisin tuossa tilanteessa sen että ottaisin sairauslomaa, niin pitkästi kuin palkallista saa. Antaisihan se jonkunlaisen hengähdystauon kuitenkin (ainakin kuukauden?). Kun lapset on koulussa, olisi päivät aikaa levähtää ja miettiä jatkoa. Toinen pätkä töissä sinnitellen ja uusi pitempi sairausloma. Saisit ehkä jotain säästöönkin kun ei olisi työmatkakuluja (?). Samalla voisit etsiä uutta työtä tai miettiä opiskeluja. Jaksamista!
Vierailija kirjoitti:
Täällä kohtalotoveri. Minulla ei vielä ole masennus-diagnoosia mutta varmasti sen saisin jos lääkäriin lähtisin. Minut on polttanut loppuun työ, jossa on todella epäreilu pomo ja epäasiallista kohtelua joutuu sietämään. On kiusaamista työyhteisössä ja tehtävät ajetaan epäreilusti. Minulla on paljon enemmän hommia kuin muilla hoitajilla ja sitä on jatkunut jo vuosia. Pomo ei välitä vaan lähinnä tulee valittamaan minulle jos jotain unohtuu (koska minulla on niin paljon hommaa verrattuna muihin hoitajiin). Potilaat ovat myös erittäin haastavia ja vaativia. Minua ahdistaa mennä töihin, jossa jokainen päivä on niin kiireinen että kaikkea ei vaan ehdi. Ja sama uudelleen seuraavana päivänä. Toiset hoitajat pitävät taukoa ja minä juoksen. Työssäni joudun hoitamaan muidenkin hoitajien potilaat, jos he sairastuvat ja he ovat tosi paljon kipeinä. Itse en ole juuri ollut mutta nyt tuntuu siltä että en enää pysty olemaan töissä. Nukun huonosti ja muisti pätkii, tiuskin lapsilleni ym. En ole kiinnostunut enää mistään, lähinnä haluaisin olla yksin ja nukkua.
Olen ajatellut että irtisanoudun ja etsin uutta työtä. Sairaanhoitajana voi päästä monenlaiseen hommaan, ei sen ole pakko olla hoitotyötä. Tsemiä sinulle ap! Kevättä kohti!
Olet liian kiltti, toiset käyttävät sitä hyväkseen, samoin pomo. En ole hoitoalan ihminen mutta tunnistan itseni tuosta tarinastasi. Työelämässä pitää olla sillä tavalla julkea että tekee vain omat hommansa ja muut hoitakoot omat työnsä, pitää jämäkästi kieltäytyä lisätöistä ja tehdä selväksi että nyt riittää. Vastuu tekemättömistä töistä on esimiehen. Sairauslomalle vaan sinäkin, siitä se pomokin herää että et ole robotti. Näin minunkin esimieheni heräsi, kun vielä tuuraajani sairastui samaan, ensin ei uskonut eikä kuunnellut kun sanoin että en jaksa/ehdi enempää, naureskeli vain (naisethan aina nalkuttaa ja valittaa turhista). Alkoi viimein tapahtua kun työntekijät väheni ja sairaslomat piteni. Pomot uskoo rahaa ja varsinkin sen menetystä. Siinä vaiheessa kun palkkakulut nousee tähtitieteellisiksi, alkaa kiinnostaa työntekijöiden työolot ja jaksaminen.
Eipä tuossa ole vaihtoehtoja. Nykyään joka paikkaan vaaditaan koulutusta, joten jos haluat muulle alalle, sinun on opiskeltava uusi ammatti.
Jos olet vakityössä, voit saada opintovapaata ja aikuiskoulutustukea (vai mikä lieneekään nykyään).
Ainakin kannattaa vaihtaa heti jonnekin toiseen työpaikkaan! Eivät ne kaikki ole samanlaisia.
Täällä kohtalotoveri. Minulla ei vielä ole masennus-diagnoosia mutta varmasti sen saisin jos lääkäriin lähtisin. Minut on polttanut loppuun työ, jossa on todella epäreilu pomo ja epäasiallista kohtelua joutuu sietämään. On kiusaamista työyhteisössä ja tehtävät ajetaan epäreilusti. Minulla on paljon enemmän hommia kuin muilla hoitajilla ja sitä on jatkunut jo vuosia. Pomo ei välitä vaan lähinnä tulee valittamaan minulle jos jotain unohtuu (koska minulla on niin paljon hommaa verrattuna muihin hoitajiin). Potilaat ovat myös erittäin haastavia ja vaativia. Minua ahdistaa mennä töihin, jossa jokainen päivä on niin kiireinen että kaikkea ei vaan ehdi. Ja sama uudelleen seuraavana päivänä. Toiset hoitajat pitävät taukoa ja minä juoksen. Työssäni joudun hoitamaan muidenkin hoitajien potilaat, jos he sairastuvat ja he ovat tosi paljon kipeinä. Itse en ole juuri ollut mutta nyt tuntuu siltä että en enää pysty olemaan töissä. Nukun huonosti ja muisti pätkii, tiuskin lapsilleni ym. En ole kiinnostunut enää mistään, lähinnä haluaisin olla yksin ja nukkua.
Olen ajatellut että irtisanoudun ja etsin uutta työtä. Sairaanhoitajana voi päästä monenlaiseen hommaan, ei sen ole pakko olla hoitotyötä. Tsemiä sinulle ap! Kevättä kohti!