Kissa alkanut tunkemaan jatkuvasti rinnan päälle/kainaloon. Olenko kuolemassa?

Ihmisen keskimääräinen kuolleisuusprosentti on 100

Et, mieheni olisi jo kuollut tuon mukaan.

Tuskin sentään. Ehkä se nauttii vanhemmiten lämpösistä paikoista. Sitten kun se alkaa syömään sua, tiedät olevasi kuollut.

Kissa on kuolemassa

Se on vaan päättänyt että olet luottamuksen arvoinen. Noin meilläkin vanhempi kissa käyttäytyy. Nuorempi kuuhailee vielä, eikä malttaisi sylissäkään istua ellei saa koko ajan puskea ja mäljätä sormia. Sillä on jonkin tasoista hellyyysaggressiota.

Kevättä rinnassa?

Jos kissa on kuolemassa? Meidän pentu oli saanut osuman autosta, ja viimeisillä voimillaan raahautui pihaan meitä kohti.

Tai itsemurhakandidaatit soittaa viimeisen puhelun äidille.

Vierailija kirjoitti:

Jos kissa on kuolemassa? Meidän pentu oli saanut osuman autosta, ja viimeisillä voimillaan raahautui pihaan meitä kohti.

Tai itsemurhakandidaatit soittaa viimeisen puhelun äidille.

Mietin myös tätä, mutta kissa tuntuu olevan muuten normaali.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin sentään. Ehkä se nauttii vanhemmiten lämpösistä paikoista. Sitten kun se alkaa syömään sua, tiedät olevasi kuollut.

Olen lihonut nopeasti muutaman kuukauden aikana, joten voi hyvin olla, että olen nykyään se lämpimin ja pehmein paikka nukkua. Aiemmin kissakaveri oli meistä suhteessa muhkumpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin sentään. Ehkä se nauttii vanhemmiten lämpösistä paikoista. Sitten kun se alkaa syömään sua, tiedät olevasi kuollut.

Olen lihonut nopeasti muutaman kuukauden aikana, joten voi hyvin olla, että olen nykyään se lämpimin ja pehmein paikka nukkua. Aiemmin kissakaveri oli meistä suhteessa muhkumpi.

Hauska:) Mukavia lepohetkiä teille.

Niin meidänkin kissa ja on valinnut juuri minut <3

Mies kun kutsuu ei kissa edes reagoi.

Jos kissa liimautuu iholle ja kehrää eikä ole aikaisemmin tehnyt niin se kannattaisi tarkistuttaa eläinlääkärillä. Seuraile myös hiekkalaatikkokäytöstä, ovatko pissapaakut samankokoisia kuin ennenkin ja onko niitä yhtä paljon, ovatko kakat "pythonmaisia" vai kivikovia kikkareita. Käveleekö se ympäriinsä ja marisee samalla, nukkuuko enemmän kuin ennen, näyttääkö nappuloiden pureskelu reippaalta vai onko naljuttamista. Lääkäri haluaa tietää nämäkin asiat.

Se etsii heikkoa kohtaa iskeä kyntensä.

Tai sitten siitä on vain vanhemmiten tulossa sylikissa. Meillä on tuo vasta vähän yli kolmivuotias alkanut osoittaa lievää taipumusta sylikissuuteen. On kyllä aina nukkumaan mentäessä tullut mielellään kainaloon hetkeksi köllimään, mutta viimeaikoina on välillä yllättänyt tulemalla sohvallakin kainaloon tai hyppäämällä syliin, kun istun nojatuolissa tai kömpimällä syliin, jos istun lattialla. Ei se hirveän pitkiä aikoja vieläkään siinä viihdy, ja etenkin jos vuotta vuotta nuorempi pikkuveljensä sattuu paikalle ja näkee, niin poistuu välittömästi ja yrittää näyttää siltä, että en minä missään sylissä ollut, ihan omias näit. Nuorempi touhottaa vielä niin suurella innolla omiaan, ettei ehdi edes syliä harkita, mutta yöt sekin kyllä nukkuu tiiviisti kyljessä kiinni tai jalkojen päällä.

Teidän suhteenne on lähentynyt. Onnea siitä :)

Vierailija kirjoitti:

Se on vaan päättänyt että olet luottamuksen arvoinen. Noin meilläkin vanhempi kissa käyttäytyy. Nuorempi kuuhailee vielä, eikä malttaisi sylissäkään istua ellei saa koko ajan puskea ja mäljätä sormia. Sillä on jonkin tasoista hellyyysaggressiota.

Kisuvanhus alkaa pehmetä.

Vierailija kirjoitti:

Jos kissa liimautuu iholle ja kehrää eikä ole aikaisemmin tehnyt niin se kannattaisi tarkistuttaa eläinlääkärillä. Seuraile myös hiekkalaatikkokäytöstä, ovatko pissapaakut samankokoisia kuin ennenkin ja onko niitä yhtä paljon, ovatko kakat "pythonmaisia" vai kivikovia kikkareita. Käveleekö se ympäriinsä ja marisee samalla, nukkuuko enemmän kuin ennen, näyttääkö nappuloiden pureskelu reippaalta vai onko naljuttamista. Lääkäri haluaa tietää nämäkin asiat.

Ruok maistuu vanhaan malliin, samoin vessakäytös on normaalia, olen seuraillut näitä hetken.

Tuohon syliin tunkemisen lisäksi ainoa näkyvä muutos on se, että kissa on myös alkanut "komentamaan" sänkyyn/nukkumaan. Aiemmin "komentaminen" on liittynyt ruoan antamiseen ja väärässä asennossa oleviin oviin. Hyvä puoli on se, että olen viimeaikoina mennyt yöpuulle aika tarkaan kymmeneltä..

Kyllä. Kissa nimittäin pyrkii saamaa sun täyden luottamuksen et onnistuu murha suunnitelmissaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kissa liimautuu iholle ja kehrää eikä ole aikaisemmin tehnyt niin se kannattaisi tarkistuttaa eläinlääkärillä. Seuraile myös hiekkalaatikkokäytöstä, ovatko pissapaakut samankokoisia kuin ennenkin ja onko niitä yhtä paljon, ovatko kakat "pythonmaisia" vai kivikovia kikkareita. Käveleekö se ympäriinsä ja marisee samalla, nukkuuko enemmän kuin ennen, näyttääkö nappuloiden pureskelu reippaalta vai onko naljuttamista. Lääkäri haluaa tietää nämäkin asiat.

Ruok maistuu vanhaan malliin, samoin vessakäytös on normaalia, olen seuraillut näitä hetken.

Tuohon syliin tunkemisen lisäksi ainoa näkyvä muutos on se, että kissa on myös alkanut "komentamaan" sänkyyn/nukkumaan. Aiemmin "komentaminen" on liittynyt ruoan antamiseen ja väärässä asennossa oleviin oviin. Hyvä puoli on se, että olen viimeaikoina mennyt yöpuulle aika tarkaan kymmeneltä..

Noin se meilläkin alkoi. Hyvinkin viatonta äiskän kainaloon ja rinnan päälle änkeämistä. Huomauttelua jos ruoka ei oo ihan ajallaan kipossa. Kun jäin työttömäksi, kissa on aloittanut kunnon kyykytyksen. Sylissä pitäisi saada lojua 24/7, mun pitäisi mennä sen kaveriksi laatikon viereen hengaamaan kun se käy tarpeillaan, ulos en saisi yksin mennä vaan sen pitää päästä terassilta vahtimaan etten karkaa.

Lääkäri on vinku-iitan tutkinut edestä ja takaa, veriarvot on ok, vessat pidetään puhtaana ja ruoka on asiallista. Katti vaan otti ja niksahti kun huomasi että olenkin nyt päivät kotona. Ei siinä mitään, on se hellyttävä reppana parhaina päivinä, mutta pahimpina päivinä tuntuu kuin hyysäisi parivuotiaan tasolle taantunutta dementikkoa. Kaverinpuutteestakaan ei oo kiinni, samassa taloudessa asustaa huomattavasti vähemmän ripustautuva nuorempi kissa jonka kanssa tutkiskelevat maailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kissa liimautuu iholle ja kehrää eikä ole aikaisemmin tehnyt niin se kannattaisi tarkistuttaa eläinlääkärillä. Seuraile myös hiekkalaatikkokäytöstä, ovatko pissapaakut samankokoisia kuin ennenkin ja onko niitä yhtä paljon, ovatko kakat "pythonmaisia" vai kivikovia kikkareita. Käveleekö se ympäriinsä ja marisee samalla, nukkuuko enemmän kuin ennen, näyttääkö nappuloiden pureskelu reippaalta vai onko naljuttamista. Lääkäri haluaa tietää nämäkin asiat.

Ruok maistuu vanhaan malliin, samoin vessakäytös on normaalia, olen seuraillut näitä hetken.

Tuohon syliin tunkemisen lisäksi ainoa näkyvä muutos on se, että kissa on myös alkanut "komentamaan" sänkyyn/nukkumaan. Aiemmin "komentaminen" on liittynyt ruoan antamiseen ja väärässä asennossa oleviin oviin. Hyvä puoli on se, että olen viimeaikoina mennyt yöpuulle aika tarkaan kymmeneltä..

Noin se meilläkin alkoi. Hyvinkin viatonta äiskän kainaloon ja rinnan päälle änkeämistä. Huomauttelua jos ruoka ei oo ihan ajallaan kipossa. Kun jäin työttömäksi, kissa on aloittanut kunnon kyykytyksen. Sylissä pitäisi saada lojua 24/7, mun pitäisi mennä sen kaveriksi laatikon viereen hengaamaan kun se käy tarpeillaan, ulos en saisi yksin mennä vaan sen pitää päästä terassilta vahtimaan etten karkaa.

Lääkäri on vinku-iitan tutkinut edestä ja takaa, veriarvot on ok, vessat pidetään puhtaana ja ruoka on asiallista. Katti vaan otti ja niksahti kun huomasi että olenkin nyt päivät kotona. Ei siinä mitään, on se hellyttävä reppana parhaina päivinä, mutta pahimpina päivinä tuntuu kuin hyysäisi parivuotiaan tasolle taantunutta dementikkoa. Kaverinpuutteestakaan ei oo kiinni, samassa taloudessa asustaa huomattavasti vähemmän ripustautuva nuorempi kissa jonka kanssa tutkiskelevat maailmaa.

Ahahaa :,D Tuli tuosta mieleen, että koiran kyykytys on myös lisääntynyt. Tai oikeammin muotoutunut jo tavaksi. Aina kun olen lähdössä piskin kanssa ulos, joudun kantamaan sen ulko-ovelle (ei ole pieni koira..) mikäli kissaa ei näy, muussa tapauksessa voin vaihtoehtoisesti nostaa kissan syliin ja päästää koira-raukan ulko-ovelle. Kissa siis vainoaa koiraa uloslähtötilanteissa, hyökkii ja läpsii piilosta tassulla yms. koiran mennessä ohitse. Koiravanhus on oppinut uusia temppuja. Istuu nykyään olkkarissa nätisti siihen asti, että kannan sen sieltä/varmistan reitin ovelle, ennen sille riitti ulos-sana kaikkineen variaatioineen merkiksi siirtyä heti ovelle odottamaan.

Onko kenelläkään teoriaa mistä voisi johtua? Lapsuuden kissa toimi samoin, sillä erotuksella, että sillä oli mahdollisuus siihen aikaan maalla ulkoilla vapaasti, jolloin hyökköys tapahtui useimmiten vasta ulkona pihapiirissä.