Lapseni ei ehkä olekaan valmis kouluun eskarin jälkeen.

Meillä on myös joulukuussa syntynyt poika, jonka koulun aloitusta mietittiin tosi tarkkaan. Me vanhemmat mietittiin tosi pitkään, että pitäiskö aloittaa starttiluokalla/lykätä kouluun menoa. Eskarissa olivat sitä mieltä, että ei kannata! Me hölmöt uskottiin silloin eskariopeja ja laitettiin kouluun. Voi kauhistus sitä eka luokkaa!! :/ Saatiin tehdä todella paljon töitä, että ekaluokka sujuisi edes jollain tavalla. Kirjat lentelivät pitkin seiniä ja kynät perään. Yhtään ei olisi jaksanut enään koulun jälkeen keskittyä läksyihin. Lukemisen oppi todella myöhään, kirjoittaminen takkus ym. Millon haettiin koululta takkia, milloin kenkiä (juu, tuli ilman kenkiä kotiin, jos ei niitä löytänyt), kirjat oli koko aika koulussa, unohteli ihan koko aika jotain jonnekin.

Oon jutellut hänen opettajansa kanssa nyt paljon myöhemmin ja todettu, että kyllä se ekaluokka oli todella vaikee. Olisi kannattanut aloittaa vuotta myöhemmin. Mutta sitten opettaja lisäsi, että kakkosella ei ollut mitään ongelmia, vaan sai hyvin kaikki tehtyä. Kakkonen sujui siis ihan toisella tavalla, lapseni oli oikeesti valmis kouluun, jaksoi istua jopa paikoillaan jo silloin. Huolehti tavaransa, eikä kysellyt koko aikaa, että miksi koulussa ei saa leikkiä.

Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi eskari käydä kahteen kertaan tai mennä starttiluokalle. Oltaisiin ihan varmasti vältytty tosi monilta jutuilta! Sosiaalisissa taidoissakin oli ongelmia. Eli jos vaan on mahdollista, niin mä laittaisin kahteen kertaan eskariin.

Nykyään meillä ei ole mitään ongelmia, vaan lapseni on luokkansa parhaita (näin on opettaja meille sanonut joka vartissa, ei siis ole oma arvio ja sama ope ollut koko alakoulun ajan). Mutta kyllä ekalla luokalla sai itse tehdä todella paljon töitä sen eteen, että me saatiin se edes jollain tavalla läpi käytyä. Jos on itse valmis todella paljon tekemään hommia ekalla luokalla lapsen kanssa, niin silloin voi miettiä jo nyt ekalle luokalle laittamista.

Hei! Vuosisitten sama tilanne. Meillä onneksi oli mahdollista aloittaa koulu startti ryhmässä. Kaveri on kovaa kyytiä menossa toppuluokalle omaan kouluun. Startti ryhmä on toisaalla. On saanut hyvät lähtökohdat toppuluokalle menoon. Oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. Hyvin arka kaveri uusille tilanteile ja reagoi "raivoomalla" niihin. Suosittelen että teette päätöksen käydä eskari uudestaan tai startti luokka. Koulua ehtii kyllä käydä ja kaverit eivät jätä häntä. Voimia ja tsemppiä teille

Itselläni on ekaluokkalainen tytär,jonka lähtökohdat oli samat. Ujous, arkuus ja uudet tilanteet jännitti niin,että useampi kuukausi valvottiin iltaisin etukäteen. Päätimme itse luottaa omaan tuntemukseen ja laitoimme tytön normaalisti kouluun. Meille tämä ratkaisu oli oikea. Tyttö on pärjännyt koulussa loistavasti, lisäksi hän myös viihtyy siellä. Suurin apu on ollut loistava opettaja, joka on osannut tukea, ohjata ja kannustaa lasta eteenpäin ilman paineita. Lisäksi olemme itse kokoajan näyttäneet tytölle, että hän on ihan normaali ja osaa tai oppii samat asiat,kun toisetkin. Jokainen oppii asiat omaan tahtiin ja jos opettajalla riittää halua/valmiuuksia tukea jokaisen omaa yksilölistä kehitystä, en usko että koulunkäynnin aloitukseen on mitään ongelmaa. Korostan kumminkin,että opettajalla on tässä suuri vaikutus. Onko teilläpäin tapana käydä eskarin ja ekanluokan kanssa yhteistyötä? Meillä eskarilaiset vieraili tulevassa kulussa,jo 3-4 krt ennen varsinaista kouluuntutustumispäivää. Näistä käynneistä varmaan äitinä ja isänä osaa lapsen puheista tulkita miltä se kouluun meneminen tuntuu. Tsempi sinulle ja luota omaan vaistoon!

Sinuna luottaisin psykologin arvioon. Itse olen opettanut muutamaakin lasta, joille on suositeltu koulun aloittamisen lykkäystä, mutta joiden vanhemmat ovat erinäisistä syistä halunneet lapsen aloittavan koulun ikätovereidensa kanssa. Syinä ovat olleet juuri mm. nuo kaverit ja ryhmään sopeutuminen. Ensimmäinen luokka on ollut tosi vaikeaa. Toinen lapsista kertaa nyt kakkosluokkaa. Toisen vaiheista en tiedä tällä hetkellä, kun muutti paikkakuntaa ekaluokan jälkeen.

Koulun aloittaminen on iso muutos lapsen elämässä. Vaikka oppitunteja on vain 3-4 päivässä, koulunaloitus tuo mukanaan paljon vastuuta ja omista tavaroista/asioista huolehtimista. Se on monelle tosi rankkaa. Lisäksi tietysti koulussa on oppimistavoitteita, jotka eivät ole helppoja niille, joilla on todettu esim. hahmottamisen vaikeutta tai kuullunymmärtämisen pulmaa tms.

Lapsen on mielestäni helpompi sopeutua uuteen eskariryhmään kuin koululuokkaan, jossa hän joutuu ehkä pinnistelemään kykyjensä äärirajoilla. Harvassa luokassa pystytään antamaan kovin paljon erityistukea. Jakotunteja on toki käytössä ja avustajakin yleensä luokassa joitakin tunteja, mutta useimmiten opettaja opettaa yksin koko porukkaa.

Kuuntele myös eskariopettajia, jotka tuntevat lapsesi ja osaavat suhteuttaa sinun lapsesi tilannetta muiden samanikäisten tasoon.

t. alkuopettaja

Älä ota kauheata stressiä asiasta. Mun koolmannen lapsen kohdallla oli just noin ja koulunkäyntiä lykättiin vuodella. Ekalla luokalla todettiin opettajan kanssa, että päätös todella oli oikea. Vuosi oli haastava siitäkin huolimatta, että ensimmäistä luokkaa lykättiin.

Poikani kävi siis eskaria kaksi vuotta. Kaikesta surusta huolimatta ( ensimmäisen eskari vuoden kaverit ym. ) tuli uudet ystävät ja voi sanoa, että elämä jatkui. Poika suri tosi rankasti ystäviään jotka siis aloittivat koulun aikaisemmin, mutta elämä on. Tuettiin ja kaikki meni hyvin loppujen lopuksi. Kannattaa kuunnella psykologia ja monet ensimmäisen luokan opettajatkin ovat sitä mieltä, että parempi antaa kypsyä , kun väkisin laittaa kouluun. Ja lisään vielä, että poika olisi halunnut kouluun ja ame vanhemmat tehtiin lopullinen päätös.

Nyt mulla neljäslkuokkalainen eikä olla aikoihin mnietitty, että aloitti koulun myöhemmin, kuin muut ikäisensä. Ja sitäpaitsi, näitä myöhemmin alottaneita on yleensä muitakin.  Poikani on myös loppuvuoden lapsi.

Olen joulukuussa syntynyt ja tätä keskustelua käytiin kun olin eskarissa (olin todella hidas ja kypsymätön, mutta toisaalta hyvä sosiaalisissa suhteissa ja arki toimissa). Menin samana vuonna kuin muutkin eskarit kouluun. Meillä koko eskari ryhmä pääsi samalle luokalle joten kavveri suhteet katsottiin etusijalle.

No kyllä mä ajattelen, että ne testit on just sitä varten, että löydetään ne, joiden kannattaa kerrata eskari. Ei tarkoita, että ovat tosiaankaan tyhmiä, mutta kypsyy hitaammin sellaisiin taitoihin, mitä koulussa tarvitaan. Loppuvuodesta syntynyt poika kuulostaa juuri tällaiselta :) Eihän se lapsen perustemperamentti siinä vuodessa mihinkään muutu, mutta kai se psykologi enemmän tarkoitti noita ohjeiden ymmärtämisiä ym. Ja jos lapsi oppii eskarissa solmimaan sosiaalisia kontakteja, niin ei ne taidot häviä ryhmän muuttuessa. Koulussa ne taidot onkin jo tärkeitä. (Oma poikani oli tosi arka eskariin mennessään, siellä oppi ohjaajien avulla toimimaan toisten kanssa ja nyt kolmasluokkalaisena pärjää sosiaalisesti ihan hyvin.)

Mä olin toivonut, että lapseni todetaan epäkypsäksi kouluun, muttta joutui kouluun. Moni ongelma olisi ratkennut sillä, että lapseni ei olisi joutunut luokan nuorimpana kouluun ja nyt onkin aika epäkypsä ikäisekseen. Ei oikein pääse muiden leikkeihin enää nyt neljännellä kun on huomattavan lapsellinen esiteinien joukossa.

Vuodessa saa hyvin uudet kaverit ja muista, että teet päätöstä seuraavaa yhdeksää vuotta varten, etkä paria menetettyä eskarikaveria varten.

Koulun alkuu on vielä reilusti yli 5kk. Ehdittehän te prepata niitä koulutaitoja kotona. En laittaisi toiseksi vuodeksi eskariin, ennemmin sitten vaikka starttiluokalle, vai eikö sellaista ole?

Onko mahdollista että lapsi saisi käydä starttiluokan? tai onko teillä mahdollisuus jutella tulevan opettajan kanssa etukäteen? Joskus on saatu luokkaan avustava henkilö tällaisissa tilanteissa. Älä huoli, mieheni on syntynyt joulukuussa ja on aikoinaan ollut hyvinki arka ja ujo. Nykyään hyvin menestynyt ja onnellinen.

Itse asiassa kysyinkin psykologilta, että eikö tämä viisi kuukautta voi vielä vaikuttaa valmiuksiin, mutta hän ei uskonut että tuolla ajalla on vaikutusta. Starttiluokkaa ei ole. Lapsi on tosiaan hiukan arempi ja toimii paremmin pienemmissä ryhmissä miten välillä toimivat eskarissa. Sama lapsimäärä kyllä siirtyisi kouluukin kuin missä nyt on. Olen sitä mieltä, että kyllähän siellä koulussa ehtii olla vuosikausia, mutta tämä aloitus ja kavereiden "menettäminen" harmittaa. Ehkä se harmitus vuoden mittaan laantuisi, en tiedä.

Uskon, että tiedät itse tuon asian parhaiten. Miten lukemisen ja matikan valmiudet, mitä sanoi testin perusteella?

Tässä on hienoa kun olet huomioinut tuon kavereiden merkityksen. Se on äärimmäisen tärkeää aralle lapselle. Voitko olla yhteydessä siis tulevaan kouluun? Kertoa huolestasi etukäteen. Meille tuli vastaavanlainen lapsi eskariin ja kun saimme tiedon jo keväällä, pystyimme saamaan lisäresurssia. 

No minä olen sitä mieltä ,että se ujous ja arkuus ei poistu vaikka kävisi toisen vuoden eskaria. Joten ujouden ja arkuuden vuoksi ei ole mitään syytä lykätä kouluna aloitusta.

Mitä muita syitä koulun aloituksen lykkäämiseen olisi?

Kyllä se parin ekan kouluvuoden aikana selviää, että oliko oikea ratkaisu laittaa kouluun. Sit voi kerrata esim. tokaluokan. Rankkaa se on sittenkin, ehkä starttiluokka olis kuitenkin lempeämpi vaihtoehto.

T: Tokaluokan kerranneen pojan äiti

Siis olennaistahan on, että millä alueilla ne psykologin huomaamat haasteet on. Noissa testeissähän ei mitenkään testata ujoutta tai sosiaalisia taitoja, joten siitä ei ole kyse, vaan niissä testataan juuri oppimiseen liittyviä taitoja - ei edes siis "osaamista", jonka voisi vain jotenkin nopsaan kevään aikana harjoitella vaan niitä kognitiivisia edellytyksiä, jotka pitää olla kunnossa, jotta tiettyjen koulussa opetettavien asioiden oppimista voisi tapahtua.

Aina on mahdollista sitten kerrata eka luokka, jos näyttää siltä, että asiat on ihan oikeasti liian vaikeita. Onko se ap parempi vaihtoehto siinä vaiheessa? Noi testit on kyllä ihan hyvä ottaa tosissaan, ne ei ole mitään mutu -juttuja vaan hyvin tutkittuja ja standardoituja testejä.

Miehelleni, joka on syntynyt joulukuun lopussa, oli eskarissa suositeltu koulun lykkäämistä vuodella. Anoppi ei kuitenkaan suostunut tähän, vaan ilmoitti miehen yksityiseen kouluun. Mies oli/on luonteeltaan hyvin hiljainen ja viihtyy omissa oloissaan. Häntä hakattiin ja kiusattiin koulussa 12 vuoden ajan. Oli muuten kympin oppilas ja on erittäin älykäs ja menestyvä, mutta jollain tavalla silloin kypsymätön kouluun.

Jos ongelmana on ujous, niin ei se välttämättä vuodessa poistu, varsinkin jos sitten joutuu eri ryhmään kuin mihin on tottunut. Minä täytin samana vuonna 8 kun aloitin koulun, ja olin silloin edelleen hyvin ujo/estynyt, mutta osasin lukea ym. joten tuntui vähän turhalta sitä opiskella.

Lapsi oli osassa testejä tehnyt asioita vähän eri tavalla kuin oli pyydetty esim. olisi pitänyt piirtää samaa kuvioita sama määrä ja hän piirsi viivoja saman määrän. Psykologi oli sitä mieltä, että on ongelmaa ohjeiden vastaanottamisessa ja/tai ymmärtämisessä.

Minustakin yleinen reippaus tai sen puute ei saa olla syy kouluun menon lykkäämiselle. Pojan perusluonne tuskin muuttuu vuoden aikana kuitenkaan.

Ap, joulukuussa syntynyt tyttöni kertasi eskarin oikeastaan samasta syystä eli "sosiaalinen kypsyys" ei "riittänyt" kouluun ja rehellisesti voin sanoa että meille ratkaisu oli oikea. Kavereita löytyi "uudestakin" eskarista ja osa vanhoista pysyi. mielestäni lapsen itsetunnon kannalta oli parempi kerrata eskari kuin kerrata joku luokka-aste.