Lue keskustelun säännöt.
Avoin yliopisto, kokemuksia?
05.03.2019 |
Onko kenelläkään kokemusta avoimesta yliopistosta? Onko ollut laadukasta opetusta? Missä avoimessa olette opiskelleet ja mitä? Oletteko jatkaneet siitä tutkinto-opiskelijaksi? Pääsittekö helposti tutkinto-ohjelmaan?
Kiinnostaisi työn ohessa lukea perus- ja aineopinnot, minkä jälkeen kenties hakea tutkinto-opiskelijaksi.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Opetus on ihan yhtä laadukasta kuin muukin yliopisto-opetus, eli paljon riippuu myös opettajista. Joka tapauksessa oma asenne on tärkein, eli kyllä lukemalla kirjat huolella ja ajatuksella viimeistään pitäisi saada hyvä käsitys opittavista asioista. Itse olen tehnyt Helsingin avoimessa erityispedagogiikan perusopinnot (25op.) Tosin mulla alla on jo muita kasvatustieteen opintoja, joka kyllä auttaa kun ei ole niin valtavaa määrää uutta terminologiaa omaksuttavana ja on jo jonkinlainen viitekehys olemassa opittaville ilmiöille ja asioille, joihin suhteuttaa uutta oppimaansa. Todennäköisesti ilman aiempia alan opintoja tai muuta teoreettista osaamista voi olla aika työläitäkin nuo opinnot ja niiden anti jäädä huomattavasti vähäisemmäksi.
Kiitos vastauksesta ja kokemuksen jakamisesta. Itsellä on yksi yliopiston tutkinto plakkarissa, mutta haluaisin laajentaa osaamistani ja lukea toisen tiedekunnan opintoja siihen päälle. Joko pelkät perus- ja aineopinnot tai sitten jos satttuu innostumaan niin kandin tai maisterin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut maisteri jo hyvin pitkään, joten tutkinto-ohjeita en osaa antaa. Tein kuitenkin Helsingin avoimessa yleisen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot ja on sanottava, että harvoin olen nähnyt niin asialleen omistautuneita opettajia kuin siellä. Olin ällistynyt siitä, kuinka perusteellisesti nämä konkarit lukivat opiskelijoiden esseet ja kuinka yksityiskohtaisesti he antoivat palautetta. Kasvatustiede itsessään on melkeinpä pahinta tuubaa, jota olen nähnyt nimitettävän tieteeksi, mutta nämä puoli tusinaa opettajaa olivat loistavia.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustiede itsessään on melkeinpä pahinta tuubaa, jota olen nähnyt nimitettävän tieteeksi.
Tätä samaa olin tulossa sanomaan omastakin kokemuksesta. Mutta niin se opettajakin oli samaa mieltä ja sanoi että niin, luonnontieteissä asiat pitää todistaa, mutta kasvatustieteessä riittää kun perustelee :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustiede itsessään on melkeinpä pahinta tuubaa, jota olen nähnyt nimitettävän tieteeksi.
Tätä samaa olin tulossa sanomaan omastakin kokemuksesta. Mutta niin se opettajakin oli samaa mieltä ja sanoi että niin, luonnontieteissä asiat pitää todistaa, mutta kasvatustieteessä riittää kun perustelee :D
Tai paremminkin niin, että kuvaillaan oppimistapahtumaa mahdollisimman monen lainasanan avulla ja taputellaan päälle osia sopivista "teorioista". Ja jos ei osu ihan kohdilleen, ei se mitään haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä olen opiskellut huvikseni just erityispedaa ja varhaiskasvatusta. Pidin haasteellisuudesta,pidin saamastani palautteesta ja siitä kuinka asiat hoituivat sujuvasti.
Ajattelin hakea tutkinto-opiskelijaksi mutta sitten-ensinnäkin opinnot avoimessa pitää olla hyvillä arvosanoilla suoritettuja ja esim maisterinopintoihin pääsee avoimen väylän kautta tosi harva. En nyt muista oliko se 5 vai 10.
Pupu meni pöksyyn! Mutta kivaa se on,suosittelen!
Ihan samaa , itse asiassa samoja kursseja kuin tutkinto-opiskelijoilla. Pääsin kevyesti pääsykokeella opiskelemaan, kun oli perus- ja aineopinnot, tai ainakin suurin osa niistä tehtynä. Avoimen väylän kautta en edes ajatellut, kun olisi pitänyt olla melkein valmis maisteri, kun kasvatustieteessä oli niin paljon avoimessa pitkään opiskelleita.
Kyllä ne opinnot auttavat kovasti myös pääsykokeissa varsinkin silloin, kun kirjoitetaan esseitä. On jo vähän päässyt jyvälle siitä, mitä siinä tiedekunnassa odotetaan.
eks-peks voi aivan hyvin mennä pääsykokeisiin kokeilemaan, miten käy.
Kasvatustieteen rinnalle nostaisin sosiologian turhana mutta mielenkiintoisena tieteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ne on samanlaisia. Tässä mun neuvo.
Opetus on ihan yhtä laadukasta kuin muukin yliopisto-opetus, eli paljon riippuu myös opettajista. Joka tapauksessa oma asenne on tärkein, eli kyllä lukemalla kirjat huolella ja ajatuksella viimeistään pitäisi saada hyvä käsitys opittavista asioista. Itse olen tehnyt Helsingin avoimessa erityispedagogiikan perusopinnot (25op.) Tosin mulla alla on jo muita kasvatustieteen opintoja, joka kyllä auttaa kun ei ole niin valtavaa määrää uutta terminologiaa omaksuttavana ja on jo jonkinlainen viitekehys olemassa opittaville ilmiöille ja asioille, joihin suhteuttaa uutta oppimaansa. Todennäköisesti ilman aiempia alan opintoja tai muuta teoreettista osaamista voi olla aika työläitäkin nuo opinnot ja niiden anti jäädä huomattavasti vähäisemmäksi.