Eläteö uusperheessä, onko teillä testamentti?

Eletään, on testamentti.

Eletään, on testamentti. On myös huoltajuustoivetestamentti lapsestani, jolla ei ole muuta huoltajaa kuin minä. Kaiken varalta, jos itselleni käy jotain sellaista etten kykene lapsen hoitajaksi. Haluan tiedoksi toiveeni siitä, että puolisostani tulisi lapsen huoltaja tässä tapauksessa.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:20"]

Eletään, on testamentti. On myös huoltajuustoivetestamentti lapsestani, jolla ei ole muuta huoltajaa kuin minä. Kaiken varalta, jos itselleni käy jotain sellaista etten kykene lapsen hoitajaksi. Haluan tiedoksi toiveeni siitä, että puolisostani tulisi lapsen huoltaja tässä tapauksessa.

[/quote]

Miksei puolisosi adoptoi lastasi?

Eletään ja on testamentti

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:22"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:20"]

Eletään, on testamentti. On myös huoltajuustoivetestamentti lapsestani, jolla ei ole muuta huoltajaa kuin minä. Kaiken varalta, jos itselleni käy jotain sellaista etten kykene lapsen hoitajaksi. Haluan tiedoksi toiveeni siitä, että puolisostani tulisi lapsen huoltaja tässä tapauksessa.

[/quote]

Miksei puolisosi adoptoi lastasi?

[/quote]

Lapsen biologinen isä elää, ja vaikka ei ole huoltaja eikä missään tekemisissä lapen kanssa, täytyisi saada hänen lupansa. Biologiselta isältä on asiaa kysytty, muttei ole halunnut päättää asiasta, ja koska yhteyttä ei ole, ei ole käyty tätä tinkaamaan. Toimii tämä näinkin.

On testamentti ja avioehtokin löytyy.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:36"]

Lapsen biologinen isä elää, ja vaikka ei ole huoltaja eikä missään tekemisissä lapen kanssa, täytyisi saada hänen lupansa. Biologiselta isältä on asiaa kysytty, muttei ole halunnut päättää asiasta, ja koska yhteyttä ei ole, ei ole käyty tätä tinkaamaan. Toimii tämä näinkin.

[/quote]

Miten se testamentti auttaa? Eikö biologisella isällä siinä kohtaa ole mitään oikeuksia, jos sinun kuoltuasi päättääkin haluta lapsen?

Elän, miehen lapsi tosin aikuinen. Yhteiset ovat alakoululaisia. testamenttia ei ole, mutta avioehto on, se riittää kyllä. 

Jos kuolen omaisuuteni menee lapsilleni.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:44"]

Elän, miehen lapsi tosin aikuinen. Yhteiset ovat alakoululaisia. testamenttia ei ole, mutta avioehto on, se riittää kyllä. 

Jos kuolen omaisuuteni menee lapsilleni.

[/quote]

Entä jos miehesi kuolee. Hänen lapsensa varmasti haluaa osuutensa heti. Miten sinun ja alaikäisten lasten elämä on turvattu?

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:44"]

Jos kuolen omaisuuteni menee lapsilleni.

[/quote]

Epäiletkö, ettet kuolisikaan? No, voin kertoa, että kyllä kuolet.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:36"]

Lapsen biologinen isä elää, ja vaikka ei ole huoltaja eikä missään tekemisissä lapen kanssa, täytyisi saada hänen lupansa. Biologiselta isältä on asiaa kysytty, muttei ole halunnut päättää asiasta, ja koska yhteyttä ei ole, ei ole käyty tätä tinkaamaan. Toimii tämä näinkin.

[/quote]

Miten se testamentti auttaa? Eikö biologisella isällä siinä kohtaa ole mitään oikeuksia, jos sinun kuoltuasi päättääkin haluta lapsen?

[/quote]

Tein huoltajuustoivetestamentin asianajajan luona, ja kyselin häneltä asiasta. Jos olisin kykenemätön huoltajaksi, lapsen tilanteesta tehtäisiin kokonaisarvio. Tässä huoltajaksi tahtovat ilmaisisivat tahtonsa, ja minun toiveeni tulisi esiin testamentissa. Lapsen sosiaalinen tilanne arvioitaisiin, perhetilanne ym. Lapsi ei ole juurikaan ollut tekemisissä biologisen isänsä kanssa, hän lähti jo odottaessani lasta. Lapsi on yläasteikäinen, eikä ole koskaan vieraillut isänsä luona, satunnaisesti nähnyt häntä muuten, noin kerran pari vuodessa. Lapsi on vauvasta asti asunut minun ja puolisoni kanssa, lapsella on myös tässä meidän perheessä sisaruksia. En ole lapselta kysynyt, mitä hän haluaisi jos vaikka kuolisin, koska eipä ole mukava asia kysellä lapselta, huolestuttaa tätä, mutta lapsi kokee tämän perheekseen ja puolisoni isäkseen, joten hänen ikäiseltään kysyttäisiin omaa toivetta ja todennäköisesti hän haluaisi jäädä "omaan" perheeseensä. Tämän arvioinnin perusteella ja varsinkin kun minulta on virallinen kirjallinen toive asiasta olisi päätös lähes 100% varmasti se, että puolisoni määrättäisiin huoltajaksi. En kyllä tiedä miksi biologista isää kiinnostaisi, ei kiinnosta nytkään lapsi lainkaan, ei ole kohta 15 vuoteen kiinnostanut, raskauden alkuviikkojen jälkeen.

No mikä on uusperhe, meillä miehen lapset asuvat äidillään. Toinen näistä lapsista tosin ei ole biologisesti mieheni, joten ei perisi miestäni. Miehellä ei ole testamenttia eikä ole minullakaan. Meillä 1 yhteinen lapsi.

Eletään, tavallaan.

On vielä se toinekin asunto olemassa, mutta käytännössä viimeiset vuodet on asuttu saman katon alla.

Ei ole testamenttia, ei myöskään ole yhteisiä rahoja.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:36"]

Lapsen biologinen isä elää, ja vaikka ei ole huoltaja eikä missään tekemisissä lapen kanssa, täytyisi saada hänen lupansa. Biologiselta isältä on asiaa kysytty, muttei ole halunnut päättää asiasta, ja koska yhteyttä ei ole, ei ole käyty tätä tinkaamaan. Toimii tämä näinkin.

[/quote]

Miten se testamentti auttaa? Eikö biologisella isällä siinä kohtaa ole mitään oikeuksia, jos sinun kuoltuasi päättääkin haluta lapsen?

[/quote]

Päättääkin haluta lapsen?? PÄÄTTÄÄ HALUTA? Voi vittu. Meillä lapsi on kasvanut vauvasta asti minun ja minun mieheni kanssa, eikä ole biologisen isänsä kanssa missään tekemisissaä. Lapsellani on myös pikkusisarus. Suku, ystävät, koti ja koko elämä täällä. Jos mä kuolisin, lapseltani kuolisi äiti. Ootko tosiaan sitä mieltä, että biologinen isä voisi tosta vaan PÄÄTTÄÄ haluta lapsen itselleen, ja näinpä lapsi menettäisi aivan kaiken muunkin...? Muuttaisi täysin tuntemattoman ihmisen luokse täysin tuntemattomaan kaupunkiin.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 23:07"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:36"]

Lapsen biologinen isä elää, ja vaikka ei ole huoltaja eikä missään tekemisissä lapen kanssa, täytyisi saada hänen lupansa. Biologiselta isältä on asiaa kysytty, muttei ole halunnut päättää asiasta, ja koska yhteyttä ei ole, ei ole käyty tätä tinkaamaan. Toimii tämä näinkin.

[/quote]

Miten se testamentti auttaa? Eikö biologisella isällä siinä kohtaa ole mitään oikeuksia, jos sinun kuoltuasi päättääkin haluta lapsen?

[/quote]

Päättääkin haluta lapsen?? PÄÄTTÄÄ HALUTA? Voi vittu. Meillä lapsi on kasvanut vauvasta asti minun ja minun mieheni kanssa, eikä ole biologisen isänsä kanssa missään tekemisissaä. Lapsellani on myös pikkusisarus. Suku, ystävät, koti ja koko elämä täällä. Jos mä kuolisin, lapseltani kuolisi äiti. Ootko tosiaan sitä mieltä, että biologinen isä voisi tosta vaan PÄÄTTÄÄ haluta lapsen itselleen, ja näinpä lapsi menettäisi aivan kaiken muunkin...? Muuttaisi täysin tuntemattoman ihmisen luokse täysin tuntemattomaan kaupunkiin.

[/quote]

Kyselin tästä tosiaan asianajajalta, ja todennäköisyys jos biologinen isä tällaista PÄÄTTÄISI olisi häviävän pieni. Lapsen kokonaistilanne arvioitaisiin, ja teidän tilanteessakin todennäköisesti päädyttäisiin ratkaisuun, että lapsen parhaaksi olisi asua nykyisen perheensä luona. Mutta suosittelen silti perehtymään huoltajuustoivetestamenttiin, googlettele vaikka, asianajaja sanoi ettei se ole laillisesti sitova asiakirja, mutta tuota elämäntilanteen arviota tehdessä se otetaan painavasti huomioon.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 23:12"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 23:07"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:36"]

Lapsen biologinen isä elää, ja vaikka ei ole huoltaja eikä missään tekemisissä lapen kanssa, täytyisi saada hänen lupansa. Biologiselta isältä on asiaa kysytty, muttei ole halunnut päättää asiasta, ja koska yhteyttä ei ole, ei ole käyty tätä tinkaamaan. Toimii tämä näinkin.

[/quote]

Miten se testamentti auttaa? Eikö biologisella isällä siinä kohtaa ole mitään oikeuksia, jos sinun kuoltuasi päättääkin haluta lapsen?

[/quote]

Päättääkin haluta lapsen?? PÄÄTTÄÄ HALUTA? Voi vittu. Meillä lapsi on kasvanut vauvasta asti minun ja minun mieheni kanssa, eikä ole biologisen isänsä kanssa missään tekemisissaä. Lapsellani on myös pikkusisarus. Suku, ystävät, koti ja koko elämä täällä. Jos mä kuolisin, lapseltani kuolisi äiti. Ootko tosiaan sitä mieltä, että biologinen isä voisi tosta vaan PÄÄTTÄÄ haluta lapsen itselleen, ja näinpä lapsi menettäisi aivan kaiken muunkin...? Muuttaisi täysin tuntemattoman ihmisen luokse täysin tuntemattomaan kaupunkiin.

[/quote]

Kyselin tästä tosiaan asianajajalta, ja todennäköisyys jos biologinen isä tällaista PÄÄTTÄISI olisi häviävän pieni. Lapsen kokonaistilanne arvioitaisiin, ja teidän tilanteessakin todennäköisesti päädyttäisiin ratkaisuun, että lapsen parhaaksi olisi asua nykyisen perheensä luona. Mutta suosittelen silti perehtymään huoltajuustoivetestamenttiin, googlettele vaikka, asianajaja sanoi ettei se ole laillisesti sitova asiakirja, mutta tuota elämäntilanteen arviota tehdessä se otetaan painavasti huomioon.

[/quote]

Juu mä olen sellaisenkin tehnyt, ja oon paljon muitakin asioita testamentissa sumplinut. Mutta tosiaan vinkinsi niille, jotka eivät asiaan ole perehtyneet!

Kyllä on testamentti ja vielä avioehtokin, joka tosin on voimassa vain eron sattuessa.

On testamentti, avioehto ja huoltajuustoive testamentissa, mutta se ei enää toteudu, kun lapsi kerkisi jo kasvaa täysi-ikäiseksi. Emme siis virallisesti ole enää uusperhe.