Monet nuoret akateemiset ovat aika itsekkäitä

Toisaalta maailmaa viedään eteenpäin, kun tehdään oman pään mukaan, eikä täytetä vain toisten odotuksia.

Niin. Taidemaailmassa viedään myös paljon eteenpäin ja silti siellä nöyryys on valttikortti numero yksi. 

Nöyryys ja nöyristely ovat eri asioita

Shokeeraavaa. Eteenpäin meneviä nuoria, jotka eivät kuuntele vanhempia ihmisiä? Mihin tämä maailma on menossa. Eteenpäin meneviä nuoria, jotka visioivat parempaa maailmaa, yrittäen menon aikana korjata aiempien polvien tekemiä virheitä ja vääryyksiä. Voi jukranpujut mitä anarkisteja ja terroristeja.

suo anteeksi, mä en vaan ymmärrä miten kakkaamalla housuun voi viedä eteenpäin tätä maailmaa. 

Ehkäpä näiden "eteenpäin menevien nuorten" pitäisi myös hyväksyä vanhat tavat ja kulttuuri eikä aina olla niin vittumaisia ja aina mukamas niin oikeassa. Kyllä vanha polvi on ollut rakentamassa sitä maailmaa, että tollanen housuun paskantaminen on edes mahdollista! Pientä kunnioitusta.

terveisin, alle 30v ap

rapatessa roiskuu. paljonko 60-70-luvulla kunnioitettiin vanhempaa polvea?

Akateemisten on oltava oikeassa. He pyrkivät siihen. Siihen tieteet pyrkivät: oikeassaolemiseen. Mistä lähtien oikeassaoleminen on synti?

Itsekkyys on luonteenpiirre, ei koulutuskysymys.

En ymmärrä miten Ylkkärin kakkaperformanssi liittyy tähän. Eikö se ole pikemminkin mediasatiiria? 

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 08:39"]

Akateemisten on oltava oikeassa. He pyrkivät siihen. Siihen tieteet pyrkivät: oikeassaolemiseen. Mistä lähtien oikeassaoleminen on synti?

[/quote]

Ap:n yleistys on turha ja kakkakohua en näe edes tarpeelliseksi kommentoida. Aina oikeassa olemisen ongelma on kutienkin se, että se blokkaa oppimisen. Mikään yksittäinen oppiaine tai tiede ei selitä koko maailma eikä yksi aineen opiskelija hallitse koko alaa. Jos on koko ajan oikeassa, oppiminen pysähtyy, eikä lopputuloksena ole mitään kovin älykästä. 

Oscar. 

oikeassaolemisessa on se pieni propleemi, että koskaan ei voi varmaksi tietää mitään, paitsi ehkä olemassaolonsa(jos sitäkään). Kuinka monta tutkimustulostakin on pidetty oikeana 20 vuotta sitten ja myöhemmin todettu, että väärässä oltiin.

Joo, oikeassaoleminen on pepriaatteessa ok, mutta se usein se sulkee pois toisten ihmisten ymmärtämisen ja sen, ettei kunnioiteta toisten ihmisten tapoja. Emme me voi tietää mikä uskonto on oikein tai mikä kulttuuri on oikein. Tutkimuksissa myöskin se oikea tieto on joskus hieman kyseenalaisesti hankittu. 

On aika naivia ajatella, että pyrkimykseni on olla oikeassa. Paremminkin voisi sanoa, että pyrimme avartamaan maailmankatsomustamme mutta emme halua jyrätä ketään.

 puhuin monista akateemisista, en kaikista. 

ap

Ap on oikeassa. Yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa kulttuuri on muuttunut, esimerkiksi enää opettajia ei juurikaan kunnioiteta. Eräs jo eläkkeelle jäänyt professori kertoi, että vielä viime vuosikymmenellä opiskelijat hiljenivät, kun hän saapui luentosaliin, mutta viimeisinä työvuosinaan joutui odottamaan pitkään, ennen kuin pystyi aloittamaan luennon. Opiskelijat lisäksi ramppaavat sisään ja ulos opetuksen aikana, ja puuhaavat läppäreillään kaikkea asiaankuulumatonta. Ja voi sitä ruikutusta, kun huolimattomasti tekaistuista töistä ei saakaan parasta arvosanaa. Joka Nico-Petterille ja Jessica-Jannicalle pitäisi riittää loputtomasti henkilökohtaista palvelua ja erityisjärjestelyjä, kuten ylimääräisiä tenttejä.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 09:32"]

Ap on oikeassa. Yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa kulttuuri on muuttunut, esimerkiksi enää opettajia ei juurikaan kunnioiteta. Eräs jo eläkkeelle jäänyt professori kertoi, että vielä viime vuosikymmenellä opiskelijat hiljenivät, kun hän saapui luentosaliin, mutta viimeisinä työvuosinaan joutui odottamaan pitkään, ennen kuin pystyi aloittamaan luennon. Opiskelijat lisäksi ramppaavat sisään ja ulos opetuksen aikana, ja puuhaavat läppäreillään kaikkea asiaankuulumatonta. Ja voi sitä ruikutusta, kun huolimattomasti tekaistuista töistä ei saakaan parasta arvosanaa. Joka Nico-Petterille ja Jessica-Jannicalle pitäisi riittää loputtomasti henkilökohtaista palvelua ja erityisjärjestelyjä, kuten ylimääräisiä tenttejä.

[/quote]

Omat kokemukseni ovat hyvin erilaiset. Olen yliopistolla duunissa ja mulla kuuluu opetustehtäviä hommiin. Suurin osa opiskelijoista on erittäin motivoituneita ja pärjäämisestä on suorastaan kova kilpailu. Aina on toki niitä, joita ei juuri kyseinen aine kiinnosta ja jotka pyrkivät jossain takapenkissä puhumaan vaikka viime viiikonlopun bileistä, mutta minä ainakin osaan huomauttaa sellaisesta ja tarvittaessa poistan vaikka koko tilaisuudesta jos häiriö ei huomauttamisesta huolimatta lopu. Ei ole 10 vuoden aikana tarvinnut kuin pari kertaa poistaa tyyppejä, ja nämä on olleet vapun alla juovuksissa olleita opiskelijoita. 

Ei arvosanoistakaan kukaan ruikuta juurikaan. Ainoa erioikeus jota usein pyydetään on se että saisi palauttaa laskuharjoitustehtävät kirjallisena, esimerkiksi koska on kokopäivätöissä eikä millään ehtisi tilaisuuteen. Tähän en minä eikä muutkaan meillä suostu pelkän työssäkäynnin takia, koska opiskelijan on tarkoitus pystyä opiskelemaan, ja se on voi voi jos valitseekin täyspäivätyöt eikä opinnot onnistu.

No ensinnäkin ko. kakkaajat eivät olleet humanistisesta, vaan valtsikasta. Vissi ero ;).  Toiseksi, on tatta, että humanistit ovat usein tiedostavampia kuin esim. joku perusduunari. Ehkä se ylpeys tulee siitää? Kannattaa kuunnella humanistista, se on usein funtsinut asioita pitkälle.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 10:28"]

No ensinnäkin ko. kakkaajat eivät olleet humanistisesta, vaan valtsikasta. Vissi ero ;).  Toiseksi, on tatta, että humanistit ovat usein tiedostavampia kuin esim. joku perusduunari. Ehkä se ylpeys tulee siitää? Kannattaa kuunnella humanistista, se on usein funtsinut asioita pitkälle.

[/quote]

Kyllähän humanistit aina omasta mielestään ovat todella tiedostavia ja varmasti funtsivat asioita pitkälle. Yleensä keskittyvät siihen funtsimiseen vähän liikaakiin, ottaen huomioon humanisteille tyypillisen älyllisen kapasiteetin puutteen. Humanisteilla on vielä tapana unohtaa täysin tosiasiat ja elämän realiteetit.  

Miksei saa olla ylpeä ja omanarvonuntoinen; vain siksikö, että joku pitää sitä itsekkyytenä?

Me asuttaisiin vielä luolissa ja ihmeteltäisiin nuotion liekkejä ilman joidenkin yksilöiden kunnianhimoa ja uteliaisuutta tai "pätemisentarvetta".

Vai pitäisikö aina mennä pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan, eli jos joku ei tiedä kuka on Dostojevski, kukaan ei saa mainita Dostojevskia?