Onko miehesi puhelias, vai tyypillisempi jurottaja?

Mieheni on kodin ulkopuolella puhelias viihdyttäjä, mutta kotona usein pahantuulinen ja hiljaa.

Mun mies on tältä väliltä. Tuttavissa ei ole jurottajia oikeastaan yhtään.

Mies on puhelias. Itse puhun vähemmän. Ex oli hiljainen. Oikeastaan jo töykeän hiljainen. Usein ei mitenkään ei osannut viedä keskustelua eteenpäin, vaan kommentoi tyyliin jaa, vai niin, aha, oho, niin juuri... joskus hävetti. Tympäsi myös jatkuva yksikseen puhuminen, kun ei junnon vastausta tullut.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on kodin ulkopuolella puhelias viihdyttäjä, mutta kotona usein pahantuulinen ja hiljaa.

Ei kuulosta hyvältä. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on kodin ulkopuolella puhelias viihdyttäjä, mutta kotona usein pahantuulinen ja hiljaa.

Ei kuulosta hyvältä. :(

Oikeastaan hyvä vaan jos on hiljaa, kun ei yleensä mitään hyvää sanottavaa ole minulle.

Mun mies myös höpisee paljon. Tuntuu välillä pahalta kun multa menee puolet sen jutuista ohi kun mietin omiani ja sillä on niin paljon asiaa, välillä aina herään ja koitan saada kiinni missä mennään.

Oikeastaan ihailen tuota ominaisuutta jatkaa asiasta ja lauseesta toiseen, itse en hirveämmin lörpöttele. On myös muiden tittuken ja tuntemattomien kanssa puhelias. Itse oon sosiaalisesti kömpelö ja haluaisin oppia tuota.

Oon myös tyytyväinen että kertoo rakastavansa ja kehuu ja puhuu jos joku painaa mieltä.

Yleensä se puheentulva on merkki siitä että kaikki on hyvin ja mies on iloisella tuulella, rakastan sitä <3

Vierailija kirjoitti:

Mun mies myös höpisee paljon. Tuntuu välillä pahalta kun multa menee puolet sen jutuista ohi kun mietin omiani ja sillä on niin paljon asiaa, välillä aina herään ja koitan saada kiinni missä mennään.

Oikeastaan ihailen tuota ominaisuutta jatkaa asiasta ja lauseesta toiseen, itse en hirveämmin lörpöttele. On myös muiden tittuken ja tuntemattomien kanssa puhelias. Itse oon sosiaalisesti kömpelö ja haluaisin oppia tuota.

Oon myös tyytyväinen että kertoo rakastavansa ja kehuu ja puhuu jos joku painaa mieltä.

Yleensä se puheentulva on merkki siitä että kaikki on hyvin ja mies on iloisella tuulella, rakastan sitä <3

Olisin voinut kirjoittaa tän saman tähän aloitukseen lisäksi. Eli täysin sama täällä :)

Puhelias ja sosiaalinen, hyvä seuramies. Meillä riittää juttua vielä näin 23v yhdessäolon jälkeenkin:)

Itse näin vanhemmiten kuuntelen mieluummin kuin puhun.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies myös höpisee paljon. Tuntuu välillä pahalta kun multa menee puolet sen jutuista ohi kun mietin omiani ja sillä on niin paljon asiaa, välillä aina herään ja koitan saada kiinni missä mennään.

Oikeastaan ihailen tuota ominaisuutta jatkaa asiasta ja lauseesta toiseen, itse en hirveämmin lörpöttele. On myös muiden tittuken ja tuntemattomien kanssa puhelias. Itse oon sosiaalisesti kömpelö ja haluaisin oppia tuota.

Oon myös tyytyväinen että kertoo rakastavansa ja kehuu ja puhuu jos joku painaa mieltä.

Yleensä se puheentulva on merkki siitä että kaikki on hyvin ja mies on iloisella tuulella, rakastan sitä <3

Aivan sama meilläkin. Minä puhun varmaan meillä 10% ja mies 90%.

Miehellä on sosiaalisten tilanteiden pelko. Ei puhu kuin kotona.

Mieheni on puhelias ja paljon seurallisempi kuin minä. Onneksi osaa myös olla hiljaa.

Up :)

Kova puhumaan ja sosiaalinen kaikkien muiden paitsi mun kanssa.. Mikähän siinäkin on. Äitikin totes että aikamoinen seuramies, ei mikään perinteinen äijä vaan puhuu ja varmaan pussaakin. No jaa, kotona kiinnostaa kännykkä ja pelit enemmän kuin minä, hyvä jos tervehtii tai vastaa ees kun kysytään.

Minä taas isossa porukassa hiljainen, mutta olisi mulla kahden kesken asiaa.

Me olemme molemmat puheluita, mutta sillä erotuksella, että ekstrovertti mieheni on puhelias kaikkien kanssa, minä taas introverttina vain oman pienen lähipiirini kanssa.

Me puhutaan molemmat paljon, mies kyllä enemmän kuin minä. Sen on ihan pakko avata keskustelu tuntemattomienkin kanssa, ja jos esimerkiksi joku vieras ihminen tulee samaan hissiin, niin sen kanssa on pakko puhua.

Toinenkin hassu tapa miehelläni, jos ollaan lomareissussa ulkomailla, niin mieheni tapaa myös tervehtiä (vanhempia) random-vastaantulijoita paikallisella kielellä, opettelee siis fraaseja tyyliin hyvää iltaa, ja moikkaa reissussa mummot ja papat.

Ei kumpikaan. Se on enemmänkin älykkö, joka juttelee mielellään asioista, mutta ei höpötä turhia.

Mulla on tosi puhelias mies, valittaa myös minulle siitä että välillä ajatus lähtee harhailemaan, vaikka tykkäänkin sen jutuista ja on kiva kun juttelee.

Mistä nämä teidän puheliaat miehet on kotoisin? Olen huomannut että kotipaikalla on tässä suhteessa iso merkitys. Minullla on ollut putkeen kaksi varsinaissuomalaista miestä karjalaisilla juurilla, ja molemmat kovia juttelemaan. Pohjanmaalta tulevat taas ovat tuppisuisempia.

Mie oon puhelias, mies osaa kyl seurassa olla iha puhelias ym mut kotona vaa hiljaa. Muutenki tosi rauhallinen ihminen. Tykkään. En jaksais toista kälättäjää

Mieheni on kyllä todella puhelias, tai sopivan puhelias. Kyllä sillä aina juttua riittää, varsinkin asiasta, mutta joskus ihan yleisistä ilmiöistäkin. Itse olen kuitenkin vielä puheliaampi ja innostun keskustelemaan ihan mistä vain jopa kaikkein turhimmista aiheista. Tosin mieheni on täysin sama ihminen tilanteessa kuin tilanteessa ja juttu luistaa heti myös vähän tuntemattomampien kanssa. Itse en ole yhtä itsevarma ja varsinkin jännittäessä todellinen tuppisuu, lähes halvaantunut.