Sovittiin miehen kanssa, että menemme naimisiin...

En kosinut, vaan tarjosin sormusta ja kysyin haluaako mennä kihloihin (OK, periaatteessa kosimista siis). Saan edelleen kuulla vinoilua siitä, että en polvistunut ja kosinut kunnolla. Ollaan oltu naimisissa jo aika monta vuotta. Tämän kokemuksen opetus: jos asia on sinulle tärkeä, voisit vihjaista (=pyytää suoraan kauniisti, ei rähjäten) ukolle että voisiko hän kosia kunnolla.

Ehdota miehelle, että lähdette sormuskaupoille yhdessä.

Me sovittiin avioliitosta aika arkisesti. Kattelin, että netissä oli sormukset alennuksessa ja mies sanoi, että tilataan ne. Romanttisesti myös laillistimme liittomme maistraatissa salaa. Juhlitaan kunnon häät sitten kun on paremmin aikaa ja rahaa. Tämä on hyvä minulle, koen kaikki polvistumiset ja kosimiset jotenkin kovin vaivaannuttavina.

Silloin kun olimme vasta tavanneet niin mies kertoi että kosia pitää ja tietenkin polvistuen ja kysymällä tuletko vaimokseni. Tätä nyt sitten olen odottanut, mutta ei ole tapahtunut.

AP

Kuinkas pitkästä suhteesta nyt onkaan kysymys?

2,5 vuotta ollaan yhdessä oltu ja ihan aikuisia ihmisiä ollaan.

AP

Mitä jos itse kosisit miestäsi vai onko se vain miesten juttu

Odotat kosintaa vielä? Miksi? Miehesi tuskin sitä tajuaa ellet kerro.

Minkälainen olisi haluamasi oikea kosinta?

Vierailija kirjoitti:

2,5 vuotta ollaan yhdessä oltu ja ihan aikuisia ihmisiä ollaan.

AP

Viiskymppisiä?

Voi luoja mikä naislapsi. 

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja mikä naislapsi. 

Kestipä kauan että joku tuli julistamaan tätä persoonallista mielipidettä :) Joka ketjussa sama kitinä.

Näille naislapsi-huutelijoille kysymyksiä:

- Mitä pahaa siinä on, että nainen haluaa miehen PYYTÄVÄN tätä vaimokseen?

- Miksi romanttisen huomion toivominen olisi lapsellista?

- Miksi ei saisi haluta sormusta merkiksi siitä, että ollaan menossa naimisiin? Miksi tästä vanhasta tavasta on yhtäkkiä tullut paha juttu ja osoitus naisen ahneudesta?

- Miksi on OK että mies sanoo ensin toista ja toimii kuitenkin toisin?

- Miksi kommentoitte, että naisen pitäisi itse kosia, jos hänen toivomuksensa ja miehenkin ajatus on ollut että mies kosii?

- Miksi se kosinta miehelle niin hirveä ponnistus?

Ota ja kosi itse, vaikka tänään kun on karkauspäiväkin? ;p Viet ukon kaupungille, kerrot että haluat hankkia sen kanssa viralliset kihlat ja meette sitten kahville tai syömään jos se ei kieltäydy.

Vai onko nyt pointti joku dramaattinen tilanne jossa saat itse kokea olevasi erityinen ja prinsessa? Mitä miltä sellaisessa esityksessä olisi muutenkaan, kun ootte jo sopineet että naimisiin menette.

Miksi ihmeessä pitäisi enää kosia, kun asia on kerran jo päätetty? Turhaa jankkaamista selvästä asiasta.  Tuskinpa miehesikään moista enää miettii,  vaan on varmasti helpottunut kun ei tarvitse mitään kiusallisia kosimistilanteita miettiä.

M40

Sori nyt ap. Mutta kosiminen tilanteessa, jossa jo ollaan kihloissa ja siis lupauduttu toiselle puolisoksi, on ihan hölmöä.

Miksi kukaan enää siinä vaiheessa rupeaisi kyselemään, että tuletko vaimokseni.

Onneksi olkoon!

Vierailija kirjoitti:

Ota ja kosi itse, vaikka tänään kun on karkauspäiväkin? ;p Viet ukon kaupungille, kerrot että haluat hankkia sen kanssa viralliset kihlat ja meette sitten kahville tai syömään jos se ei kieltäydy.

Vai onko nyt pointti joku dramaattinen tilanne jossa saat itse kokea olevasi erityinen ja prinsessa? Mitä miltä sellaisessa esityksessä olisi muutenkaan, kun ootte jo sopineet että naimisiin menette.

Anteeks mut missä on karkauspäivä? Kannattaa vaikka googlettaa mikä on karkauspäivä...

Paras kosinta josta olen kuullut on Paavo Lipposen kosinta Päivilleen. Joku lehtijuttu se oli missä Päivi kertoi että yhtenä päivänä Paavo käski kattaa kahvit olohuoneeseen oikein koska hänellä on tärkeää asiaa. Siinä kahvia juodessa Päivin tytär vielä rupeaa pimpottamaan ovikelloa kun ei ole avainta mukana, mutta Paavo kieltää menemästä avaamaan.

Tuossa on sitä Oikeaa Wanhanajan meininkiä. Kata nainen kahvit pöytään, minulla on asiaa. Ei mitään puppelipoikien polvistumisia vaan Miesten malliin.

Kyllähän se kosinta tuossa vaiheessa on aika turha. Sähän olet jo luvannut mennä miehen kanssa naimisiin. Miksi mies sitä enää sulta kyselis. Tuskin tulee edes miehen mieleen, että toistamiseen pitäis kysellä. Sen sijaan voit ihan oma-aloitteisesti sanoa miehelle että käydäänpä ostamassa ne sormukset. Ei asioista kannata tehdä liian vaikeita. Kai se naimisiinmeno nyt kuitenkin on se tärkein juttu, eikä se itse kosiminen polvistumisineen.

Jos te olette jo sopineet menevänne naimisiin niin ei kai se mies tajua enää kosia polvillaan...

Sano miehelle, että haluat kihlasormuksen. Mikäli se on liian vaikea asia keskustella niin sitten kannattaa miettiä naimisiin menoa uudelleen...elämässä kun tulee vaikeampiakin asioita mistä täytyy puolison kanssa selvitä.