Lue keskustelun säännöt.
Tulkaa mun kanssa hetkeksi tuntemaan kotiseutunostalgiaa :)
17.02.2013 |
Olisi mielenkiintoista kuulla, millaiset ovat muiden kotiseudultaan pois muuttaneen "mielenmaisemat" joita joskus kaipailee.
Olen itse Lapista, ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä useammin mieleen tulee mielikuvia kotiseudun luonnosta. Kummallista sinänsä, että nuorena en pitänyt kotiseutuni maisemia erityisen kauniina. Nyt kuitenkin usein mietin sitä ihanaa hiljaisuutta ja rauhaa mitä riitti kaikkialla.
Kommentit (12)
En tunne nostalgiaa. Pientäkään kaipuuta Varsinais-Suomen savipelloille en ole itsessäni havainnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2: en minäkään palaa sinne enää koskaan. Nyt varsinkin, kun on lapsia, haluan heidän kasvavan kaupungissa, koska elämä täällä on niin paljon helpompaa. Minä en sopeutuisi enää siihen elämään.
Saahan sitä silti muistella niitä hyviä asioita, ja vaikka oma kotikyläni oli monella tavalla aika ahdasmielinen (ja vaikka siellä oli paljon pahoinvointia) tykkäsin siitä että ihmiset siellä ovat kuitenkin ystävällisiä ja jotenkin mutkattomalla tavalla sosiaalisia. Kun käyn vanhemmillani, saattaa parin kilometrin kauppamatkaan mennä pari tuntia, kun jokainen mummo, tuttu tai tuntematon jututtaa minut ja lapset, ja toisinpäin, ja se vaan on tosi hauskaa.
ap.
Täällä toinen Lapista etelämmäs kulkeutunut. Sitä luontoa kaipaan eniten ja hiljaisuutta kun kuulee omat ajatuksensa ja saa ajatuksissa kulkea kauaskin kaikesta. Täällä se hankalampaa.
Minä voin lähteä Lapista, mutta Lappi ei lähde koskaan minusta!
En muuta koskaan takaisin ja sen tiedän etten edes arkussa/uurnassa. Täällä helpompaa elää. Juuri tuo ahdasmielisyys oli se hankalin. Voi sitä onnen tunnetta kun muutti ekaksi n. 600 km:n päähän eikä tarvinnut kaupungilla yhtään ihmistä huomíoida eikä moikata, sai olla omissa oloissaan silloin kun halusi. Kaikki oli uutta ja jännittävää.
Myös kaiken mahdollinen supistaminen ja loppuminen ahdisti. Täällä periaatteessa mahdollisuudet "rajattomat", ainakin teoriassa.
En tiedä onko ihmiset muuallakaan hirveän ahdasmielisiä, ei ole tullut vastaan eli kun jonkin verran "pintaa raapii" niin aito ihminenhän siellä alla on, liki poikkeuksetta. Ehkä sellaisen piirteen olen huomannut, että Lapissa pidetään paremmin huolta toisista, ei päästä "putoamaan". Kai se on ollut karussa luonnossa välttämätöntä säilymisen kannalta.
Voi sitä onnen tunnetta kun tapaa oman paikkakuntansa ihmisen, vaikka ei tuttu alunperin olisikaan, siinä on sitä sielun ystävyyttä ja harmoniaa.
Sähköinen hali ap!
Täällä yksi lapista etelään 13v sitten muuttanut. Ulkomaillakin olen asunut, myös muualla Suomessa ja vasta nykyään olen alkanut haikailemaan takaisin pohjoiseen. Oulussa olen jo melkein kotona ja Rovaniemellä saa jo ottaa kellon pois ranteesta. Siitä pohjoisempaan kun pääsee niin kiirettä ei enää ole. Haaveilen oman piilopirtin hankkimisesta kotikylän tienoilta, sinne voisin lomilla mennä hengähtämään. Mummola meni perinnönjaossa tädille, sen olisin halunnut ostaa. 2-4 kertaa vuodessa tulee käytyä lapissa ja kerta kerralta on hankalampaa kotiinlähtö.
MInä asun helsingin laitamilla, eli Konalassa. Mutta lapsuuden ja nuoruuden kulmat ovat niin lähellä kuin Kampissa. Sinne nyt pääsee nopeasti, mutta ei se sama ole kuin siellä asua. Aina haikailen, että jos joskus lottovoitto tulisi. Niin niiltä nurkilta asunnon ostaisin, ehkä jostain Kampin ympäristöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MInä asun helsingin laitamilla, eli Konalassa. Mutta lapsuuden ja nuoruuden kulmat ovat niin lähellä kuin Kampissa. Sinne nyt pääsee nopeasti, mutta ei se sama ole kuin siellä asua. Aina haikailen, että jos joskus lottovoitto tulisi. Niin niiltä nurkilta asunnon ostaisin, ehkä jostain Kampin ympäristöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos ysi, vitoselle tuli itku. Menetin läheisen isosiskoni pari vuotta sitten. Hän oli aina todella innokas tanssija miehensä kanssa. Tykkäsi Souvareista tosi paljon. Hänen miehensä on myös eräälle yhteen jäsenelle sukulainen.
Ikävä tuli Lappiin ja rakasta siskoani!
[quote author="Vierailija" time="17.02.2013 klo 06:31"]
Kiitos ysi, vitoselle tuli itku. Menetin läheisen isosiskoni pari vuotta sitten. Hän oli aina todella innokas tanssija miehensä kanssa. Tykkäsi Souvareista tosi paljon. Hänen miehensä on myös eräälle yhteen jäsenelle sukulainen.
Ikävä tuli Lappiin ja rakasta siskoani!
[/quote]
9 on sama kuin 6 ja tuon laulun on sanoittanut entinen lukion äidinkielenopeni. Hienot sanat, kaunis laulu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vitonen ysille, oletko Länsi-Lapista, Kittilästä? Itse olen Koillis-Lapista alunperin.
Jep, ysi on Kittilästä :) Terkuja tutuille!
Samat on tunteet. En ole koskaan kotiutunut tänne etelään, täällä ei ole kaunista ollenkaan, niin kuin kotona Lapissa oli. Muuten toki helpompaa, en varmasti kotiutuisi enää takaisinkaan... Ahdasmielisyys, tiedättehän.