Olen Kukka!

On kyllä hurja ylennys, Haisukakasta kukaksi :) Positiivinen elämänasenne se miehen tiellä pitää :D Tai ainakin onnellisena...

Hankkia/saada - ei hankkia/ei saada lapsia.



Tämä kommentti tulee jokusen päivän myöhässä, mutta asiaa on omalta kohdaltani pitänyt sulatella. Kyynel silmissä tätä nytkin kirjoitan. Muista kommentaattoreista poiketen olen ilmeisesti jo nähnyt ja kokenut maailmaa pitemmältä ajalta.



Hankkia/saada lapsia on sanallista saivartelua. Jollen nyt nähnyt punaista, niin ainakin melkein.



Miksi?



Menin naimisiin 1973. Koska molemmat opiskelimme, käytimme ehkäisyä. Turhaan. Kun sitten piti hankkia/saada lapsia, ainoa mitä saimme aikaiseksi oli pettymys kerran kuussa. 1970- ja -80-luvuilla ei ollut vielä näitä nykyisiä delikaatteja keinoja auttaa lapsettomia pareja. Olihan hormonihoitoja ja niissähän mekin kävimme. TYKS:ssä oli gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Kimmo Manninen ja hänen kanssaan yhteistyömme oli saumatonta. Mutta voitte ajatella onko se enää hauskaa kun Kimmo sanoi, että nyt tuntuu siltä, että "tänään vielä kannattaa yrittää". Kun teet tätä viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen ja vielä vuodesta toiseen kolmannen henkilön käskystä, ei ole kyseessä rakastelusta vaan sitten loppujen lopuksi jo välillä epämiellyttävästä työstä, koska enää ei otettu huomioon huvittaako, haluttaako tai jaksatko juuri silloin. Hormonihoitojen haitta oli taas monisikiöraskaus. Niinpä meillekin sitten syntyi kaksoistytöt 1977, mutta 25 raskausviikon jälkeen. Eivät - ikävä kyllä - jaksaneet elää tässä maailmassa, vaan kuolivat. Sitten -78 tai -79 ( en muista enää vuotta ) raskaus meni kesken puolivälissä. Hei!! me olimme sentään jo saaneet langan päästä kiinni. Ja hoidot jatkui.

Uuden vuoden aattoiltana 1980 meille sitten syntyi ihana ja suloinen tyttövauva monien vaikeuksien jälkeen. Se on aikuiselämäni toistaiseksi ainoa uuden vuoden aatto, jolloin en nauttinut lainkaan alkoholia, en edes synnytyksen jälkeen. Päähän oli jo valmiiksi humaltunut onnesta. Kun ihminen ei hevillä luovuta, niin taas uusiin hoitoihin ja 1983 meille syntyi taas suloinen tyttö. Me todella työllä ja tuskalla HANKIMME nämä tytöt, mutta samalla myös SAIMME heidät. Näinä vuosina opin vihaamaan kysymystä "koska te hankitte lapsia tai koska teille tulee lapsia" vaikka kysymyksellä on positiivinen tunnelataus. Kysymys iski suoraan sielun syvimpään sopukkaan ja sinne se myös jäi. Oman historian vuoksi en ole näitä kysymyksiä kellekään tehnyt, koska a) joillakin tosiaan on ongelmia lapsen saannissa, b) tai eivät omasta tahdosta halua lasta, c) mitä se loppujen lopuksi minulle kuuluu ennen kuin lapsi on maailmassa ja voimme kaikki sitten yhdessä iloita. Jottei tarina tähän loppuisi saimme vielä yllättäen ilman hoitoja pirteän pojan 1988.



Nyt meillä sitten on jo ihanista ihanin lapsen lapsikin ja voin ukkina nauttia tästä.



Ai niin.....

ihanista ihanin lapsen lapsi on Viktor ja Viktorin äitihän on -83 syntynyt tyttömme, tämän blogin kirjoittaja.

A) Kukka. Mitä muuta tässä voi kuin nauraa???



B) Papalle, täällä ihan nanosekunnissa vaihtui hekotus kyyneliin=) kauniisti tiivistetty syviä tunteita ja kokemuksia, enpä enää ihmettele mistä bloggaajan kielelliset taidot tulee.. Kiitos kokemuksen jakamisesta ja aurinkoisia kevätpäiviä lasten, lastelasten kanssa!!! =D

Voi noita mukeloita! :D



Ja kyynel pääsi täältäkin papan kirjoituksesta. <3