Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsis katkeruudesta eroon?
17.05.2006 |
Mua pännii aivan suunnattomasti äitini, johon en ole enää vuosiin ollut yhteydessä.
Kuulen sisaruksilta juttuja, miten mun äiti kehuskelee kaikille mua, tai oikeastaan sitä, että on kasvattanut minut. Ja miten mulla menee, vaikka todellisuudessa ei tiedä musta mitään, on vain kuullut muiden puhuvan.
Mulla menee hyvin, ainakin ulkopuolisin silmin, on asunto, autot, ukko ja lapset, työ, rahaa tarpeeksi... Ja nyt mun äiti laittaa kaiken omaksi saavutukseksi, kun on mut kasvattanut.
Oltiin köyhistä oloista ja äiti oli erittäin ankara ja ilkeä kasvattaja. Pahat traumat on jäänyt lapsuus- ja nuoruusvuosista. En ole missään yhteydessä häneen, silti ärsyttää ja vaivaa kun kuulen juttuja hänestä. Miten mä pääsisin eroon, etten ajattelisi häntä enää ollenkaan?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääset siitä eroon VASTA sitten, kun annat äidillesi anteeksi. Helpommin sanottu kuin tehty..
Katkeruus on aina VIHAA. Viha nousee tässä tapauksessa ilmeisesti siitä, että on tullut väärinkohdelluksi. Menneisyyttä et voi kuitenkaan muuttaa. Etkä äitiäsi. Muista kuitenkin, että jos äitisi on kohdellut sinua väärin, on todennäköisesti myös häntä on lapsuudessa kohdeltu väärin. Hän on antanut sinulle parasta, mitä hän on KYENNYT antamaan. Enempää hänellä ei itsellään ole ollut antaa.
Anteeksiannon pitää tulla sydämestä. Toista sitä ÄÄNEEN " annan äidille anteeksi.... " erittele ne yksityiskohtaisesti.
Et todennäköisesti pysty antamaan anteeksi. Toista uudelleen, ja uudelleen...
Toinen asia on se, että SURE lapsuuttasi. Anna itsellesi lupa surra, itke ja itke. Vihan takana on usein surua - sinun on tärkeä surra kaikkea sitä menetettyä hyvää, mitä et ole ikinä saanut. Sureminen on tärkeää terapiaa.