Diabeetikon kanssa seurustelu
Onko diabeetikon kanssa seurustelu oikeasti sen arvoista vai joutuuko koko ajan pelkäämään, että näkö, jalat tai munuaiset menevät?
Kommentit (5)
Ei. Diabeetikot on koko ajan joko insuliinishokissa tai ketoasidoosissa. Lisäksi niiltä menee heti näkö, munuaiset, jalat, kädet ja pää. Lisäksi niihin on kytketty insuliinipumppu, verensokerin mittauslaite ja dialyysilaite. Ihan ovat mahdottomia, jätä se heti!
T. Diabeetikko
Olin diabeetikon kanssa 10 vuotta. Hoitotasapaino oli huono joten kyllä siitä tuli suuria rasitteita suhteeseen. Yksi niistä oli juuri tuo pelko lisäsairauksista ja komplikaatioista. Toki ei sekään yksinään suhdetta rikkomaan riittänyt vaan oli muitakin ongelmia.
Jos hoitotasapaino on kunnossa niin en näe että diabetes juurikaan vaikuttaisi suhteeseen, tai ainakin ne jutut on puolison näkökulmasta melko pieniä.
Riippuu diabeetikosta. Itselläni on ykköstyyppi, ollut päälle kymmenen vuotta, mutta mitään ongelmia ei noiden liitännäisten kanssa ole ollut. Enkä usko, että ihan lähitulevaisuudessa on tulossakaan, sillä verensokerini ovat miltei 90% ajasta välillä 4-7,5 - kiitos insuliinipumpun ja jatkuvan sensoroinnin. Toki tämä vaatii sen, että vilkuilen sensorilukemia, ajoitan syömisiä verensokeritrendien mukaan ja joskus heräilen öisin korjaamaan sokereita suuntaan tai toiseen. Seurustelukumppanini ovat olleet ymmärtäväisiä, vaikka varsinkin yöherätykset ovat joskus hieman närää herättäneet. Koskaan en ole seurustelukumppanilta varsinaista apua tarvinnut (ei siis tajuttomuuteen johtaneita hypoja tms) ja uskallan epäillä, että pääsääntöisesti arki on ollut aivan kuten kenellä tahansa muullakin parilla.
Toisaalta sitten jos diabetes ei ole tasapainossa, oli syy siihen sitten mikä hyvänsä, voisi tilanne olla aivan toisenlainen ja vaatia seurustelukumppaniltakin enemmän. Nyt en esimerkiksi koe, että kuormittaisin avomiestäni diabetekseen liittyvällä huolella kun ei hänellä ole ollut mitään sellaista tilannetta, jossa huoli olisi ollut edes tarpeen. Mutta jos jatkuvasti poukkoilisin päälle 20 sokereilla ja tulisin sieltä vapaapudotuksella alas niin siinä voisi olla jo syytäkin puolisolla huolestua.
Lyhyesti kuitenkin sanoisin, että jos diabetes on ollenkaan hallinnassa (jos siitä nyt niin voi sanoa, sen verran vaativa elämänkumppani se kuitenkin on) niin ei hermovaurioita ja muita tarvitse niin pelätä, varsinkaan seurustelukumppanin. Toki tämä on hirmu yksilöllinen sairaus, mutta älä nyt ainakaan suorilta tyrmää seurustelusuhdetta vain diabeteksen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Diabeetikot on koko ajan joko insuliinishokissa tai ketoasidoosissa. Lisäksi niiltä menee heti näkö, munuaiset, jalat, kädet ja pää. Lisäksi niihin on kytketty insuliinipumppu, verensokerin mittauslaite ja dialyysilaite. Ihan ovat mahdottomia, jätä se heti!
T. Diabeetikko
Tämä. Lisäksi saa (oikeasti) pelätä, onko yön aikana irronnut varpaita verenkierto-ongelmien vuoksi. Mutta ainahan voit yrittää kehittää itsellesi diabeteksen.
Häh? Perustin perheen diabeetikon kanssa, ei ole kyllä koskaan käynyt mielessä että tässä pitäisi jotain pelätä. :D