Lue keskustelun säännöt.
Näin kotitöitä ja kodin vastuuta pakoileva mies muuttui ihan toisenlaiseksi
17.02.2019 |
Meinasin kommentoida yhteen toiseen ketjuun omasta kokemuksestani, mutta päätinkin aloittaa ihan uuden koska olisi ehkä mennyt aiheen vierestä.
Muutin 1.5 vuotta sitten yhteen miehen kanssa, joka oli edellisessä parisuhteessa ollut juntti vapaamatkustaja kotitöiden suhteen. Miehen eksä on mulle kertonut mielen ollen kunnon vastuuton mieslapsi, lähtenyt salille/kaljalle yms. ja jättänyt väsyneen äidin ja kolme pientä lasta keskenään pärjäilemään. Ei osallistunut kotitöihin joitain satunnaisia ns. miesten hommia lukuunottamatta. Ex puoliso oli hoitanut oman palkkatyönsä ohella pääasiallisen arjen pyörittämisen; kaupassakäynnin, ruoanlaiton, tiskin, pyykkihuollon, siivoamisen, lastenhoidon ja mies oli vain keräillyt rusinat pullasta muutamilla yksittäisillä kotitöillään, joista kaikenlisäksi pitänyt suurta älämölöä.
Kun mies muutti mun kanssa yhteen, hän selvästi luuli saavansa samanlaisen kodinhoitajan, mitä ex puoliso oli ollut. Ainoa vaan, että hän ei tuntenut mua tarpeeksi hyvin, eikä tietänyt että olen luonteeltani erittäin boheemi (=sotkuinen) ja epäkäytännöllinen. Esim. jos tulen väsyneenä töistä kotiin, takki jää eteisen lattialle ja se on siinä niin kauan kunnes tarvitsen takkia uudelleen. Vihaan kaupassa käyntiä ja ruoanlaittoa; ja voin korvata ateriat esim. heraproteiinijauhe+pakastemarja+kaurasmoothiella. Pyykkiä pesen vasta kun vaatteet loppuu ja silloinkaan en lajittele pyykkiä, tungen koneeseen vaan niin paljon pyykkiä mitä ensiksi sattuukaan osumaan käteen. Mulle tuotaa suuria vaikeuksia viikata kuivat pyykit pois, yleensä ne jää pitkäksi aikaa kuivaustelineeseen ja lopulta vaan tungen kaappiin sen kummempia viikkaamatta. Sänkyä en petaa ikinä ja tiskit voi seistä useamman päivän tiskialtaassa. Kun vessapaperirulla loppuu, saatan heittää hylsyn vessan lattialle ja jättää sen siihen vaikka pariksi viikoksi. Myönnän: olen ihan porsas naiseksi, mitä siististä ja huolitellusta ulkoasustani ei moni uskoisi. Mua ei vain juurikaan häiritse kotona oleva sotkuisuus ja koen siivoamisen yms. kotiaskareet erittäin inhottavina.
Siten olikin mielenkiintoista seurata, miten aiemmassa suhteessa kotitöiden suhteen avuttomaksi ja passattavaksi heittäytynyt mies löysi itsestään yllättävää vastuuntuntoa kun ei jaksanut katsella mun sotkuisuutta ja epäjärjestelmällisyyttä. Ei myöskään pitänyt siitä, kun hänen lastensa isäviikonloppuina olin kuulemma huono roolimalli lapsilleen kun saatoin koko viikonlopun pelata tietokoneella, vaikka itse oli edellisesessä parisuhteessaan tehnyt ihan samaa.
Toki ihan ensialkuun yhteenmuuton jälkeen hän oli iloinen siitä, etten "nalkuta". Aika pian alkoi kuitenkin "nalkutus" hänen puoleltaan "miksi sun likaiset vaatteet on lattialla?" "Miten oot ollut jo kolme tuntia kotona töiden jälkeen ja ei tullut mieleen hakea kaupasta ruokaa" jne. Sitten vähitellen alkoi vaatia yhteistä sopimusta kodin vastuun jakamisesta ja oli silmin nähden kauhuissaan kun tajusi, että hän oli meistä se, joka toivoi kodin olevan selvästi siistimmässä kunnossa, ruoan terveellistä kotiruokaa jne. Niinpä hän lopulta laati oikein jääkaapin oveen kotitöistä taulukon, johon mun täytyy käydä nakittamassa itselleni tietty minimimäärä kotitehtäviä. Teki sellaisen kompromissin, että mä saan viikon kotitöistä valita päältä mieluisimmat, koska muuten pelkää että luistasin tehtävälistan hommista.
Miehen eksä on mulle naureskellut, että jos mies olisi ollut samanlainen heidän parisuhteessaan, ei hän olisi todellakaan ottanut eroa. Eli summa summarum: jos elät kodin vastuuta ja kotitöitä pakoilevan ihmisen kanssa, kannattaa kokeilla tuota porsastelutekniikkaa vaikka et olisikaan luonteeltasi yhtä sotkuinen ja boheemi kuin minä. Minulla ei muuten edes ollut tällaista tausta-ajatusta toisen käytöksen muuttamiesta mielessä, mutta toimi silti.
Kommentit (19)
Hienoa, että toimi ja että et itse ottanut kaikkea hoidettavaksesi. Pahoin pelkään, että muutoksen syy on puolison vaihtuminen, en usko, että mies olisi eksänsä kanssa muuttanut tapojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoh-hoijakkaa,oletpa sinä sinisilmäinen. Kauankos luulet ,että mies jaksaa katsella sinua. Hän on tottunut mukavampaan ja viihtyisämpää,olihan heillä jo kolme lastakin,että asuneet yhdessä jo lähes 10 v otaksun.
Teillä on meneillään vasta se alkuhuuma ,eli vähän yli 500 pv saman katon alla.
Ukko karkailee kohta muualle. (Tule sinä vielä raskaaksi,pian olet yksin)
tuikkukupit ja kausiverhot. öliöööööööööö
Olen muuttamassa miehen kanssa yhteen. Hänen äitinsä on sellainen perinteinen kodin hengetär. Minä taas boheemi, sotkuisempi kuin mies. Odotan mielenkiinnolla mitä tästä tulee. :D
Vierailija kirjoitti:
Hoh-hoijakkaa,oletpa sinä sinisilmäinen. Kauankos luulet ,että mies jaksaa katsella sinua. Hän on tottunut mukavampaan ja viihtyisämpää,olihan heillä jo kolme lastakin,että asuneet yhdessä jo lähes 10 v otaksun.
Teillä on meneillään vasta se alkuhuuma ,eli vähän yli 500 pv saman katon alla.
Ukko karkailee kohta muualle. (Tule sinä vielä raskaaksi,pian olet yksin)
Kuten sanoin, olen luoteeltani sen verran boheemi, etten mieti etukäteen sitä mitä tulevaisuus tuo, elän hetkessä. Lapsia ei sen sijaan tule, mieheltä putket katkaistu ja minä en halua lapsia. Jos mies haluaa joskus karata muualle, en aio enkä voi pidätellä häntä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää ei ollut uskottava tarina, pituudestaan huolimatta. Sulla on lahjoja tarinankerrontaan ehdottomasti, mutta hio vielä realismia, tai siirry puhtaaseen fiktioon.
Tää on se sama kotityösaarnaaja ( kiltisti sanottuna ), Ikiksen hengenheimolainen. Tuo pitkä alustus on tavaramerkki.
En enää viitsi vastata muuta kuin tällä tavalla pyttyilemällä.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että toimi ja että et itse ottanut kaikkea hoidettavaksesi. Pahoin pelkään, että muutoksen syy on puolison vaihtuminen, en usko, että mies olisi eksänsä kanssa muuttanut tapojaan.
No joo, myönnän että puolison vaihtumisella on varmaan ollut isompi rooli mitä alkuun ajattelin. Käsittääkseni miehen ja eksän viimeisin vuosi yhdessä oli tosi rankka, jatkuvaa riitelyä ja syyllistämistä puolin ja toisin. Voi olla, että siinä tilanteessa ex rouvan porsastelutekniikka olisi ollut vaan bensaa liekkeihin. Mutta ehkä olisi toiminut aikaisemmassa vaiheessa, ennen kuin tilanne on eskaloitunut liian pahaksi?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ei ollut uskottava tarina, pituudestaan huolimatta. Sulla on lahjoja tarinankerrontaan ehdottomasti, mutta hio vielä realismia, tai siirry puhtaaseen fiktioon.
Tää on se sama kotityösaarnaaja ( kiltisti sanottuna ), Ikiksen hengenheimolainen. Tuo pitkä alustus on tavaramerkki.
En enää viitsi vastata muuta kuin tällä tavalla pyttyilemällä.
Aika hyvä, kun te vauva-palstalla asujat näette yhtäläisyyksiä ja samoja kirjoittajia siellä missä niitä ei ole.
ap
Mitä opimme tästä...Täällä toinen boheemi nainen jonka miehet ovat aina huolehtineet kotitöistä enemmän kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä jos toimii noin.
Luulen vaan että useimmat naiset ei kauaa jaksaisi katsella sotkuista kotia... Liian suuri kärsimys. Mutta kokeilemisen arvoista jos pystyy.
Vierailija kirjoitti:
Olen muuttamassa miehen kanssa yhteen. Hänen äitinsä on sellainen perinteinen kodin hengetär. Minä taas boheemi, sotkuisempi kuin mies. Odotan mielenkiinnolla mitä tästä tulee. :D
Minä olen myös sotkuinen ja laiska, ja tulos (14 vuotta yhdessäasumista myöhemmin) on, että mies tekee kotitöitä samam verran tai vähän enemmän kuin minä, mutta hänellä on paljon paremmin hallussa sellainen metavastuu kaikesta, paitsi lasten vaatteet ja juhlat on enemmän minun vastuullani. Myös kun oli lasten kanssa kotona, piti kämpän siistimpänä kuin minä. Ikinä en ole tuntenut olevani kotiorja tai vastuussa kaikesta, kun en ole sitä vastuuta ikinä ottanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku mies kertoi, ettei tee kotitöitä, koska vaimo tekee ne kuitenkin kunhan jaksaa vaan odottaa.
Ei toimi lapsiperheilllä. Pakko olla muksuilla puhdasta ylle ja terveellistä safkaa. Veikkasn, että monia miehiä ei kiinnosta omat lapset juurikaan. Eli miehet syövät lounaan töissä ja muksut söisi jotain murojen jämiä kaapista tai pizzaa ja roskaruokaa. Vaatehuolto kiinnostaisi vasta, kun omat vaatteet loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen muuttamassa miehen kanssa yhteen. Hänen äitinsä on sellainen perinteinen kodin hengetär. Minä taas boheemi, sotkuisempi kuin mies. Odotan mielenkiinnolla mitä tästä tulee. :D
Minä olen myös sotkuinen ja laiska, ja tulos (14 vuotta yhdessäasumista myöhemmin) on, että mies tekee kotitöitä samam verran tai vähän enemmän kuin minä, mutta hänellä on paljon paremmin hallussa sellainen metavastuu kaikesta, paitsi lasten vaatteet ja juhlat on enemmän minun vastuullani. Myös kun oli lasten kanssa kotona, piti kämpän siistimpänä kuin minä. Ikinä en ole tuntenut olevani kotiorja tai vastuussa kaikesta, kun en ole sitä vastuuta ikinä ottanut.
Mulla on joitain naispuolisia kavereita, jotka itse ovat laittaneet itsensä kotitöiden suorittajan asemaan. Miehen tapa siivota, sisustaa, pestä pyykkiä, laittaa ruokaa, hoitaa lapsia on enemmän tai vähemmän väärä ja se ei kelpaa. Ei tietenkään kaikilla naisilla siitä ole kyse, mutta joillain voi olla ja silloin olisi hyvä naisenkin tarkistaa omat asenteensa ja miettiä, voisiko joissain jutuissa vähän perääntyä ja olla ottamatta kaikkea vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen muuttamassa miehen kanssa yhteen. Hänen äitinsä on sellainen perinteinen kodin hengetär. Minä taas boheemi, sotkuisempi kuin mies. Odotan mielenkiinnolla mitä tästä tulee. :D
Minä olen myös sotkuinen ja laiska, ja tulos (14 vuotta yhdessäasumista myöhemmin) on, että mies tekee kotitöitä samam verran tai vähän enemmän kuin minä, mutta hänellä on paljon paremmin hallussa sellainen metavastuu kaikesta, paitsi lasten vaatteet ja juhlat on enemmän minun vastuullani. Myös kun oli lasten kanssa kotona, piti kämpän siistimpänä kuin minä. Ikinä en ole tuntenut olevani kotiorja tai vastuussa kaikesta, kun en ole sitä vastuuta ikinä ottanut.
Mulla on joitain naispuolisia kavereita, jotka itse ovat laittaneet itsensä kotitöiden suorittajan asemaan. Miehen tapa siivota, sisustaa, pestä pyykkiä, laittaa ruokaa, hoitaa lapsia on enemmän tai vähemmän väärä ja se ei kelpaa. Ei tietenkään kaikilla naisilla siitä ole kyse, mutta joillain voi olla ja silloin olisi hyvä naisenkin tarkistaa omat asenteensa ja miettiä, voisiko joissain jutuissa vähän perääntyä ja olla ottamatta kaikkea vastuuta.
Kiva kuulla että on mennyt hyvin!
Mulla tähän mennessä myös ainoa asia, missä olen ollut päävastuussa, on ollut juhlan järjestäminen. Siinä haluankin olla vastuussa, koska nautin. Reissuissa ja yhteisessä tekemisissä miehellä on langat enemmän käsissä. :) Miettii enemmän myös kohteliaita välejä sukulaisiin tms sosiaalisia asioita.. On päivittäiset rutiinit ja tervehenkiset tavat.
Oikeastaan yllätyin, että haluaa muuttaa mun kanssa yhteen. :D
Varmasti totta, että helposti käy niin että nainen omii roolin itselleen. Toivottavasti meillä ei käy toisin päin.
t. Tuo yhteenmuuttaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ei ollut uskottava tarina, pituudestaan huolimatta. Sulla on lahjoja tarinankerrontaan ehdottomasti, mutta hio vielä realismia, tai siirry puhtaaseen fiktioon.
Tää on se sama kotityösaarnaaja ( kiltisti sanottuna ), Ikiksen hengenheimolainen. Tuo pitkä alustus on tavaramerkki.
En enää viitsi vastata muuta kuin tällä tavalla pyttyilemällä.
Aika hyvä, kun te vauva-palstalla asujat näette yhtäläisyyksiä ja samoja kirjoittajia siellä missä niitä ei ole.
ap
Tunnusta pois. Olet sama, joka teki pitkän ketjun aiheesta: Lopetin mieheni äitinä olemisen (tjsp). Ynnä muita saman kaavan aloituksia. Etkö jo kyllästy?
Hohhoijjaa. Minä olen kuin tuo ex-vaimo ja kaiken sen kokeneena (ja porsasteluakin kokeilleena) haluan vaan todeta, että ei kannata ryhtyä suhteeseen sellaisen miehen kanssa, jota pitää yrittää korjailla tälläisillä "koirankoulutus"-metodeilla.
Exään rakastuin koska olin nuori, kokematon, vailla ymmärrystä paremmasta, naiivi, liian kiltti jne.
Seuraavaksi huolin vain aikuistuneen miehen, jota ei tartte kouluttaa. Seksihalutkin siinä lähtee, jos toinen on teinipojan tasolla vastuunotto- ja aloitekyvyltään.
Mieluummin olen vaikka yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ei ollut uskottava tarina, pituudestaan huolimatta. Sulla on lahjoja tarinankerrontaan ehdottomasti, mutta hio vielä realismia, tai siirry puhtaaseen fiktioon.
Tää on se sama kotityösaarnaaja ( kiltisti sanottuna ), Ikiksen hengenheimolainen. Tuo pitkä alustus on tavaramerkki.
En enää viitsi vastata muuta kuin tällä tavalla pyttyilemällä.
Aika hyvä, kun te vauva-palstalla asujat näette yhtäläisyyksiä ja samoja kirjoittajia siellä missä niitä ei ole.
ap
Tunnusta pois. Olet sama, joka teki pitkän ketjun aiheesta: Lopetin mieheni äitinä olemisen (tjsp). Ynnä muita saman kaavan aloituksia. Etkö jo kyllästy?
En tajua edes, miksi vastaan. En ole lukenut tuollaista ketjua, enkä ikinä ole toiminut miehen tai kenenkään äitinä. Tänään luin ketjua, jossa joku nainen kertoi olevansa kuumeessa ja ettei mies voi auttaa lasten ja kodin kanssa, vaikka nainen on siis ihan tokkurassa kuumehouruissa. Ajattelin siihen kommentoida tuon oman kokemukseni, mutta päätin että aloitankin uuden ketjun, ettei mene ihan aiheen vierestä.
ap
Tää ei ollut uskottava tarina, pituudestaan huolimatta. Sulla on lahjoja tarinankerrontaan ehdottomasti, mutta hio vielä realismia, tai siirry puhtaaseen fiktioon.