JOPO luokka hyvät ja huonot puolet ?

Aina on syrjäytymisen mahdollisuus, mutta parempi opiskella kuin jäädä tyhjän päälle.

Itse koetin kovasti saada poikaani ysiluokalle JOPOlle. Ei onnistunut ADHD-diagnoosista huolimatta. Aika paljon oli pulmia koulutyössä ja käyttäytymisessä yläasteella.

Silloin pohdin että Jopo-luokassa on koko päivän ajan samat kaksi aikuista, joilla pysyy langat käsissä koko päivän ajan. Aineenopettajat vaihtuivat useaan kertaan päivässä ja jotenkin tuntui siltä, että pojan piti jokaiselle aina erikseen ”rettelöidä”.

Vaikea oli tämmöiselle nuorelle rotia saada, vaikka kerran jo tein itse hänestä lasu-ilmoituksen huumekokeilujenkin takia. Viranomaiset totesivat vain että kotiolot ovat hyvät ja asialliset, olin vuorotyötä tekevä yh silloin ja itsekseen sai pärjäillä pojan kanssa. Eniten tukea ja keskusteluapua taisi tulla itseasiassa poliisilta.

Näistä ajoista on nyt viisi vuotta ja valitettavasti sama meno jatkuu edelleen. Esikoisen kanssa samoja ongelmia ei ollut, jostain syystä omat keinot ei vain riittäneet tämän nuoremman kanssa.

kiitoksia jo vastaneille :). Tuo nuori ei lintsaa ,hölmöillyt tunneilla loppuneet .Välillä on viikkoja kun tulee paljon keltaista väriä.Osa hänen kavereitaan kehuu kuinka ei tule läksyjä jne.Haastetta tuo läksyjen teko ja kokeisiin lukeminen.Nyt todettiin lukihäiriö.Jostain syystä itseäni pelottaa tuo jos lähtee ns väärille teille.Toinen jään kaipaa niitä hyviä opettajia jotka ovat kannustaneet ja muutenkin ovat yhteydessä muhun.

Niin jäähän sitten nämä tutut kaverit sitten pois höh.