Eron jälkeen
Yli 20 vuotta yhdessäeloa takana. Nyt justiinsa toinen vaihe liitossa käsitteillä. Minä halusin eroa, yhdessä haettiin. Silti se on kumma juttu, kun koko ajan miettii muka, et mitä toinen ajattelis, jos tekis niin ja niin. On yhteisiä lapsia ja mä toivon mun exälle oikeesti pelkkää hyvää, mut jotenkin sitä on kiinni. Ja tilannetta ei auta se et, mut on varustettu huonolla itsetunnolla, vaikka en sitä mieluusti myönnäkkään, mutta kertokaa, mitä tehdä, mihin mennä ja miten??? Onko olemassa jotain 50-kymppisten eroseminaarioita???
Kommentit (6)
Miksi halusit eroa, jos se ei nyt mielestäsi olekaan hyvä ratkaisu? Miksi ylipäänsä erositte?
Noh, jatka elämääsi, etsi uusi mies ja nauti. Niin varmaan exäsikin tekee.
En ole eronnut, mutta kyllähän eroseminaareja on, ainakin täällä pk-seudulla. En tiedä, onko eri-ikäisille omiaan. Mutta arvelen, että tuollaiset eroseminaarit ovat aika suosittuja. Täällä Espoossa taitaa olla työväenopistossakin.
Vierailija kirjoitti:
Noh, jatka elämääsi, etsi uusi mies ja nauti. Niin varmaan exäsikin tekee.
Niin ja pitää muistaa, ettei onnellisuuteen tarvita miestä.
Eikö tuo ole aivan luonnollista, silloinkin kun eroon johtanut elämä elämä on ollut vaikeaa, saati jos erotaan ihan hyvissä väleissä. Olette sentään olleet kauan yhdessä.
Samantapaisia ajatuksia muistan muuten minulla olleen kun muutin parikymppisenä pois kotoa, ihmettelin itsekin miten kiinni sitä tosiaan oli äidissään.