Kämmenet kutiavat kauheasti, rv 35 menossa. Mistäköhän johtuu?

Kutina voi olla merkki hepatoosista.

Hepatoosissa on.

Raskaushepatoosi on tavallisin raskauteen liittyvä maksasairaus. Sitä esiintyy noin 1 - 3 %:lla odottavista äideistä. Sairaus aiheuttaa intrahepaattisen kolestaasin, jonka syy on tuntematon. On arveltu, että raskauden aikaiset suurentuneet estrogeeni ja progesteronipitoisuudet ovat keskeisessa asemassa taudin patogeneesissa. Raskaushepatoosi on suvuttain esiintyvä, ja HLA-B8 sekä HLA-BW12-antigeenit ovat potilailla tavallisia. Sairaus alkaa tavallisesti III trimesterin aikana (joskus II trimesterin lopulla) keskimäärin 30. raskausviikolla. Raskaushepatoosi toistuu noin puolella potilaista seuraavissa raskauksissa.

Raskaushepatoosin vallitsevin oire on kutina, joka voi olla hyvin hankalaa etenkin öisin. Raskaushepatoosi aiheuttaa hyvin harvoin keltaisuutta.

RASKAUSHEPATOOSI ELI HEPATOGESTOOSI



Raskaushepatoosi on tavallisin raskauteen liittyvä maksasairaus. Sitä esiintyy noin 1 - 3 %:lla odottavista äideistä. Sairaus aiheuttaa intrahepaattisen kolestaasin, jonka syy on tuntematon. On arveltu, että raskauden aikaiset suurentuneet estrogeeni ja progesteronipitoisuudet ovat keskeisessa asemassa taudin patogeneesissa. Raskaushepatoosi on suvuttain esiintyvä, ja HLA-B8 sekä HLA-BW12-antigeenit ovat potilailla tavallisia. Sairaus alkaa tavallisesti III trimesterin aikana (joskus II trimesterin lopulla) keskimäärin 30. raskausviikolla. Raskaushepatoosi toistuu noin puolella potilaista seuraavissa raskauksissa.

Raskaushepatoosin vallitsevin oire on kutina, joka voi olla hyvin hankalaa etenkin öisin. Raskaushepatoosi aiheuttaa hyvin harvoin keltaisuutta. Muista kolestaattisista maksasairauksista poiketen Afos on yleensä vain vähän koholla ja gamma-GT saattaa olla täysin normaali. Sen sijaan sappihappojen suureneminen todetaan 10-100 kertaisena. Alat ja asat kohoavat harvoin yli nelinkertaisiksi, mutta joskus nämäkin nousevat huomattavasti aiheuttaen erotusdiagnostisia ongelmia muiden akuuttien hepatiittien suhteen.

Raskaushepatoosin ensisijaisena hoitona käytetään ursodeoksikoolihappoa (annos 15 mg/kg). Myös kolestyramiinia sekä deksametasonia on käytetty kutinan hoidossa. Odottavan äidin ennuste on hyvä ja tauti sammuu viikon sisällä synnytyksestä. Raskaushepatoosissa on todettu kuitenkin odottamattomia sikiökuolemia etenkin lähellä laskettua aikaa ja synnytys pyritäänkin käynnistämään viimeistään 38. raskausviikolla. Em. sikiöriskien takia tila vaatii tiivistä seurantaa äitiyspoliklinikalla.

Kärsin samasta vaivasta... jos maksa-arvot nousee kovasti synnytys käynnistetään.

Raskauskolestaasi eli raskaushepatoosi



Normaalin raskauden yhteydessä maksa jaksaa normaalisti. Maksa joutuu raskausaikana huolehtimaan äidin ja sikiön aineenvaihdunnan tuotteista. Raskauden sujuessa normaalisti maksan toimintaa kuvaaviin laboratoriokokeisiin ei juuri tule muutoksia.



Raskauden aikana ilmenevistä maksan toimintahäiriöistä raskauskolestaasi on suomalisille yleisin ja tyypillinen sairaus (noin 1 % odottavista äideistä). Yleensä viimeisen raskauskolmanneksen aikana ilmaantuva maksan toimintahäiriö. Syytä raskauskolestaasin ei tiedetä, mutta epäillään sen johtuvan istukan hormonitoiminnan aiheuttamasta maksan ylikuormituksesta. Kolestaasi on yleisempää monisikiöisissä raskauksissa, joissa maksan hormonikuormitus on suurempi. Kolestaasin ja sappikivien muodostumisen epäillään johtuvan samanlaisesta aineenvaihduntahäiriöstä. Kolestaasi kulkee selvästi suvuttain: jos odottavan äidin oma äiti on sairastanut raskauskolestaasin, voidaan olettaa odottavan äidinkin sairastuvan siihen.



Raskauskolestaasi alkaa yleensä oirehtia 30-36 raskausviikolla. Ihon kutina on usein ensimmäinen ja ainoa oire. Iho kutiaa kauttaaltaan ja kutina on voimakkainta vatsalla ja kämmenissä ja jalkapohjissa. Kutina vaihtelee päivittäin. Usein kutina pahenee öisin ja haittaa odottavan äidin nukkumista. Pikku hiljaa iholla voi ilmetä raapisesta johtuvia punaisia ja ehkäpä tulehtuneitakin jälkiä. Lääkkeillä voidaan helpottaa äidin kutinaa ja nukkumisvaikeuksia, ja joillain lääkkeillä voidaan laskea kohonneita maksa-arvoja.



Jos odottavalle äidille ilmaantuu raskauskolestaasiin sopivaa kutinaa, voidaan neuvolassa tutkia äidin maksa-arvot (asat, alat, sappihapot). Jos arvot ovat koholla, äiti lähetetään äitiyspoliklinikalle seurantaa. Raskauskolestaasi on yleensä äidille vaaraton, mutta etenkin korkeisiin sappipitoisuuksiin liittyy kohonnut sikiön kohdunsisäisen ahdingon ja kuoleman riski.



Raskauskolestaasia sairastava äiti otetaan usein loppuraskaudessa sairaalahoitoon yleensä 35. raskausviikolla. Sikiön vointia seurataan (päivittäin) sydänkäyrällä eli ktg:llä ja kaikututkimuksella. Laboratoriotutkimuksilla seurataan maksan toimintaa. Kortisonia ja histamiineja sisältävät salvat eivät lievitä yleensä kutinaa, mutta vähärasvainen ruoka saattaa helpottaa.



Raskauskolestaasin diagnoosi saattaa varmistua vasta synnytyksen jälkeen, kun äidin laboratorioarvot normalisoituvat pian synnytyksen jälkeen ja äidin tuntema kutina häviää. Raskauskolestaasi ei ole este uudelle raskaudelle. Raskauskolestaasi toistuu usein tulevissa raskauksissa.



Kätilö Tuija Vekkilä, Kymenlaakson keskussairaala

veljeni vaimolla oli juuri tuo kyseinen vaiva ja joutui olemaan koko loppuraskauden sairaalassa tarkkailussa.

MIKÄLI SISÄÄN OTTAVAT. KOTIIN PÄÄSEE SYNNYTTÄMÄLLÄ...

TURVALLISINTA SE ON SAIRAALAN KÄYRILLÄ OLLA, NIIN ON PIENELLE PARHAAKSI

TERV. 3 hepatogestoosiraskautta läpikäynyt

Saitko olla kotona ennen kuin jouduit sairaalaan? Lääkitys? Käynnistys? Arvot veressä? muita oireita? Onko kutina suhteutettavissa arvoihin? Kutisiko koko ajan? Jouduistko sairaalaan heti ekojen maksatuloksien perusteella vai odotettiinko pari pv ennen kuin sappikokeidenkin tulokset valmistuivat?



Osaako joku kertoa kokemuksistaan?



Voi olla, että tämä on jotain muutakin. Nyt ei kutita mistään, aamulla jalkapohjia. Jos vain olen herkistynyt siitepölylle? Vauva on meillä pienikokoinen, alakäyrällä mennään. Kolmas raskaus, toiset lapset ovat olleet näillä viikoilla 300g isompia. Syntymäpainot heillä n.3400g





ap

zdfögl serlkd

lkj jk df

lkj lu izur otru

lkj rd uoi

klj xdrip o

df mi öoitr y oix



xdr klj trpäi4bpänr5jwevpo

öuos65iube5

Kutina oli tosi ilkeää, sain siihen kyllä lääkkeitä, jotka auttoivat hieman.



Sairaalaan en joutunut, mutta kävin joka aamu näytillä ja tarkistuttamassa, että kaikki oli ok. Joinain aamuina riitti käyrät, joskus ultrattiin. Kotona piti laskeskella liikkeitä, mikä oli tehdä mut hulluksi, kun tuntui aina, että vauva oli kovin vaisu...



Synnytys käynnistettiin sitten rv 38 tasan.

kerro