Mies valittaa kaikesta mitä teen (tai jätän tekemättä)

Eli kierrätte kehää ja mikään ei muutu? Lähde kävelemään, lapsillekin mukavampaa kuin tulehtuneessa ilmapiirissä.

Heh, 2/5, niin moni otti tosissaan.

Jätä tämäkin sika. Eikun uutta aloitusta kohti. Kyllä se siitä.

Vierailija kirjoitti:

Sait vihdoin suusi auki ja sanottua miehelle mutta sitten menit pilaamaan sen koska uhriuiduit ja aloit itkemään.

Olisit vaan sanonunut tiukasti että nyt riittää tuo turha marina ja valitus ja arvostelu. Jos tiskikone pitää tyhjätä niin herra on hyvä ja tyhjää sen tai antaa olla. Helvettiäkös sitä kyselemään ja vinkumaan. Kukaan tuollaista jatkuvasti jaksa kuunnella.

Jos kulkee perässä valittamassa niin sano että lopettaa. Jos ei lopeta niin mene vaikka vessaan paskalle tai kävelylle.

Mutta ei mitään "nyyh nyyh etkö rakasta" juttuja sillä silloin lähtee loputkin siitä vähästä arvostuksesta ja kunnioituksesta mitä miehelläsi sinua kohtaan on. Ja jos toista ei arvosta niin ei kyllä rakastakaan. 

En voinut sille mitään, että rupesin itkemään kun ehdotin eroa. En itkenyt siinä kohdassa kun sanoin, että hän ei kai sitten rakasta minua, vasta sitten itkin kun sanoin, että voidaan erota sitten. Ja olen tosiaan monta kertaa jo ottanut tiukasti puheeksi, että valitus saa loppua, mutta ei se ole vaikuttanut mihinkään, eikä sekään kun olen asiasta räjähtänyt. Ap

Vierailija kirjoitti:

Eli kierrätte kehää ja mikään ei muutu? Lähde kävelemään, lapsillekin mukavampaa kuin tulehtuneessa ilmapiirissä.

Varmaan tässä ei sitten ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kävelemään. Ap

Nalkuttaahan kaikki naisetkin koko ajan. Ei tuo siitä yhtään eroa. Eikä miehet jätä nalkuttavia naisia.

Joo jätä vaan se ukkosi, eihän naiset muuta teekään kuin hankkii miehellä lapset ja sitten hylkää sen miehen. Reilu peli.

Vierailija kirjoitti:

Sait vihdoin suusi auki ja sanottua miehelle mutta sitten menit pilaamaan sen koska uhriuiduit ja aloit itkemään.

Olisit vaan sanonunut tiukasti että nyt riittää tuo turha marina ja valitus ja arvostelu. Jos tiskikone pitää tyhjätä niin herra on hyvä ja tyhjää sen tai antaa olla. Helvettiäkös sitä kyselemään ja vinkumaan. Kukaan tuollaista jatkuvasti jaksa kuunnella.

Jos kulkee perässä valittamassa niin sano että lopettaa. Jos ei lopeta niin mene vaikka vessaan paskalle tai kävelylle.

Mutta ei mitään "nyyh nyyh etkö rakasta" juttuja sillä silloin lähtee loputkin siitä vähästä arvostuksesta ja kunnioituksesta mitä miehelläsi sinua kohtaan on. Ja jos toista ei arvosta niin ei kyllä rakastakaan. 

Ai että parisuhteessa ei saisi näyttää tunteitaan? Ei saisi näyttää, että jos toinen loukkaa niin se sattuu? Ei saisi näyttää, että on surullinen toisen tekojen vuoksi? Ettei vaan menetä kunnioitusta, kun meni näyttämään tunteensa. Mutta hienoa. Minä en ainakaan halua olla sellaisessa parisuhteessa, jossa pitää esittää jotain kovista.

Itse sanoin tiukasti jo yhteen muutettaessa että minä en ole sitten sellainen joka harjaa maton hapsut ja puunaa seinät ja katot läpi, että sitä ei kannata odottaa eikä kotitöistä valittaa. Sitä en aio itsekkään miehelle tehdä että valitan imuroinnista tai jostain, joten odotan samaa myös kumppanilta. Molemmat kyllä tehdään kotityöt parhaamme mukaan ja oma-aloitteisesti. siivotaan kun näyttää siltä että tarvitsee ja päivittäiset hommat tehdään ihan fiiliksen mukaan niin, että se tekee kumpi huomaa että esim. roskis on täysi. jotkut isommat hommat kuten nyt se imurointi ja pyykkäys sovittiin alussa että kumpi tekee kumman ja sillä ollaan menty ja hyvin ja sovussa. Välillä toki vaihdetaan niin että toinen imuroi ja toinen laittaa vaikka pyykit eikä sekään ole mikään ongelma vaikka toinen osaisi tehdä jonkun asian paremmin, silti ei tulis mieleenkään valittaa siitä toiselle. Ellei nyt ihan hölmöjä tee, vaikka laita pesukoneeseen asitoita jotka ei sinne sovi tms. 

Mielestäni sun mies on aika lapsellinen jos valittaa ja valittaa eikä lopeta vaikka olet selkeästi monta kertaa sanonut siitä ja nyt vielä eroa ja hänen tunteitakin alat kyseenalaistaa. kyllähän siinä pitäs jo monta hälytyskelloa miehelläkin soida jos toinen itkee ja alkaa jo erosta puhua. jos hän rakastais niin ei hän käyttäytis noin epäkunnioittavasti sua kohtaan!!! näytä sille vaikka tää ketju jos tajuais jo pikkuhiljaa...ei kenenkään tarvi tommosta kestää. niikun joku jo sanoikin, niin henkistä väkivaltaahan tuo jo on. Ens kerralla kun valittaa, lopetat sen tekemisen mitä teetkään ja sanot rauhallisesti meihelle että tuo oli tasan viimeinen kerta kun valittaa sun tekemisistä tai tekemättä jättämistä hommista ja menee itseensä ja kasvaa aikuiseski. Kerrot sille tasan miltä susta tuntuu ja kysy siltä miltä siitä ittestään tuntuis jos tekisit sille samaa koko ajan. Sanot, että et jaksa ja jos ei muutu tavat niin terapiaan ja jos ei sinne suostu niin ero. Ellet sitten ite ole valmis kestämään tuota, se on sitten sun valita sekin :/ 

Vierailija kirjoitti:

Heh, 2/5, niin moni otti tosissaan.

Niin, tämmöstähän ei missään perheessä tapahdu. Turha keskustelu, vai?

Vierailija kirjoitti:

Mies varmaan kokee jotenkin rakkaudella opastavansa ja neuvovansa sua, ei kritisoivan.

Valistunut veikkaukseni on, että kyseessä on miehen lapsuudenkodissaan oppima malli. Itse kasvoin tällaisessa "kritisoi kaikkea, mitä toiset tekevät" -ilmapiirissä. Menin naimisiin kiltin miehen kanssa, jonka tekemisiä, vielä 40 vuoden jälkeenkin, tulee arvosteltua aivan liikaa. Onneksi olen aikaa sitten ymmärtänyt, että minulla on ongelma. Osaan myös pyytää anteeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, 2/5, niin moni otti tosissaan.

Niin, tämmöstähän ei missään perheessä tapahdu. Turha keskustelu, vai?

En jaksanut tuolle mitään edes kommentoida, kun kaikkiin ketjuihin ilmestyy aina näitä, jotka väittävät provoksi. En tiedä millaista elämää he elää kun provoiluksi tällaista väittää, mutta luulen, että tämä tilanteeni ei ihan ainutlaatuinen ole. Tässäkin ketjussa muutama on sanonut, että heillä on ollut samanlaista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies varmaan kokee jotenkin rakkaudella opastavansa ja neuvovansa sua, ei kritisoivan.

Valistunut veikkaukseni on, että kyseessä on miehen lapsuudenkodissaan oppima malli. Itse kasvoin tällaisessa "kritisoi kaikkea, mitä toiset tekevät" -ilmapiirissä. Menin naimisiin kiltin miehen kanssa, jonka tekemisiä, vielä 40 vuoden jälkeenkin, tulee arvosteltua aivan liikaa. Onneksi olen aikaa sitten ymmärtänyt, että minulla on ongelma. Osaan myös pyytää anteeksi. 

Osaatko selittää, miksi jotkut (esim. sinun vanhempasi) haluavat sitten kritisoida kaikkea, mitä toiset tekevät? Olen itse kasvanut kodissa, jossa ei kritisoitu mistään, ei edes ihan oikeista virheistä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies varmaan kokee jotenkin rakkaudella opastavansa ja neuvovansa sua, ei kritisoivan.

Valistunut veikkaukseni on, että kyseessä on miehen lapsuudenkodissaan oppima malli. Itse kasvoin tällaisessa "kritisoi kaikkea, mitä toiset tekevät" -ilmapiirissä. Menin naimisiin kiltin miehen kanssa, jonka tekemisiä, vielä 40 vuoden jälkeenkin, tulee arvosteltua aivan liikaa. Onneksi olen aikaa sitten ymmärtänyt, että minulla on ongelma. Osaan myös pyytää anteeksi. 

Osaatko selittää, miksi jotkut (esim. sinun vanhempasi) haluavat sitten kritisoida kaikkea, mitä toiset tekevät? Olen itse kasvanut kodissa, jossa ei kritisoitu mistään, ei edes ihan oikeista virheistä. Ap

Mulla anoppina ihminen, jolle hyvin tärkeää pitää asiat tiukassa kontrollissa. Esim. avopuoliso ei saa täyttää astianpesukonetta, koska tekisi sen ”väärin”. Anoppi ja appiukko ovat aikoinaan eronneet, koska appi ei kestänyt jatkuvaa siivousta, järjestelyä ja kontrollia. Oma mieheni on vanhemmiten muuttunut enemmän ja enemmän samankaltaiseksi. Tämä hirvittää häntä ja onkin mm. käynyt terapeutilla, koska haluaisi oppia ottamaan rennommin. Meilläkin tämä on aiheuttanut ristiriitoja omaan liittoon, mutta asiaa auttaa, että mies haluaa itse muuttua.

- eri

Vierailija kirjoitti:

Henkistä väkivaltaa tuollainen on, mies tarvii herätyksen käytökselleen ja mikäli ei auta niin harkitsisin eroa. Tuollainen murtaa itsetunnon ja ei todellakaan ole kuin alistamista ja kontrollointia.

Juuri näin. Muistan kyllä, kun mies (ex tietysti) aikoinaan valitti kaikesta ihan naurettavastakin: miksi sinulla ei ole pitkiä kynsiä, ja seuraavaksi: mikset ole leikannut noita epäkäytännöllisiä kynsiäsi lyhyemmiksi, miksi sitä ja miksi tätä. Yritti murtaa henkisen kanttini ristiriitaisilla haukkumisilla. No, meistä kahdesta minulle ei määrätty mielialalääkitystä sitten lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokaisesta asiasta mitä teen tai jätän tekemättä mies keksii jotain huomautettavaa. Jos en ole muutamana päivään imuroinut, niin hän valittaa että "sinä et koskaan imuroi". Jos en ole ehtinyt tyhjentää tiskikonetta, koska olen vaikkapa laittanut pyykkejä tiskien valmistuttua, niin tulee valitusta, että "taaskaan et ole tyhjentänyt tätä konetta". Jos olen tyhjentämässä tiskikonetta niin hän keksii valittaa vähintään siitä, että olen hänen tiellään meidän pienessä keittiössä. Jos lähden kävelylle niin valitusta tulee siitä, että en käynyt samalla kaupassa. Jos taas käyn samalla kaupassa, niin tulee valitusta, että miksi pitää aina sinne kauppaan mennä eikö voi vain kävellä ostamatta mitään. Jos olen suihkussa niin mies tulee valittamaan, että "aiotko olla vielä kauan suihkussa?!" (vaikka meillä on kiinteä vesimaksu tässä taloyhtiössä). Kaikista, pienistäkin, asioista tulee jotain valitusta tai huomauttamista. Hän kulkee kotona perässäni huomauttelemassa, että "miksi laitat tuon tuohon", "miksi teet tuon noin" jne jne.

Olen pyytänyt monta kertaa, että ei koko ajan valittaisi minulle, mutta mikään ei muutu. Eilen sitten sanoin tulleeni siihen tulokseen, että hän ei varmaan rakasta minua kun teen hänen mielestä kaiken väärin ja sanoin, että voidaan erota ja rupesin itkemään. Mies raivostui, että miten niin ei rakasta ja nyt on loukkantunut ja puhumaton. En mennyt yhteen valittavan miehen kanssa, vaan hän on nyt vuoden ajan valittanut, siksi ajattelinkin, että ei enää rakasta. Miten saan hänet lopettamaan?

Hänellä on toinen ja vaikea tilanne harmittaa. Näin oli meillä; täsmälleen samanlaiseksi muuttui minun mieheni ja mä olin ihan hoo moilasena että mitä tapahtui. Jälkikäteen selvisi todellinen kuvio.

Minulla on sama tilanne, vaikka tämä onkin jo "vanha" keskustelu. Olen lopen kyllästynyt miehen yhtäkkisiin siivouspuuskiin, jolloin uhkailee minua erolla. Lapsiperheessä on yleensäkin välillä kiirettä ja epäsiistiä, mutta meillä se ei ole sallittua. Koko viikonloppu saattaa mennä pilalle, kun mies alkaa raivota jostain, mitä ei hänen mielestään ole siivottu kunnolla. Näiden kohtausten jälkeen käyttäytyy kuin kaikki olisi hyvin.

Nykyään kotona siivoan jatkuvasti kun olen koko ajan varpaillani, että mistä seuraavaksi menee kuppi nurin. En tiedä onko tämä joku miehen tapa purkaa stressiä. Itse en ole nalkuttavaa tyyppiä. Olen kertonut olevani todella loppu jatkuvaan erolla uhkailuun. Olen kuulemma liian herkkä enkä ota kritiikistä opikseni...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole pääasia että asiat tulee tehtyä? Sillä kuka tekee ja missä vaiheessa tai varsinkaan millä tavalla ei pitäisi olla niin merkitystä.

Mies voi itsekin imuroida, tyhjentää tiskikoneen jne jos ehtii ensin.

Mies tekee itsekin paljon kotitöitä ja esim. tyhjentää kyllä heti sen tiskikoneen jos minä en ole sitä tyhjentänyt. Ap

No ei siltä kuulosta. Lue toi sun aloitus ja mieti paljon.

Miten niin ei kuulosta siltä, että mies tekee kotitöitä? Kyllä hän tekee, teemme molemmat varmaan yhtä paljon suunnilleen. Hän vain valittaa minulle niistä aivan joka päivä. Ap

Yleensä tuon roolin ottaa nainen. Sano miehelle, että jättää tekemättä, jos alkaa ärsyttää ja valituttaa.

Vanha juttu, mutta tuollainen tulee varmaan ihan huomaamatta. Itse aloittelin puuhaa, joka on yleensä miehen hoitama, ja oliko iloinen? Ei, valitti että tuo olisi pitänyt tehdä toisin ja enkö olekaan tehnyt toista asiaa, joka kuuluu kyseiseen toimeen. Olisi vain sanonut että kiva kun aloitit, jatkankin tästä. Eihän sitä nyt mitään positiivista voi sanoa. Ja jos asiasta huomauttaa, nipottaa turhasta.

Onko teistä kumpikaan töissä?