Jos eroaisit, käyttäisitkö enää mieheltäsi saatuja koruja?

Palautin kaikki korut, kun ero tuli. Olisihan ne tietysti voinut myydäkin, mutta tuntui oikealta palauttaa.

Tottakai käytän, miksi en? Toki jos kevyempi seurustelu olisi takana niin varmaan palauttaisin, mutta pitkässä avioliitossa (jossa yhteiset rahatkin) lahjojen palauttaminen olisi vähän tylyä. Joihinkin liittyy myös kauniita muistoja, vaikkapa hääpäiviin tai lapsen syntymiin <3

En mä varmaan pystyisi sellaisia käyttämään ainakaan pitkiin aikoihin koska tulisi suru vain joka kerta. Varmaan jättäisin miehelle ja hän saisi sitten tehdä niille miten haluaa

Mulle ne korut on annettu. Tietysti käyttäisin jos olisivat sellaisia joista pidän

Laittaisin korut piiloon kunnes olen päässyt erosta yli.

No Kalevala koruja en käyttäis ikinä mutta ex-miehen antama Rolex ja sormukset on päivittäisessä käytössä. Korvikset ja rannerenkaat on jäänyt laattikkoon kun en tykkää käyttää arjessa. Sisko niitä kyllä tykkää ahkerasti lainailla.

En ole luopunut. Heti eron jälkeen ei tehnyt mieli mieheltä saatuja koruja käyttää, mutta kun aikaa meni niitä ei enää yhdistänyt tunnetasolla antajaansa.

En palauttaisi, lahjaksi kuitenkin annettu. Riippuu koruista, käyttäisin tai möisin/ muokkauttaisin.

Käytän edelleen mieheltä saamiani koruja, vaikka erottiin. Arvostan edelleen meidän parisuhdetta ja rakkautta, vaikka se päättyikin. Jonain päivänä annan korut lapsille.

Minä olin vain seurustelusuhteessa ja mies antoi sen aikana pari korua, arvona ehkä n.300 euroa yhteensä. En halunnut pitää koruja erottuamme ja hän ei halunnut niitä, joten tiputin ne hyväntekeväisyyskirppiksen lahjoituslaatikkoon. En olisi kuitenkaan käyttänyt niitä, joten jos hyväntekeväisyyteen tuli muutamakaan euro niistä, niin hyvä juttu.

Mun mies on ostanut mulle 1 korun (sormuksen, jota en tod.pitäs jos erottas), muut oon ostanut ite. Eli ei ois tuota ongelmaa

Ilman muuta käytän. On minulla eksän ostamia sukkiakin, ja käytän niitäkin.

Jalometallikierrätykseen meni. En halunnut niitä enää.

Vierailija kirjoitti:

Käytän edelleen mieheltä saamiani koruja, vaikka erottiin. Arvostan edelleen meidän parisuhdetta ja rakkautta, vaikka se päättyikin. Jonain päivänä annan korut lapsille.

Sama!

Tottakai käytän. Ovat arvokoruja kaapissako niitä pitäis seisottaa? Lasteni isä ei niitä ikinä olisi takasin huolinut vaikka olisin tarjonnut. Luultavasti loukkaantunut ja käskenyt heittämään vaikka roskiin jos en enää siedä käyttää.

Ei tee mieli käyttää. Säästän korut tyttärellemme. Kun hän pääsee ylioppilaaksi tai täyttää 18v, menemme yhdessä korusepälle, joka saa irrottaa vihki- ja kihlasormuksista kivet, sulattaa kullan ja tehdä niistä tyttärelle sellaisen uniikin korun kuin tämä haluaa. Muita koruja tytär voi varmasti käyttää sellaisenaan aikuisena. Minusta korut kuuluvat tyttärellemme muistona, jos ne antaisi takaisin exälle, hän vain lahjoittelisi ne eteenpäin uusille naisilleen.

Käytän ja erossa saamillani rahoilla ostin peräti muutaman lisää. Eikä toi tykänyt edes huonoa vaan vieläkin ollaan ystäviä.

Ensimmäinen ero oli ns siisti ja ollaan exän kanssa yhä kavereita ja lasten kanssa homma pelaa, ei ole ollut sellaisia tunnelatauksia että olisin ryhtynyt koruja hävittämään. Tämän jälkeen löin näppini yhdenlaiseen auervaaraan joka satutti minua kaikin mahdollisin tavoin ja jätti henkisesti ja rahallisesti puille paljaille. Häneltä saadut korut vaihtuivat rahaksi.... eipä niistä montaa ropoa tullut, häneen liittyvän materian hävitys oli osa selviämisprosessiani.

No vähän eriasia palauttaa 50ekun kalevalakoru ja 10 000ekun kello.

Tietenkin käyttäisin. Kaulakoru on ollut mulla kaulassa saamisesta saakka enkä tosiaan luopuisi. Rannerenkaan pitäisin muistona lapsen syntymästä

Kihla ja vihkisormus menisi tyttärelle

Muutamasta muusta voisin luopua