Epäonnistuminen äitinä

Harmi, ettei kukaan ota sinua nyt vakavasti. Aloita uusi vuosi niin, että annat perheen lillua omilla ehdoillaan jonkun viikon ja jätä tekemättä se, mitä sinä yleensä teet. Jutelkaa sitten uudelleen. Voimia!

Huutaminen ei ole kasvatusta eikä asioiden hoitoa. Rauhallisesti toimimalla voi saada paljon paremmin aikaan asioita kuin rageamalla. Miehesi on tämän ymmärtänyt.

Mieheni on mielestäni ulkoistanut kasvatuksen mulle kokonaan. Eikä siis puutu juuri mihinkään. Lisäksi tuo muuta vaan pois -kommentti tuli mieheltä, jota lapset komppasivat.

Sinun olisi alusta alkaen pitänyt käyttää myös jämerämpiä keinoja kuin rakastamista ja välittämistä. Kun nyt joka tapauksessa olet pskamutsi, voit ottaa saman tien askeleen pitemmälle. Miehelle ilmoitat, että nyt ryhdistäytyy tai saa jatkaa yksinään. Kysy sekä mieheltä että lapsilta, kuka järjestää heille puhtaat vaatteet, mitä he syövät ja kuka siivoaa. Älä jää odottamaan vastausta vaan valmistaudu muuttoon, ensin lopettamalla kotipalvelun. Miksi turhaan tyrkytät ruokaa, jos se ei kelpaa? Älä kuitenkaan anna rahaa herkkujen ostoon. 

Älä enää huuda ja muistuta. Ilmoita, että pelaaminen loppuu nyt. Kännykät takavarikkoon iltaisin klo 21. Ei ole helppoa ... mutta eivät kai sentään käy käsiksi sinuun. Jos tämä ei käy, irtisanot teinien puhelinliittymät.

Mieti nyt vielä hetki sitä, mitä se äitiys sinulle on, ja mitä sinä nyt oikeastaan olet menettänyt. Normaali terve teini kapinoi ja vastustaa vanhempiaan. 

Kiitos kun luit kirjoitti:

Voimavarat ihan lopussa. Mulla on teini-ikäiset lapset, joita pitää koko ajan muistuttaa liiasta pelaamisesta, nukkumisista, syömisestä jne. Välillä menee sitten huutamiseksi. Tuntuu, että en saa mieheltä mitään kasvatustukea. Lastenkin mielestä isä on paljon leppoisampi ja rennompi. Tietty on koska mä joudun olla se paska mutsi, joka aina ragee.. Tilanne kärjistyi nyt niin, että mä ilmoitin että en jaksa enää, mun on muutettava pois. Sain vastaukseksi, että ok, muuta jos se sun elämää helpottaa. Tuntuu, että menetin koko äitiyteni ja mua surettaa, koska jos mä Tästä lähden, ei lapsilla tule enää olemaan mitään rajoja, mitä mä olen pelkästä rakkaudesta ja välittämisestä luonut. Itkettää :(

Entä jos sun miehellä ja lapsilla sekä sitten sinulla on aivan erilainen vaatimustaso asioille? Sitten oikeasti olet vain se ankeuttaja, joka luo epäsopua ja jatkuvia vaatimuksia.

Minusta kuulostaa erikoiselta, että sinun pitää omien sanojesi mukaan koko ajan kasvattaa teiniä. Pitääkö kaiken mennä jonkun sinun ihanteen mukaan? Valitse taistelusi, rentoudu ja polta marttyyrinviitta.

No minä varmaan potkisin sen miehen pihalle. Kokemukseni mukaan sellaisella miehellä ei tee mitään, joka ei kanna kasvatusvastuusta puolia ja seiso sun takana. 

Jos miehesi on sitä mieltä, että muuta pois vaan, niin sitten sanoista teoiksi. Etsit itsellesi asunnon ja muutat pois. Turha sitä on jäädä siihen natkuttamaan ja olemaan marttyyri. Helpompaa sinulle ja miehellesikin. 

Nyt vain uusi vuosi uusilla kuvioilla ja omilla ehdoilla. Tsemppiä.

Mun vaatimustasoon kuuluu mm. seuraavat: koko päivää ei istuta koneella vaan on vähintään puoli tuntia oltava pihalla päivittäin. Koulu on hoidettava vähintään tyydyttävillä arvosanoilla. Syömisestä huolehdittava vähintään 4x päivässä. Koneet kiinni viimeistään 00.30 viikonloppuisin. Kai mä sitten vaadin liikaa..

Kyllä täälläkin huushollissa teinit on koko ajan ruudussa kiinni. Eivät ulkoile. Jne.

AP, otatkohan sä äitiyden nyt jonain suorituksena? Ja, kun tunnet epäonnistuneesi, luovutat? Teinit on hankalia. Monella eri tapaa. Mutta ei me voida äiteinä luovuttaa. Räksytät vaan samoista asioista kuin ennenkin vaikka menevätkin kuuroille korville. Kun aikuistuvat ja muuttavat pois, huomaavat jossain vaiheessa, että äidin jankutukset olivatkin sitä kuuluisaa rakkautta :)

Ja totta kai miehesi lapsineen reagoivat tuolla tavoin sun "uhkaukseen" muuttaa pois kotoa. Eikö se nyt ollutkin sulta ylireagointia? Vastasivat vaan tolla tavalla, kun halusivat näpäyttää sua.

Tsemppiä! Äitinä olo on haastavin tehtävä elämässä :)

Etsä liikaa vaadi! Ihan kohtuullisia vaatimuksia, parhaasi olet tehnyt. Teini-ikäiset on hankalia, osavat käyttää porsaanreikiä hyväkseen. Miehesi pitäisi olla johdonmukainen ja vetää samaa linjaa kanssasi. Siten toimisi asiat. Johdonmukaisuus ja yhteinen linja on se avainsana. Lapset tottakai tekisi mieluiten sen, mikä olisi helpointa.

Ap, epäonnistunut äiti kirjoitti:

Mun vaatimustasoon kuuluu mm. seuraavat: koko päivää ei istuta koneella vaan on vähintään puoli tuntia oltava pihalla päivittäin. Koulu on hoidettava vähintään tyydyttävillä arvosanoilla. Syömisestä huolehdittava vähintään 4x päivässä. Koneet kiinni viimeistään 00.30 viikonloppuisin. Kai mä sitten vaadin liikaa..

Kyllä vaadit. Ei teinien kanssa toimita kuten lasten kanssa.

Minulla on kaksi lukiolaista. En puutu mitenkään heidän koulunläyntiin enkä tietokoneellaoloonsa. Saati käskytä ulkoilemaan. Ne ajat on menneet.

Heräsin viideltä ja huomasin teinin olevan vielä hereillä. Kiltti tyttö. Joka saa itse hoitaa asiansa ja tänään saa nukkua vaikka koko päivän

Molemmat teinit on luotettavia. Hoitavat adiansa. Urheilevat. Tai pelaavat koko päivän. Heitä ei kukaan käskytä

Minkä ikäiset teinit?

Jos lähempänä täysi-ikäisyyttä niin höllää vähän ja vastuuta enemmän. Kyllähän joku 16-17 vuotias käy kaupassa jos kotona ei ole mitään ruokaa silloin kun on nälkä tai laittaa pyykit jos ei ole mitään puettavaa. Turha kai sitä on itseään rikkoa yrittämällä pakottaa muita omaan tahtiisi.

Jos haluat muutosta niin voit muuttaa vain itseäsi. Älä enää tuputa ruokaa, tee itsellesi ja syö itse silloin kuin haluat. Mene rauhassa nukkumaan silloin kun haluat, olet kasvattanut lapsiasi jo monta vuotta, kyllä he osaavat mennä nukkumaan kun väsyttää.

Koulunkäynti on ainut jossa todella kannattaa vaatia, tuollainen kaikkitietävä teini kun on kuitenkin usein vähän dorga siinä että kun tulos tai hyöty ei näy heti niin ei osata miettiä asian tärkeyttä. Siinäkin asiassa tosin voisi keskustella miehen kanssa jos hän nyt osaisi kuitenkin edes kouluasioissa lapsia kannustaa.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäiset teinit?

Jos lähempänä täysi-ikäisyyttä niin höllää vähän ja vastuuta enemmän. Kyllähän joku 16-17 vuotias käy kaupassa jos kotona ei ole mitään ruokaa silloin kun on nälkä tai laittaa pyykit jos ei ole mitään puettavaa. Turha kai sitä on itseään rikkoa yrittämällä pakottaa muita omaan tahtiisi.

Jos haluat muutosta niin voit muuttaa vain itseäsi. Älä enää tuputa ruokaa, tee itsellesi ja syö itse silloin kuin haluat. Mene rauhassa nukkumaan silloin kun haluat, olet kasvattanut lapsiasi jo monta vuotta, kyllä he osaavat mennä nukkumaan kun väsyttää.

Koulunkäynti on ainut jossa todella kannattaa vaatia, tuollainen kaikkitietävä teini kun on kuitenkin usein vähän dorga siinä että kun tulos tai hyöty ei näy heti niin ei osata miettiä asian tärkeyttä. Siinäkin asiassa tosin voisi keskustella miehen kanssa jos hän nyt osaisi kuitenkin edes kouluasioissa lapsia kannustaa.

Ei niihin kouluasioihinkaan voi enää tossa vaiheessa puuttua. Se ei johda mihinkään muuhun kuin vastareaktioon. Vaikka kuinka läksyttää, ei sitä koulua voi toisen puolesta käydä

Kiitos asiallisista kommenteista! Mä yritän ottaa nyt vähän rennommin ja myös tukahduttaa tuon orastavan marttyyriasenteen. Kyllähän mä noita teinejä ja niiden käytöstä ymmärrän, mutta eniten mua v*tuttaa tuo miehen käytös. Mutta se ja meidän parisuhteen tila onkin sitten toinen tarina se :D

Kyllä teineiltäkin voi ja pitääkin vaatia joitain asioita. Pidätte perhepaltsun, jossa sovitte säännöistä. Anna periksi jossain vähemmän tärkeässä, pidä kiinni tärkeistä asioista. Jos alkavat hyppimään pahasti nenille, niin sitten vaan kylmän rauhallisesti toteat, että tästä lähtien saavat sitten itse maksaa netin ym. kulut, jos rikkovat sun mielestä kohtuullisia aikarajoja. Puhu miehesi kanssa ensin ja sovitte yhteisen linjan. Koulu on teinin tärkein työ, kuten teillä palkkatyö. Yritä vedota esim., et millä perhe eläisi, jos te vanhemmat käyttäisitte liki kaiken ajan pelaamiseen ym. ja tekisitte töitä vain silloin, kun sattuisi huvittamaan?

Sinä olet se "paskamutsi", koska olet äiti. Se henkilö, jota ilman ketään, eikä mitää olisi koskaan tapahtunutkaan.

Sinä teet hyvää työtä ja teini-ikäisten ruodussa pitäminen ei enää olekkaan pelkästään äidin homma.

Olet päästänyt miehesi liian helpolla ja nyt niität sitten sitä satoa. Itse heitin aikoinaan helvettiin isän, jota ei kasvatuspuuhat kiinnostanut. Jos homma pitää muutenkin tehdä yksin, niin miksi antaa miehen loisia siinä itselleen perheen iskätitteliä ilmaiseksi ja antaa ottaa täysi palvelu tyhjästä?

Ennen muinoin tälläinen oli ihan normaalia ja se kaava, että isät eivät perheensä eteen mitään tee istuu lujassa. Sitä ei vain pitäisi sallia!

Myöhäistä itkeä ukon suhteen, mutta huolehdi teinit loppuun saakka. Olet noin pitkälle jo päässyt, älä nyt luovuta! Menee kaikki työ hukkaan ja jos niiden kanssa jotain sattuu, ei tarvitse loppuelämäänsä tuskailla miksi jätti pelin kesken, vaikka sillä ei mitään tekemistä tapahtumien kanssa pakosti olisikkaan.

Heivaa tuollainen ukko pihalle heti, kun se on mahdollista, että saat omanarvontuntosi takaisin!

Lasten takia täytyy jaksaa.  Eikä se huutaminen oo vaarallista, jos se vaan omaa oloa helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä teineiltäkin voi ja pitääkin vaatia joitain asioita. Pidätte perhepaltsun, jossa sovitte säännöistä. Anna periksi jossain vähemmän tärkeässä, pidä kiinni tärkeistä asioista. Jos alkavat hyppimään pahasti nenille, niin sitten vaan kylmän rauhallisesti toteat, että tästä lähtien saavat sitten itse maksaa netin ym. kulut, jos rikkovat sun mielestä kohtuullisia aikarajoja. Puhu miehesi kanssa ensin ja sovitte yhteisen linjan. Koulu on teinin tärkein työ, kuten teillä palkkatyö. Yritä vedota esim., et millä perhe eläisi, jos te vanhemmat käyttäisitte liki kaiken ajan pelaamiseen ym. ja tekisitte töitä vain silloin, kun sattuisi huvittamaan?

Tällaisten kasvattajien lapsilla on kyllä kurja elämä