Muita vuoroviikkovanhempia paikalla?

Miten estää oman sosiaalisen elämän kuolema kun seura ei kelpaa lasten kanssa ja lapsettomilla viikoilla taas pitää painaa töitä että rahat riittäis, eli ei ehdi eikä jaksa mitään?

Ja miten suhtautua ystävyydellä ystäviin jotka lupailevat maat ja taivaat ja haluavat olla avuksi omien sanojensa mukaan - mutta mun lapsia ei kutsuta juttuihin joihin muiden lapset kutsutaan?

Eivät ole mitenkään erityisiä, peräti ikäisikseen aika helppoja mutta ilmeisesti noille ystäville taaperoa isommat ovat liian haastavia kutsuvieraita :(