perätila

Kiitokset kaikille vastanneille :) Olen itse sitä mieltä että haluan sektion, vaikka olenkin tois-synnyttäjä. Ensimmäinen synnytys oli imukuppisynnytys ja olin todella kipeä tulehtuneen ja auenneen episiotomian takia monta viikkoa :( Esikoinen syntyi rv 40+2 ja oli 51 vm ja 3,8 kg eli varmaan tämäkin suht iso..

Mulla esikoinen oli perätilassa ja synnytystapa-arviossa lääkäri heti päätyi sektioon eikä edes yritetty kääntää. Sainpa itse vielä päättää sektiopäivän kun lääkarillä kyseinen viikko " vapaa" ..

käväisin 35 viikolla yksityisellä painoarviossa. ensi sanoikseen lääkäri ilmoitti että täällä kellitään perätilassa. apua, oli ensireaktioni. mutta hän vakuutteli että mahtuu varmasti tulemaan jos on syntymähetkellä alle nelikiloinen. ja takana minulla oli kolme synnytystä ja yksi vauvoista 4,5kiloinen. vauvelia yritettiin kääntää 37+2 viikolla mutta ei hän halunnut hievahtaakaan, joten lääkäri kysyi mielipidettäni alatiesynnytykseen. vastasin siihen myöntävästi että olen halukas siihen.(pelkäsin sektiota ja siitä toipumista). kävin vielä painoarviossa 38+4 viikolla, jolloin näytti siltä että vauva on alle nelikiloinen. ja tämäkin lääkäri(oli eri) oli kovasti alatiesynnytyksen kannalla, mutta toki kysyi omaa halukkuuttani. pyysivät viikon päästä viel painoarvioon, jolloin olisi mietitty käynnistystä. perätiloja ei mielellään käynnistetä. meidän vauveli sit päätti lähteä tulemaan 39+1 viikolla. hyvä niin. sairaalaan mentyämme kätilö tai oliko lääkäri tarkisti ultralla vielä vauvan asennon ja siellä köllötteli täydellisessä perätilassa. hän syntyi siitä sit parin tunnin päästä takapuoli edellä kaksinkerroin parilla ponkaisulla. tämä oli vain minun kertomukseni ja minun synnytykseni joka meni kätilön mukaan todella loistavasti ollakseen perätila.



sinulle haluan sanoa että oma halukkuutesi ja vauvan koko ovat hyvin ratkaisevia tekijöitä. jos itse olisin vähääkään epäröinyt alatiesynnytystä olisin luultavasti valinnut sektion pelosta huolimatta.



minun käsitykseni mukaan ei ketään voida pakottaa alatiesynnytykseen jos vauva perätilassa.



ja viel lopuksi, vauvasi saattaa viel itsekin kääntyä pää alaspäin. toivotaan niin. ja mitä sitten päätätkin niin tsemppiä!

viikolle 37+5, jolloin itse päättikin kääntyä oikeinpäin, kovalla paukahduksella ja pienellä kivulla kylläkin. Mullekin oli sektioaika katsottu jo eli ei tarvinnu neuvotella ollenkaan siitä mitä tehdään, vaan se oli lääkärillekin itsestäänselvyys. Mun kohdalla synnytys kuitenkin oli sit se alatie tuon kääntymisen takia.

mulla perätilassa esikoinen ja käännytys yritys viikoilla 36+6 mutta ei kääntyny,joten ei laittanu synnyttää alakautta muutenkaan mun pienen koon takia,rv 39+0 syntyi 10 pisteen tyttö :)

Juuri olin maanantaina ulkokäännöksessä (rv 37+2), vauva ei hievahtanutkaan eikä tehnyt elettäkään kääntymisen suuntaan. Kaksi kertaa 15 minuuttia yrittivät kääntää mutta ilman tulosta.

Molemmat lääkärit yrittivät puhua perätilasynnytyksen puolesta, mutta ensisynnyttäjänä en siihen uskaltanut lähteä. Joten sektioajan sain ennen oikeaa laskettua aikaa.



Red_Cat & Möykky 37+6

Meidän neiti köllötteli perätilassa loppuun asti ja syntyi sektiolla reilu pari viikkoa sitten, paikkana NKL. Mulle useampi lääkäri suositteli sektiota ja synnytystapa-arviossa lääkäri sanoikin että ensisynnyttäjien kohdalla toimitaan NKL:lla usein näin. Perätila on lääketieteellinen syy sektiolle.



Ainoastaan yksi naikkarin päivystyksessä ollut lääkäri alkoi tivamaan miksen halua alakautta neitiä synnyttää kun on tulossa niin pieni vauva. Mulle siis sanottiin että hyvä jos kolme kiloa on neiti syntyessään... No sektioon kuitenkin päädyin ja se tehtiin rv 39+3 ja kuinkas ollakaan leikkaavaksi lääkäriksi sattui juuri tämä lääkäri jonka mielestä minun olisi tullut synnyttää alakautta. Neidin paino olikin sitten 3665g. eli melkoisesti heitti arviot. Myöhemmin minulle osastolla sanottiinkin että hyvä ettei edes yritetty alakautta. Eli haluan vain sanoa että aika paljon voi paino-arviot heittää, joten jos alakautta haluaa perätilan synnyttää kannattaa vaatia kunnon tutkimukset mm. lantion tilavuuden mittaaminen. Pelkkiin paino-arvioihin ei kannata hirvittävästi luottaa.



Mulla sektio meni kaikin puolin hyvin ja nyt reilun parin viikon jälkeen muistan leikkauksen vain lähinnä arvesta bikinirajassa. Kivutonta se ei ollut ja ensimmäiset päivät oli kaameita mutta toisaalta se oma pieni nyytti toimi hyvin kipulääkkeenä eikä sitä ehtinyt jokaista omaa tuntemusta miettimään ihastellessa sitä pientä ihmettä siinä vierellä.



Tsemppiä sinulle valitsit sitten kumman synnytystavan tahansa!



Emmi ja neitokainen 17 vrk.