Etelänmatka velkarahalla? Mitä mieltä? Onko velan ottamiselle enää mitään rajaa?

Köyhien elämä on usein lyhytjänteistä.

No en nyt tiedä, riippuu mitä elämässä arvostaa.

Sillon kun 90-luvun alussa oli lama, niin vanhempani ottivat olikohan 10-15 tonnin (markka) lainan ja lähdettiin koko perhe malediiveille pariksi viikkoo äkkilähdöllä. (Siis ei todellakaan ikinä oltu rikkaita, kierrätettiin, ommeltiin, kasvatettiin ja rakennettiin itse kaikki mahdollinen).

Sen lisäksi että vanhemmat tekivät todella pitkää päivää niin rakensivat samalla taloa ja kasvattivat perhettä, todella niukkaa elämää.

Pari vuotta maksoivat lainaa pois, mutta olivat todella tyytyviä että lähtivät laman keskeltä hetkeksi pois. Se reissu antoi voimaa moneksi vuodeksi.

Voisin itsekin tehdä saman. Kai sitä vanhana enemmän katuisi sitä että aina on elänyt kituuttaen ja pysynyt kotikaupungissaan kun ei muka ole mahdollisuutta nähdä maailmaa.

Mutta on ihan totta että nykyään lainaa otetaan liian helposti ja sit ollaan lirissä sen kanssa.

Hyvin tärkeä aloitus, koska olen usean ulkomaanmatkan tehnyt velkarahalla eli luottokortilla.

Ihan älytöntä rahankäytön hallitsemattomuutta.

No jaa, riippuu vähän.

Kun meillä oli pesuhuoneessa vesiputki vuotanut seinän ja lattian sisään, alkoi remppa ja emme olisi sen aikana voineet asua kotona. Mies ehdotti että jätetään ukkelit töihin ja lähdetään Amerikanserkkujen luona käymään.

Ei me mitään pikavippiä otettu, mutta visat vinkui ainakin. Vähän hirvitti, miten selvitään, mies sanoi vaan että itketään sitä sitten. Kyllähän sitä loppuvuosi sitten itkettiinkin 😂 mutta tiukalla talouskurilla selvittiin. Ja oli kiva reissu lasten kanssa. Ja remontti oli lähes valmis kun kahden viikon päästä tultiin kotiin.

Just otettiin tommonen vippi ja joululomalla lähdetään matkalle. Aika kalliiksi tuli, kun lentoja varasi näin myöhään, mutta maksua ei tarvi ajatellakaan ennen kuin ensi vuonna! Ehkä toinen vippi sitten siihen...

Vaikka velka olisikin halpaa (mitä vipit eivät edes ole), on siinä se vaara, että tulee mentyä kalliimmalle lomalle kuin olisi varaa. Ja sellainen ajatusleikki, miten ajattelit lyhentää lomalainan, jos nytkään ei ole viivan alle jäänyt mitään.

Toki lasten kanssa voi olla parempi, että matkan tekisi jo ensi kesänä, eikä esim. parin vuoden päästä, jolloin lapset ovat jo teinejä tms. Tällöinkin pitää miettiä, kuinka välttämätön se loma perheen yhteisenä aikana on. Jos on todella välttämätön, voisi sitä säästää ensin 4-6 kk ja sitten näkee kuinka isoon kuukausierään lainaa on varaa. Siitä saakin jo hyvät raamit loman budjetille.

KäKi kirjoitti:

KäKi kirjoitti:

Heipä hei jehovantodistaja naapurini,

poliisiystäväni ovat todellakin Thaimaassa, mutteivät taatusti velkarahalla, heillä on senverran hyvät tulot

Ja viitatannet siihen, että otin keittiöni uusiin kaapistoihin lainan rahoitussopimuksella. Siinä on kaksi ensimmäistä vuotta lähes korotonta, pieni lainanhoitomaksu menee. Ennenkuin korota alkavat juosta, maksan tämän luoton pois. Näin voin tehdä ilman kuluja.

Sijoitusasuntoni lainoitus on suunniteltu yhdessä ammattimaisen asuntosijoittajan kanssa (hän on osakkaana yhtiössä, joka omistaa useita kerrostaloja eri puolelta Suomea, joten neuvot ovat asiantuntevia). Korkojen mahdollinen nousu pienentää hieman tuottoja, muttei aiheuta ongelmia.

Ulkomaanmatkani olen aina maksanut heti, kun maksut ovat erääntyneet.

Kerran ostin tietokoneen laskulla, kone (2000 euroa) tuotiin kotiini kuljetusliikeen toimesta ja lasku seurasi mukana, sen eräpäivä oli vasta parin viikon kuluttua. Eli minä sain 200 euron koneen "luotolla" käyttööni. 

"psyykenlääkkeet taskussa elektroniikkaa velaksi ostelen"

Käki

Lisään vielä, että arvostaisin kovasti, jos uskaltaisitte osoittaa kysymyksenne ilman tällaista piilovihjailua suoraan minulle, vastaan kyllä, jos suinkin ehdin. Mutta siihen olette liian pelkurimaisia. Ja turha luulla, että minua kaupungilla ja täällä netissä häiritsemällä saisitte minut sekoamaan ja mielisairaalaan ja siten edunvalvonnan alaiseksi  ja jehovatodistaja  ottosiskoni edunvalvojaksi.

Tiedoksi teille, lakimies on tehnyt paperin, jossa määrään poikani edunvalvojakseni, jos tulen kykenemättömäksi hoitamaan asioitani. Tämäkään tilanne, ei tuota lainanhoito-ongelmia. Eli ei tule IKINÄ käymään niin, että asuntoni menisi pakon edessä myyntiin halvalla hinnalla ja saisitte sen itsellenne. Puhutamattakaan muusta omaisuudestani.

Sinun sairautesi on pahentunut. Varaa aika lääkäriin

Jos kaikki raha menee elämiseen eli ei voi kerryttää rahaa säästöön, niin millä ihmeellä sitten lyhennätte velan ja korot pois? Siis noin periaatteessa?

Vierailija kirjoitti:

Köyhien elämä on usein lyhytjänteistä.

Köyhällä ei ole varaa pikavippeihin, kyllä ne on keskituloiset jotka elää luottokorteilla ja pikavipeillä. Eihän köyhä saa edes velkaa.