AL: Aikuisten aivot eivät enää toimi normaalisti
Tunnistan itseni tästä kyllä ihan täysin:
https://www.aamulehti.fi/a/201240340
Etenkin:
"Vaikka olisi mahdollisuus, ei yksinkertaisesti saa esimerkiksi luettua kirjaa pitkiä aikoja kerrallaan, vaikka ennen ongelmaa ei ole ollut."
"ADT-ihminen on elänyt pitkään, vuosikaudet liian kiireistä elämää. Hän on tehnyt pitkään monta asiaa samaan aikaan. Hän ei ole pitänyt taukoja, hän on nipistänyt yöunistaan. Hän keskeyttää itse itsensä, vaikka siihen ei olisi tarvetta. Jos hänellä olisi mahdollisuus työskennellä kerrankin rauhassa, hän keskeyttää itse itsensä vaikkapa vilkuilemalla kännykkää."
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Tästä saamme kiittää mm. kännyköitä ja somea.
Ja kiivastahtista työelämää.
Havahduin joitain vuosia siihen, että keskittyminen töissä on aivan käsittämättömän hankalaa nykyään.
Mikä on "normaalia"?
Eiköhän itse asiassa "normaalia" ole ollut se, että ihminen - saaliseläin - ON elänyt jatkuvassa valmiustilassa, valmiina säntäämään pakoon tai jahtaamaan pienriistaa.
Keskittyminen pitkäkestoiseen näpräämiseen on ihmislajille itse asiassa hyvinkin lyhytaikaista ylellisyyttä.
Jos nykyään vaaditaan kykyä hallita monenlaisia yhtäaikaisia virikkeitä ja tehtäviä, sekin on tårkeä ja aivokapasiteettia vaativa taito. Aika harva meistä tekee työkseen pitkäjännitteistä syventymistä vaativaa hommaa.
Joten en kauheasti itke asia puolesta. Tietysti on joltisenkinlainen puute, jos joku kirjailija tai tutkija ei pysty keskittymään työhönsä, mutta minulle se kuuluu jopa ihan työnkuvaan, että koko ajan on priorisoitava, mitä tekee, mikä on kiireellistä ja tärkeää - ja vaihtaa työtä lennosta.
T. Tuottaja median palveluksessa (teen siis tv:tä, radiota ja nettiä, aika jakomielitautista ja nopeatahtista työtä)
Netin ja somen vika. Jatkuvaa selaamista sivustolta toiselle, liikaa hajanaista informaatiota, johon ei edes perehdytä kunnolla. Ihmiset ei osaa rauhoittua aloilleen niin, ettei mikään toosa ole käden ulottuvilla.
Minä onneksi pystyn vielä syventymään kirjaan ja esimerkiksi elokuvaan. En sosiaalisissa tilanteissa edes muista, että minulla on mukana puhelin. Tämä on vaatinut kyllä tietoista käyttäytymistä, ja silti joskus huomaan, ettei meinaa keskittymiskyky riittää. Varsinkaan, jos tarvitsee tehdä jotakin ei-niin-mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Netin ja somen vika. Jatkuvaa selaamista sivustolta toiselle, liikaa hajanaista informaatiota, johon ei edes perehdytä kunnolla. Ihmiset ei osaa rauhoittua aloilleen niin, ettei mikään toosa ole käden ulottuvilla.
Juuri tämä. Koko ajan pitää olla se vtun kännykkä kädessä.
Huomasin itsessäni saman ja siksi olen tietoisesti alkanut lukea enemmän perinteisiä paperikirjoja. Ja se kyllä rauhoittaa tätä muka niin kiireistä arkielämää. Eihän tässä niin hektinen kiire olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netin ja somen vika. Jatkuvaa selaamista sivustolta toiselle, liikaa hajanaista informaatiota, johon ei edes perehdytä kunnolla. Ihmiset ei osaa rauhoittua aloilleen niin, ettei mikään toosa ole käden ulottuvilla.
Juuri tämä. Koko ajan pitää olla se vtun kännykkä kädessä.
Ei tarvitse. Laita välillä pois.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on "normaalia"?
Eiköhän itse asiassa "normaalia" ole ollut se, että ihminen - saaliseläin - ON elänyt jatkuvassa valmiustilassa, valmiina säntäämään pakoon tai jahtaamaan pienriistaa.
Keskittyminen pitkäkestoiseen näpräämiseen on ihmislajille itse asiassa hyvinkin lyhytaikaista ylellisyyttä.
Jos nykyään vaaditaan kykyä hallita monenlaisia yhtäaikaisia virikkeitä ja tehtäviä, sekin on tårkeä ja aivokapasiteettia vaativa taito. Aika harva meistä tekee työkseen pitkäjännitteistä syventymistä vaativaa hommaa.
Joten en kauheasti itke asia puolesta. Tietysti on joltisenkinlainen puute, jos joku kirjailija tai tutkija ei pysty keskittymään työhönsä, mutta minulle se kuuluu jopa ihan työnkuvaan, että koko ajan on priorisoitava, mitä tekee, mikä on kiireellistä ja tärkeää - ja vaihtaa työtä lennosta.
T. Tuottaja median palveluksessa (teen siis tv:tä, radiota ja nettiä, aika jakomielitautista ja nopeatahtista työtä)
Ja sitten tulii joku fb (i) ja pääätti kosvata tekstiviestit keräämälllä tietokannan. Onnneksi se on seentään maailmanpoliiisillla.
Tietokoneet ja kännykät ovat syynä tuohon. Netissä kaikki tapahtuu nopeasti, siksi hidas lukeminen ei enää onnistu monilla.
En nykyään käy Facebookissa kuin ehkä kerran viikossa. Kännykästä poistin koko Facebook-sovelluksen. Kestää akkukin pitempään.
Vierailija kirjoitti:
Huomasin itsessäni saman ja siksi olen tietoisesti alkanut lukea enemmän perinteisiä paperikirjoja. Ja se kyllä rauhoittaa tätä muka niin kiireistä arkielämää. Eihän tässä niin hektinen kiire olekaan.
Juuri näin. Se vaatii tietoista opettelua pois jatkuvasta nenä kiinni ruudussa olemisesta. Kun rajoittaa netin ja somen käyttöä radikaalisti, huomaa että kyllä sitä aikaa onkin.
Kuinkahan monta tuntia noilla hektisestä työstä valittavilla menee päivässä täysin turhanpäiväiseen netin selaamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin itsessäni saman ja siksi olen tietoisesti alkanut lukea enemmän perinteisiä paperikirjoja. Ja se kyllä rauhoittaa tätä muka niin kiireistä arkielämää. Eihän tässä niin hektinen kiire olekaan.
Juuri näin. Se vaatii tietoista opettelua pois jatkuvasta nenä kiinni ruudussa olemisesta. Kun rajoittaa netin ja somen käyttöä radikaalisti, huomaa että kyllä sitä aikaa onkin.
Kuinkahan monta tuntia noilla hektisestä työstä valittavilla menee päivässä täysin turhanpäiväiseen netin selaamiseen?
Vaan täälläpä mekin ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin itsessäni saman ja siksi olen tietoisesti alkanut lukea enemmän perinteisiä paperikirjoja. Ja se kyllä rauhoittaa tätä muka niin kiireistä arkielämää. Eihän tässä niin hektinen kiire olekaan.
Juuri näin. Se vaatii tietoista opettelua pois jatkuvasta nenä kiinni ruudussa olemisesta. Kun rajoittaa netin ja somen käyttöä radikaalisti, huomaa että kyllä sitä aikaa onkin.
Kuinkahan monta tuntia noilla hektisestä työstä valittavilla menee päivässä täysin turhanpäiväiseen netin selaamiseen?
Vaan täälläpä mekin ollaan.
Osui ja upposi :)
Netissä on keskustelupalstoja ollut aina, mutta itselläni vasta älypuhelimien tulon jälkeen on pää ollut aivan sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on "normaalia"?
Eiköhän itse asiassa "normaalia" ole ollut se, että ihminen - saaliseläin - ON elänyt jatkuvassa valmiustilassa, valmiina säntäämään pakoon tai jahtaamaan pienriistaa.
Keskittyminen pitkäkestoiseen näpräämiseen on ihmislajille itse asiassa hyvinkin lyhytaikaista ylellisyyttä.
Jos nykyään vaaditaan kykyä hallita monenlaisia yhtäaikaisia virikkeitä ja tehtäviä, sekin on tårkeä ja aivokapasiteettia vaativa taito. Aika harva meistä tekee työkseen pitkäjännitteistä syventymistä vaativaa hommaa.
Joten en kauheasti itke asia puolesta. Tietysti on joltisenkinlainen puute, jos joku kirjailija tai tutkija ei pysty keskittymään työhönsä, mutta minulle se kuuluu jopa ihan työnkuvaan, että koko ajan on priorisoitava, mitä tekee, mikä on kiireellistä ja tärkeää - ja vaihtaa työtä lennosta.
T. Tuottaja median palveluksessa (teen siis tv:tä, radiota ja nettiä, aika jakomielitautista ja nopeatahtista työtä)
No ei se nyt noin ole. Nykymaailma kaikenlaisten digi-sitä ja digi-tätä sekoilujen kanssa on uusi ilmiö ja meidän geenit ovat muotoutuneet miljoonien vuosien aikana aivan toisenlaiseen tekemiseen kuin hiiren, näppiksen ja kosketusnäytön räpläämiseen ja tuhansien linkkien klikkaamiseen.
Nykyihminen ei voi toteuttaa sitä, mitä meidän geenit ovat: metsästäjiä, valloittajia, tutkimusmatkailijoita, keräilijöitä jne. Me elämme yhteiskunnassa, joka ei ole sopiva meidän todelliselle olemukselle. Siksi täytämme aikamme sijaistoiminnoilla kuten, joukkueurheilu (heimos-odat), kamppailulajit (sot-iminen), t-aistelu/tietokonepelit (so-timinen, metsästäminen), shoppailu (keräily), pronoviihde (lisääntyminen) jne.
Koska emme enää voi elää niinkuin geenimme haluavat niin tämän seurauksena masennumme, kaadumme huumeisiin, alkoholismiin, naisista tulee lut-kia, hu-oria ja por-notähtiä, miehet pelaavat lätkää, pleikkaria, vaellusviettiä ja metsästysviettiä taas yritämme tyydyttää matkailulla ja lapin vaelluksilla jne.
Onneks en ole koskaan hommannut älyluuria.Eikä ole someprofiilia.Kirjaa lueskelen päivittäin ja pidän pitkistä teksteistä.
Tästä saamme kiittää mm. kännyköitä ja somea.