Lue keskustelun säännöt.
Kaverista tyttökaveriksi?
07.12.2018 |
Onko kenellekään käynyt niin, että muutaman vuoden kaveruuden jälkeen mies osoittaakin olevansa kiinnostunut/ihastunut?
Eli tilanne on tämä, olen ollut samassa kaveriporukassa ja aika hyvä kaveri miehen kanssa koko lukioajan. Hän ei milloinkaan osoittanut olevansa kiinnostunut minusta muuten kuin kaverillisesti ja hänellä oli on/off tyttöystävä viereisellä paikkakunnalla, johon oli tosi ihastunut. Tuo tyttöystävä oli kaikkien mielestä tosi kaunis ja miesten mieleen. Ilmeisesti kuitenkin tyttöystävä petti miestä ja hän oli aika musertunut sen asian takia.
Nyt olemme molemmat 21-vuotiaita ja pari kuukautta sitten yhtäkkiä hän pyysi minua kahville, ennenkuin lähti taas toiselle paikkakunnalle (jossa opiskelee ja asuu nykyisin) ja sanoi että on miettinyt minua ja oli ihan erilainen kuin aikaisemmin. Ollaan yhteydessä päivittäin ja hän on usein aloitteentekijä ja pyytää minua tulemaan luokseen viikonlopuksi. Sanoi, että ei ole tajunnut kuinka hänellä on koko ajan ollut edessään ihana tyttö, siis tarkoittaa minua.
Ja siis itse olin ihastunut tähän mieheen silloin alkuaikoina, mutta ajattelin, että hän saa kenet vaan, joten kaveruus on tuntunut luonnolliselta. Olen tapaillut paria miestä, mutta ei mitään vakavampaa ole ollut, joten tavallaan olen ollut saatavilla koko ajan hänelle, jos olisin kelvannut.
Siis ongelma vaan on, että olen ihastunut nyt, mutta mietin miten mies voi yhtäkkiä nähdä minussa jonkun unelmien tyttöystävän, kun aikaisemmin olen ollut selvästi vain kaveri. Olen ihan tavallisen näköinen, en mikään missi. Pelottaa, että olen joku välivaihe vaan. Ystävyys on joka tapauksessa pilalla, joten aion nyt katsoa tämän suhteen loppuun.
Haluaisin vaan tietää, voiko mies yhtäkkiä muka olla ihastunut? Eikö miehet yleensä tiedä heti, haluaako ne jonkun kanssa seksiä vai ei?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata pilata ystävyyssuhdetta. Kaikki muuttuu jos sen isomman askeleen ottaa. Minulla on paras ystävä mies jonka olen tuntenut tokalta luokalta asti. Hän on ainoa ihminen johon luotan 100%. En luota edes omaan aviomieheeni samanlailla. Hyvää ystävyyttä ei kannata tuhota alkamalla seurustelemaan, koska se saattaa kestää vuoden ja sitten se on exä. Ystävyys taas kestää loppuun asti.
N 42v
Toisaalta näin, mutta toisaalta menee se ystävyys pilalle silloinkin jos kummalla tahansa alkaa tulla kutinaa läheisemmän ystävyyden suuntaan. Onko silloin oikein pidätellä, jos mieli tekee enemmän? Vai avoimesti kertoa tunteistaan ja toiveistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on aina alkaneet parisuhteet kaveruuden kautta. Eli en näe yhtään mitään ihmeellistä siinä että muuttuu kaverista tyttökaveriksi.
Hyvää ystävyyttä ei kannata tuhota alkamalla seurustelemaan, koska se saattaa kestää vuoden ja sitten se on exä. Ystävyys taas kestää loppuun asti.
Ei, ystävyydetkään ei aina kestä loppuun asti. Ja toinen juttu on, että se ystävyydestä alkanut parisuhde voi myös kestää loppuelämän ja olla äärimmäisen hyvä suhde. Toisaalta, ei aikuisten ihmisten kuvioissa erokaan aina johda ystävyyden loppumiseen. Itsellenikin kaikki exäni ovat vähintään kavereita, yhtä sanoisin ihan ystäväksikin.
Niin, koen siis että ystävyys on jo mennyttä sen takia, että olen nyt täysin ihastunut ja mieskin väittää olevansa. Joten en pystyisi enää näkemään vaan kavereina jos hän taas yhtäkkiä päättääkin että ollaan vaan kavereita.
Ja meillä ei ole siis aiemmin ollut mitään sutinaa, enkä ole sanonut että olin ihastunut alunperin.
Se vaan ihmetyttää, että miehet yleensä on niin ulkonäkökeskeisiä ja ihastuvat ulkonäköön. Niin miten mies voi yhtäkkiä sanoa, että olen hänen mielestään hyvännäköinen ja ei vain ole huomannut ennen?
En ole aiemmin huomannut merkkejä ihastumisesta ja yhtäkkiä vaan onkin?
Pitäisi varmaan jossain miespalstalla kysyä tästä. Epäilyttää jos olenkin vaan laastari, vai voiko oikeasti tunteet herätä myös miehellä pikkuhiljaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Niin, koen siis että ystävyys on jo mennyttä sen takia, että olen nyt täysin ihastunut ja mieskin väittää olevansa. Joten en pystyisi enää näkemään vaan kavereina jos hän taas yhtäkkiä päättääkin että ollaan vaan kavereita.
Ja meillä ei ole siis aiemmin ollut mitään sutinaa, enkä ole sanonut että olin ihastunut alunperin.
Se vaan ihmetyttää, että miehet yleensä on niin ulkonäkökeskeisiä ja ihastuvat ulkonäköön. Niin miten mies voi yhtäkkiä sanoa, että olen hänen mielestään hyvännäköinen ja ei vain ole huomannut ennen?
En ole aiemmin huomannut merkkejä ihastumisesta ja yhtäkkiä vaan onkin?
Pitäisi varmaan jossain miespalstalla kysyä tästä. Epäilyttää jos olenkin vaan laastari, vai voiko oikeasti tunteet herätä myös miehellä pikkuhiljaa.
ap
Totta kai tunteet voi herätä pikkuhiljaa! On muuten tosi yleistä, että ihan pelkkään ulkonäköön jossain ihmisessä ei ihastu, mutta sitten kun oppii tuntemaan tämän ihmisen ja tykkää hänen luonteesta, alkaa kokema myös hänen ulkonäkönsä viehättäväksi. Ja yleensä sitten vasta tässä vaiheessa syntyy se seksuaalisluonteinen kiinnostus, ihastus, kun ennen homma on ollut vain kaveruutta.
Mulla kävi näin mieheni kanssa. Mies ei ole periaatteessa ulkoisesti viehättävä ollenkaan: lyhyt, kaljuuntuva, kuivikkaan näköinen jne. Mutta tykkäsin hänestä työkaverina, kun hänellä oli erikoinen, älykäs huumorintaju ja meillä vaikutti olevan samanlaiset kiinnostuksenkohteet. En silti ekaan pariin vuoteenkaan todellakaan ajatellut että meillä voisi olla jotain muuta kuin työkaveruus. Mutta vähitellen se ihastus iski ja hänen ulkonäköpiirteensäkin alkoivat vaikuttaa sympaattisilta, suloisilta. Luulen että miehelle kävi vähän samoin minun kanssani. Olen ylipainoinen ja melko ruma, ja vaati miehenkin puolelta että ihastui ensin luonteeseeni ennen kuin alkoi nähdä minua seksuaalisesti haluttavana.
Jos ystävyys on vahvaa, se kestää sen, että seurustelu ei onnistukaan. Näin minulle kävi bestikseni kanssa. Kokeiltiin, josko meidän välillä olisikin vähän enemmän, no ei ollut. Kyllä siinä hetki aikaa tarvittiin, mutta ollaan nykyään nelikymppisiä ja toistemme parhaat kaverit ja luotetut.
Minusta hommalle kannattaa antaa mahdollisuus. Ettet myöhemmin kadu. Ystävyys on hyvä pohja myös parisuhteelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisi ajatella, että hiljalleen kypsytetyt tunteet on ainakin huolella punnittuja. Toisekseen, miehellä oli aiemmin etäsuhde joten ehkä he eivät edes koskaan olleet niin läheisiä ja usein tapaavia kuin sinä ja hän. Ehkä tuon toisen suhteen kautta hän heräsi myös huomaamaan, millainen todellinen yhteys on...
Minusta se on myös erittäin hyvä piirre, että ei yrittänyt sinua kosiskella ennenkuin toinen suhde oli ohi. Se ei tarkoita ettet olisi ollut kiinnostava, vaan että hänelle uskollisuus on tärkeää, vai mitä?
Eihän sitä voi tietää miten asiat menevät, mutta nauti nyt ihastumisesta. Jos ette olekaan yhteensopivia niin se on ainakin kokeiltu eikä tarvitse jossitella.
En sano, että olisi vastaavanlainen tilanne, mutta veljeni paljasti, että nuorena miehenä hänellä oli eri lähipaikkakunnilla tyttöystäviä, jotka luulivat olevansa hänen kanssaan monogamisessa parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisi ajatella, että hiljalleen kypsytetyt tunteet on ainakin huolella punnittuja. Toisekseen, miehellä oli aiemmin etäsuhde joten ehkä he eivät edes koskaan olleet niin läheisiä ja usein tapaavia kuin sinä ja hän. Ehkä tuon toisen suhteen kautta hän heräsi myös huomaamaan, millainen todellinen yhteys on...
Minusta se on myös erittäin hyvä piirre, että ei yrittänyt sinua kosiskella ennenkuin toinen suhde oli ohi. Se ei tarkoita ettet olisi ollut kiinnostava, vaan että hänelle uskollisuus on tärkeää, vai mitä?
Eihän sitä voi tietää miten asiat menevät, mutta nauti nyt ihastumisesta. Jos ette olekaan yhteensopivia niin se on ainakin kokeiltu eikä tarvitse jossitella.
Kiitos vastauksista. Aion kyllä hypätä tähän suhteeseen täysillä. Luotan, että mies on uskollinen ja luotettava. Hämmentää vaan, että tunteet on hänellä niin yhtäkkiä heränneet.
ap
Ei kannata pilata ystävyyssuhdetta. Kaikki muuttuu jos sen isomman askeleen ottaa. Minulla on paras ystävä mies jonka olen tuntenut tokalta luokalta asti. Hän on ainoa ihminen johon luotan 100%. En luota edes omaan aviomieheeni samanlailla. Hyvää ystävyyttä ei kannata tuhota alkamalla seurustelemaan, koska se saattaa kestää vuoden ja sitten se on exä. Ystävyys taas kestää loppuun asti.
N 42v