Kaukosuhde

Ei noi kaukosuhteet tahdo muutenkaan toimia. Jos harvakseltaan näkee niin eihän siinä edes opi toista tuntemaan. 

Harvat näkemiset ovat tavallaan highlight-juttuja, kummankaan ei tarvi panostaa siihen mikä oikeasti määrää elämän, eli se tylsä arki ja arjen sattumukset.

Sitä voi useamman vuodenkin olla etäsuhteessa ja kaikki hyvin. Sitten kun päätyy samankaton alle asumaan niin saattaa päähän pälkähtää että erhepä erhe oli tämä.

Miten usein näette? 

Itselleni kävi niin, että tapailu sujui hyvin ja pääsimme tapaamaan vain joka toinen viikonloppu. Sitten miehelle tuli esteitä, että emme nähneet puoleentoista kuukauteen. Aloin miettiä, onko tämä nyt tässä. Ilmaisin myös närkästykseni asiasta. Puhelut harvenivat ja mies vastasi viesteihin pitkällä viiveellä. Sitten tuli jälleen viikonloppu, jolloin olimme sopineet tapaavamme. Mies laittoi viestin, jossa kertoi, että pitää muuttaa suunnitelmia. Ei siis perunut tapaamista, mutta ehdotti, että tapaamme eri tavalla ja eri aikataululla kuin olimme sopineet. Minulla meni hermo ja laitoin viestin, että haluaako hän enää nähdä ollenkaan. Mies laittoi viestin, että parempi ettei enää nähdä. 

Surullinen ja tavallinen tarina ja ajatttelin, miten olin taas näin tyhmä, etten tajunnut tätä jo aiemmin. MUTTA: laitoin hänelle vielä viestin ja kysyin, voisimmeko vielä tavata ja puhua asian kasvotusten selväksi. Mies suostui ja järjesti työkuvionsa siten, että tapasimmekin sillä aikataululla, kuten aiemmin sovimme. Kun tapasimme, hän pyysi anteeksi sanojaan ja kertoi, ettei tarkoittanut, mitä sanoi. Sanoi, että haluaa ehdottomasti jatkaa. Kertoi, miten oli ollut epävarma suhteestamme ja häntä vaivasi itseäänkin, kun joutui perumaan tapaamisiamme. Pelkäsi, että olen suuttunut. Saimme asian puhuttua selväksi ja sen jälkeen olemme pitäneet vieläkin tiiviimmin yhteyttä ja kaikki on hyvin. 

Olin siis ihan varma, että mies oli häipymässä, mutta kävikin täysin päinvastoin. Mies ehdotti jopa, että seuraavalla kerralla tapaan miehen vanhemmat, eli ihan tosissaan taitaa olla. 

Oi ihanaa että edes yksi onnellinen tarina❤️

Nähdään 1-2 viikon välein. Itsehän olen siis melko kärkäskin sanomaan suoraan jos joku vaivaa, ja tuntuu että tämä tilanne vaivaa minua enemmän kuin häntä.

Ehkä pelkään että hän kyllästyy. Luulisin että meille olisi helpompaa nimenomaan asua saman katon alla sillä silloin ei tarvitsisi sumplia niin paljon aikatauluja mikä on molemmille hankalaa, sillä vuorotyöt yms.

Lisää kokemuksia ja näkemyksiä ja vinkkejä ja vertaistukea saa laittaa!