Huomaako tyhmä itse olevansa tyhmä?

jos tyhmä tietäisi mikä on tyhmää, se ei tekisi itsestään tyhmää tai käyttäytyisi tyhmästi

Vierailija kirjoitti:

Sellainen ihminen on tyhmä joka ei uskalla olla ryhmässä eri mieltä jostakin asiasta vain sen vuoksi ,että siitä pahoittaa toinen tyhmä mielensä.

Siihen miksi joku on ryhmässä hiljaa voi olla lukemattomia eri syitä.

Sinusta hiljaisuus ja uskaltamattomuus on tyhmyyttä, jos joku toinen pahoittaa siitä asiasta mielensä.

Lukemattomia asioita ei sanota ääneen useista eri syistä, useissa eri ryhmissä, eikä se kerro osanottajista siinä ryhmässä yhtään mitään. Muuta kun sen, etteivät he halua puhua seurauksista johtuen ääneen asiasta. He punnitsevat ehkä hyödyt ja haitat ja toteavat ettei kannata.

Uskaltamattomuus on rohkeuden puutetta. Ei älyn puutteen merkki.

Tyhmyys voi tulla esiin siitä mielipiteestä korkeintaan. Ei siitä, sanotaanko se jokin asia ääneen vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useilla miehillä on se vika että tahallaan tulkitsevat naisten puheita väärin. Se on kummallinen toimintamalli joillakin miehillä. Varsinkin vähän vanhemmilla miehillä. Ja usein se johtuu siitä että mieshenkilö ei kuuntele eikä edes yritä ymmärtää mitä nainen sanoo. Miehellä monesti ns. Putkiaivoajattelua jossa tavoitteena on väärintulkinnalla osoittaa naisen esitys virheelliseksi. Vääristellään vähän asiaa jolloin se vaikuttaa tyhmältä enkä minä naisena jaksa ainakaan töissä alkaa vääntämään rautalangasta kun mies ei tajua. Ja sitten mies selittää mun idean mutta eri näkökulmasta tai eri sanoin ja se on sitten se ratkaisu asiaan. Mut vanhemmilla miehillä tuntuu olevan sisäänrakennettuna kyvyttömyys tasa-arvoon tai naisen ammattitaidon kunnioittamiseen. Vaimoistaankin ne puhuu äkäisinä akkoina.

Herää kysymys kuinka suuri älykkyys ko. äkäisillä akoilla on.

No sehän voi olla vaikka mikä. Äkäisyys on luonteenpiirre ja käyttäytymismalli, joka ei ole sidottu älyyn. Sen lisäksi jokainen voi kokea millä tahansa tasolla toisen olevan äkäinen.

Toiselle vaimo on äkäinen, kun vaimo käskee laittamaan lautasen tiskikoneeseen ja sukat pyykkiin, eikä kihertele kun pikkutyttö ja toiselle silloin kun vaimo tiuskii aamusta iltaan ihan kaikesta.

Olen ollut tekemisissä mm. lievästi kehitysvammaisen kanssa, joka selvästi ymmärsi omat rajoitteensa ja oli siinä mielessä mielestäni fiksu. Toisaalta olen ollut tekemisissä jonkun hienon keskittymishäiriödiagnoosin saaneen kanssa, jonka mielestä kaikki hänen mokansa olivat aina jonkun toisen syytä. Jos ei oppisopimuskurssilla oppinut jotakin, se oli opettajan syytä eikä johtunut esim. jatkuvista poissaoloista. Sama henkilö mm. kokosi sängyn alkoviin niin että sängynpääty oli kulkuaukon edessä. Todella rasittavaa kun sellainen kuvittelee olevansa keskivertoa älykkäämpi.

Tietää silloin, kun ottaa silmätikukseen itseään älykkäämpiä.

Joskus joo.

Onko Putin huomannut? Pikkuhiljaa

Ei, sitä kutsutaan Dunning-Kruger-ilmiöksi.

Tajuan normaalit jutut ja oppimiskykyäkin, mutta vajaahan sitä on jos ei ne oikeat rakettitieteet aukene täydellisesti,  vaikka niitä popularisoidaan.  Tyhmä mikä tyhmä, tajuan.  Tosin useat arkisetkin asiat,  jos ne pitäisi kuvata tieteellisesti, niin eipä jaksa. 

Tämä kysymys koskettaa. Olen testiälykkyydeltäni keskiverron yläpuolella, minulla on ylempi kk-tutkinto, mutta olen monesti saanut kuulla olevani tyhmä. Halusin tuon testinkin osaksi siksi, koska ajattelin, että se kertoisi sitten, että olen tyhmä jos oikeasti olen. En siis ole, mutta teen tyhmän vaikutelman kait. Onko kohtalosisaria tai - veljiä?

Ei

Koulussa kyllä huomaavat sen helposti, kun saavat niitä häntäpään arvosanoja. Erityisluokassa eivät ehkä niin helposti, sillä osaamistaso skaalautuu sen ryhmän mukaan. En väitä lainkaan, että arvosanat ovat älykkyyden mitta. Ne voivat kerto myös motivaation puutteesta tai vieraskielisyydestä. Silti ne antavat kyllä suuntaa älykkyydestä, ei kuutosen keskiarvolla peruskoulusta lähtevät eivät ole melko suurella todennäköisyydellä älyn jättiläisiä.  Joskus on ollut niin, että luokan oppilaiden älykkäimmän ja vähiten älykkään oppilaan välinen ero on ollut noin 60, eli toinen on ollut kehitysvammaisuuden rajoilla (noin 80) ja toinen 140 tai jopa enemmän. Siinä on eriyttämistä. (Eikä nyt lähdetä siihen saivarteluun, että älykkyyden lajeja on monia. Tietenkin on.)

Ei. Tyhmät harvemmin edes tunnistavat korkeatakaan älykkyyttä, kun sellaiseen törmäävät, sillä heidän käsityksensä älykkyydestäkin on paljon todellisuutta yksinkertaisempi. Älykkyys merkitsee tyhmille konkreettisia asioita, kuten hyviä numeroita matikasta ala-asteella ja sitä, että tietää paljon asioita aiheista, jotka kiinnostaa. Mutta keskustellessa älykkään, tai edes normiälyisen kanssa tyhmä luultavasti pitää tätä outona, sekavana ja älyttömänä, koska ei ymmärrä älykkään näkökulmaa keskustelunaiheeseen.

Voisin jopa olettaa, että tyhmä itse pitää itseään porukan älykkäimpänä, eli näin ollen on kaukana oman tyhmyytensä tajuamisesta

Eikös se Sokrateen väite ollut se, että hän tietää vain sen ettei tiedä mitään. Hän tunnusti olleensa "tyhmä", vaikka moni oli varmaan eri mieltä hänen tyhmyydestään.

Vierailija kirjoitti:

Koulussa kyllä huomaavat sen helposti, kun saavat niitä häntäpään arvosanoja. Erityisluokassa eivät ehkä niin helposti, sillä osaamistaso skaalautuu sen ryhmän mukaan. En väitä lainkaan, että arvosanat ovat älykkyyden mitta. Ne voivat kerto myös motivaation puutteesta tai vieraskielisyydestä. Silti ne antavat kyllä suuntaa älykkyydestä, ei kuutosen keskiarvolla peruskoulusta lähtevät eivät ole melko suurella todennäköisyydellä älyn jättiläisiä.  Joskus on ollut niin, että luokan oppilaiden älykkäimmän ja vähiten älykkään oppilaan välinen ero on ollut noin 60, eli toinen on ollut kehitysvammaisuuden rajoilla (noin 80) ja toinen 140 tai jopa enemmän. Siinä on eriyttämistä. (Eikä nyt lähdetä siihen saivarteluun, että älykkyyden lajeja on monia. Tietenkin on.)

Entä esim. lukivaikeus? Sehän voi olla hyvin älykkäälläkin ja koulu voi sujua tosi huonosti sen takia.

Riippuu varmaan tilanteesta. Työskentelen ohjelmistoalalla ja työpaikoilla kyllä näkee kuka on fiksu ja kuka ei. Ja suurin osa ihmisistä kyllä tajuaa kuka on heitä fiksumpi tai tyhmempi. Ja tässä kontekstissa älykkyys näkyy siinä, miten nopeasti henkilö hahmottaa uusia asioita ja kokonaisuuksia ja miten kykenee abstraktiin ajatteluun. Esim. politiikasta keskusteltaessa näkemyserot saatetaan tulkita tyhmyytenä, vaikka oikeaa tai väärää näkemystä ei periaatteessa olisi.

Tässä juonteessa on sivuttu Dunning-Kruger-efektiä eli ns. ylivertaisuusvinoumaa. Kyseistä tutkimusta on käytetty lähinnä tyhmempien ihmisten naurunalaiseksi tekemiseen. Tosiasiassa kyseinen tutkimus itsessään on hieman harhainen. 

Ajatellaan testitapahtumaa: On opiskelijajoukko, jotka saavat tehtäväsarjasta arvosanoja nelosesta kymppiin. Sitten kysytään heiltä itseltään ennen tuloksen julkistamista,  mitä kokelaat itse arvioisivat tulokseksi. 

Havainto oli, että heikoimmat opiskelijat arvioivat saaneensa keskimäärin toteutuneita korkeampia arvosanoja, ja parhaimmat toteutuneita alhaisempia. Parhaimmat siis keskimäärin aliarvioivat osaamistaan. Ja tämä tulos muka selitti jotakin. Ongelmaksi muodostuu arvosanojen joukon rajat: Heikoimmat  nelosen opiskelijat eivät voi arvioida kuin 4,5,6 ... , ja taasen parhaimmat kympin suoriutujat voivat valita vain 10,9,8...  Huomataan, että kyseinen efekti syntyy jo vastausvalintojen epäsymmetrisyydestä.

Dunning BS et al kirjoitti:

Tässä juonteessa on sivuttu Dunning-Kruger-efektiä eli ns. ylivertaisuusvinoumaa. Kyseistä tutkimusta on käytetty lähinnä tyhmempien ihmisten naurunalaiseksi tekemiseen. Tosiasiassa kyseinen tutkimus itsessään on hieman harhainen. 

Ajatellaan testitapahtumaa: On opiskelijajoukko, jotka saavat tehtäväsarjasta arvosanoja nelosesta kymppiin. Sitten kysytään heiltä itseltään ennen tuloksen julkistamista,  mitä kokelaat itse arvioisivat tulokseksi. 

Havainto oli, että heikoimmat opiskelijat arvioivat saaneensa keskimäärin toteutuneita korkeampia arvosanoja, ja parhaimmat toteutuneita alhaisempia. Parhaimmat siis keskimäärin aliarvioivat osaamistaan. Ja tämä tulos muka selitti jotakin. Ongelmaksi muodostuu arvosanojen joukon rajat: Heikoimmat  nelosen opiskelijat eivät voi arvioida kuin 4,5,6 ... , ja taasen parhaimmat kympin suoriutujat voivat valita vain 10,9,8...  Huomataan, että kyseinen efekti syntyy jo vastausvalintojen epäsymmetrisyydestä.

Olen ehkä vähän tyhmä, mutta tarkoitatko, että heikoimmat eivät voi valita muuta kuin lähinnä suoritustasoaan parempia arvosanoja ja parhaimmat sitten vv.

Kyllä tyhmät hahmottavat oman rajallisuutensa. Ainakin monet.

Sen sijaan siellä luokassa 110-120 kuvitellaan usein itsestään liikoja. Useammin, kuin 130 + porukassa. Mutta kyllä älykkäimmätkin voivat siihen sortua.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tietämättömyyys ainakin voimistaa sitä tyhmyyttä. Hemmetin paha keskittymishäiriö olut lapsesta saakka ja tarvitsisi jotain lääkettä että pystyisi lukemaaan kirjoja ajatuksella.

Varmasti. Ajattelu vaatii sanavarastoa ja sen saa lukemalla paljon. Kyse ei ole vaan tiedosta, koska sen voi saada ihan vaan vaikka kuuntelemalla ja katsomalla.