Onko tämä laitaa??

Mie kirjoittelen täältä itäsuomesta päin. Miun naapurista kuoli emäntä. Olihan hää jo yli 70 mutta. Oudolta se tuntuu, kun ei ihmistä enää ole.
Tämä leskimies, jolle haluan puhua ystävällisesti, jos kohakkain sattuupi.
Nii hää se vaan kaksimielisiä puheita heittelee. On vaikea ymmärtää, kun on lähiaikoina puolisonsa haudannut.
Semmonen on aina ollutkin. Mutta luulisi ihmisen muuttuvan. Vaan eipä näytä tehneen vaikutusta.
Liekö kyse häpeästä. On niinkuin hävinnyt elämän pelissä.
Kaipa sitä täytyy alkaa luikkia pakoon heti kun hänet havaitsee lähietäisyydellä.
Koska ei minulla ole mitään intressiä häntä kohtaan eikä tarvetta.
Halusin vain olla ystävällinen.