Alemmuudentunto tiettyjä ihmisiä kohdatessa

Onko täällä toisia, joille jotkut tietyt ihmiset saavat tuntemaan alemmuutta, vaikka pääsääntöisesti tällaista tunnetta ei koe eri ihmisten seurassa? Itseäni häiritsee erityisesti erään ihmisen tapaaminen, kun joka kerta hän saa tuntemaan oloni jotenkin huonommaksi. Hän on mukava ja ystävällinen ihminen, mutta jokin hänen puhetavassaan (joka on varmasti tahatonta) tekee tämän efektin. Hänellä on esimerkiksi aina kerrottavanaan uusia hienoja suorituksia, joita on tehnyt tai pitkä lista tapahtumia, joissa on ollut. Itse olen ollut vähän aikaa sairaslomalla uupumuksen vuoksi, ja tämä ihminen tietää sen, mutta hän kohdatessa kysyy aina toistenkin, näennäistuttujen läsnäollessa, joko olen palannut töihin, mikä saa muut utelemaan enemmän. Ja en halua selittää kellekkään puolituttaville mitään sen kaltaisia asioita. Elikä näin siis hän saa minut vaivautuneeksi ja jotenkin noloksi. Ja kyllä tiedän, että ei pitäisi välittää tai ottaa pahalla, kun ei hän varmasti pahaa tarkoita. Kyseessä lienee jonkin asteinen sosiaalinen tahdittomuus, mutta yhtä kaikki minuun se valitettavasti vaikuttaa jotenkin liikaa. Ja joudun kohtaamaan hänet viikottain.

Samaistuvia? Rakentavia neuvoja ajattelutapani muutamiseen?