Sinä masentunut joka ET syö lääkkeitä, miksi et?
Mulla kaksisuuntainen; masennuspainotteinen. Maniaa en ole kokenut yli kahteen vuoteen sillä olen syönyt lääkkeitä. Lopetin "manian estolääkkeen" puoli vuotta sitten ilman lupaa enkä ole saanut yhtäkään maniaa, en edes lähelle mitään sitä vastaavaa. Masennuslääkkeen lopetin viikko sitten koska itkin lähes joka päivä. Kas kummaa nyt en ole itkenyt kertaakaan. Ttu mitä pskaa ja mitä määriä RAHAA olen noihin laittanut!!! Ei kiitos enää koskaan. Mulla ei näillä palkoilla ole varaa laittaa satoja euroja vuodessa lääkkeisiin jotka eivät edes auta!
Kommentit (6)
Kerran menin lääkäriin keskustelemaan masennuksestani. Olisin halunnut keskusteluapua. Sen sijaan ehdotti lääkkeitä. 5min keskustelun perusteella. Osasin odottaa asiaa, joten olin varautunut lisäkysymyksillä. Lääkäri ei osannut vastata niihin, joten ihmettelin, miten hän voi kirjoittaa minulle lääkkeitä, kun ei edes tiedä mikä minua vaivaa. Ei antanut reseptiä. Pääsin sitten psykiatriselle sairaanhoitajalle ja siellä sain solmuja auki. Lääkkeet ei olisi parantaneet.
Keskivaikea, sekin mielestäni liioittelua. En koe, eikä lääkäri koe, lääkitystä tarpeelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Keskivaikea, sekin mielestäni liioittelua. En koe, eikä lääkäri koe, lääkitystä tarpeelliseksi.
Onpa todella yllättävä näkemys lääkäriltä. Olet siis pidempään ilmeisesti ollut toipumisvaiheessa?
Itsellä kaksisuuntainen, myöskin masennuspainoitteinen. Viime mania ollut alkukesällä. En syö mitään lääkkeitä.
Syynä tähän, että olen syönyt masennus- ja mielialalääkkeitä 5 vuotta, eivätkä ne tehonneet. Lihoin paljon, tunteet latistui enkä saanut nukuttua millään, vaikka luulisi että sillä annostuksella olisi ollut taju pois helposti.
Olen yrittänyt nyt pakottaa itseäni edes parin päivän välein ulos, suihkuun tmv. Mutta olen myös armollinen itselleni, jos en pääse sängystä ylös tänään, niin huomenna on uusi päivä. Yhtä masentunut olin lääkkeitä syödessäni, ei parantaneet toimintakykyä yhtään.
Maniat on ikäviä kun sattuu, minulla on ollut useita vuosien aikana. Viime kerralla meni työpaikka, rahat ja melkein mies.
Itse en tunnista sitä alkua, mutta mies onneksi huomaa. On mömmöjä kaapissa, että saa parin päivän syväkooman kun alkaa menemään liian lujaa. Viimeksi ainakin tämä auttoi.
Olen kokeillut monia eikä yksikään ole auttanut. Kamalia sivuoireita vaan. Pärjään paremmin ilman kun ei tarvitse murehtia lääkkeen aiheuttamia vaivoja. Nyt yritän vain keskittyä syömään terveellisemmin ja että saisin joka päivä edes käväistyä ulkona.
Jos ei sulle auta, monelle kuitenkin auttaa.