**TOUKUISTEN TIISTAI**

Pikkumiinalle onnea matkaan!

Meillä tosi levoton yö takana.Mies päätti illalla että nyt esikoinen vierotetaan tutista,itse olen ollut vähän turhankin lepsu sen tuttiasian suhteen,vaikka eihän tyttö onneksi syönyt tuttia kuin öisin,mutta heräili aina siihen että tutti oli hukassa ja sitä piti ainakin kerran yössä etsiä.

Toivotaan että joka yö ei mene näin levottomasti ennen vauvan syntymää.Herättiin siis neljän aikoihin tänään koko porukka,ei uni tullut enään tytölle silmään ilman tuttia...

Väsyttää niin vietävästi.Mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ei ole,ei supistuksen supistusta.Onneksi on taas kaunis ja lämmin päivä tulossa,se kummasti piristää mieltä.Päivällä viedään ne tutit sitten oravavauvoille ja tyttö odottaa että joulupukki? ;) tuo sitten jonkun yllätyksen kun on niin reipas tyttö.Kukahan tässä vielä kesällä saa joulupukiksi pukeutua....No mitäpä sitä ei pienen tytön eteen tekisi,onneksi meillä on ne joulupukkikamat kaapissa,oli neiti niin varma että joulupukilta yllätyksen saa kun tutista luopuu..



Supistussäteitä niitä kaipaaville(ja mulle kunnon päikkärit)

t.mama03 rv 38+5

Taas jäi yö vähän lyhyeksi, kun ei neljän jäkeen tullut enää uni silmään... nyt särkee pää.



Onnea pikkumiinalle matkaan!



Mehän käytiin su aamuna sairaalassa kun luulin että mulla meni vedet, mutta nyt en enää ole varma, kun mitään ei tapahdu. Tosin verta ei tullut missään vaiheessa.



Nousin sängystä ylös vessaan ja samantien holahti vedet pitkin lattioita ja tuntui etten itse oikein tajunnut että mitä tapahtui ja hipsin sitten vielä vessaan ennen kuin huutelin miestä paikalle. Hajutonta ja väritöntähän se oli. Mulla tuli kanssa juuri tuollaisia supistuksia ja niitä sitten seurattiin samoin kun vauvan sydänääniä. Kohdunsuu ei kuitenkaan ollut juurikaan auennut. Pieniä supistuksia tässä on tullut koko aika, mutta ei mitään suurempia. Puikkotesti näytti lapsiveden suhteen negatiivista, mutta se ei kuulemma ole täysin varma ja kätilön mielestä kuvaus kyllä sopi lapsiveden menoon. Naureskeli vaan mun " pissasin lattialle" teorialle ja sanoi että parempi nyt vaan olla tarkkana.



Huomenna on aamulla lääkäri ja sitä ennen seuraillaan tuleeko vettä lisää, supistuksia tai kuumeilua. Olo on muuttunut vähän energisemmäksi ja on ollut ihan kiva että on voinut vielä touhuta täällä kotona. Vatsakin on laskeutunut niin että voi taas hengittää ja syödäkin enemmän kuin yhden viinirypäleen kerrallaan. Eipä siis haittaisi vaikka vauva vielä vähän aikaa odottelisikin, nyt kun noi ilmatkin onneksi viilenee.



Joku kyseli eilen helpostusta turvotukseen. Mulle suositeltiin (suolattoman ruoan lisäksi) ananasta ja mansikoita. Kävin myös hierojalla, joka hieroi jalkoja ja sormia ja näytti kuinka turvotusta saa kevyesti " sydäntä kohti" hieromalla itse laskemaan - se on auttanut!



Emminnen ja poju 37+6

huomenia kaikille,



ja pikku-miinalle onnea matkaan !!!!!



mä olen ihan poikki, vaikka menin nukkumaan aikaisin ja nukuin suht hyvin. tosin heräsin neljän jälkeen eikä uni meinannut enää tulla. liian lyhyiksi nuo yöunet jää, ehkä siksi väsyttää. olen edelleen aika kypsä tähän hommaan. tossa aamulla tuli taas itku, kun miehelle sanoin, että miksi ei tullut taaskaan mun kanssa samaan aikaan nukkumaan, kaipaisin nin läheisyyttä ja hellyyttä. siinä ne sitten molemmat mua lohdutti, poika ja isä. mies totesi, että eikös se ole kiva olla täällä kotona kun ei tartte mitään tehdä. mä en vaan osaa enää nauttia tästä joutenolosta. mieleen ei enää mahdu muu kuin synnytys ja koko ajan mietin, että koska. tiedän, että pitäisi vaan unohtaa koko juttu, mutta miten ?!! onko muilla sama ongelma ? onneksi ihmiset eivät pahemmin ole kyselleet. päiväkodissa vaan ihmetellään, että vieläkös olet siinä ;( ei siis merkkiäkään siitä, että synnytys olisi lähellä ja laskettuun aikaan kolme päivää. vielä pitäisi siis nauttia joutenolosta, mutta kun ei jaksa eikä huvita. jotenkin se tämäkin päivä menee. leivon pullaa ja käyn illalla kylässä, yritän levätä. esikoisen odottamiseen en ehtinyt tuskaantua, kun hän syntyi viikolla 38.



auringonpaistetta joka masulle !!!



t.aamos 39 ja risat

Pikkumiinalle tsemppiä, vai onko ehkä jo vauva maailmassa..?



Täälläkin tarvittais hyvät yöunet. väsyttää ihan hirveesti. yöllä oli liian kuumaa, en löytäny hyvää asentoo, vessaan piti juosta koko ajan.. kiva kuitenkin et selvis näinkin pitkälle ilman näitä uniongelmia. no, kunhan ilmatkin viilenee niin ehkä saa taas unta...ja henkee.



Kyllä nää viikot todellakin on odotusta. ei tällä hetkellä oo pahemmin muuta mielessä kuin vauvantuloo. mulla on varmaan liian paljon aikaa kotona miettiä kaikenlaista. pakko keksii tekemistä niin aika menee nopemmin. viikonlopuks olis paljon suunitelmissa joten katotaan jos vauva tulee ihan vaan kiusatakseen. ihan mielelläni viettäisin äitienpäivää vauva kainalossa. =)



kohta ulos lasten kaa ennen kuin on liian lämmintä. tajuu lähtee kun seisoo kauan auringossa.



voikaa hyvin ja s-säteitä minultakin!

my_selene ja neiti rv 37+1

[color=purple]Pikkumiinalle oikein paljon TSEMPPIÄ!!![/color]



[color=deeppink]Päivät hujahtaa eteenpäin ja aina joku lähtee synnärille.

Mulla on vaan edelleen semmoinen olo, etten osaa ajatella tulevaa synnytystä ja vauvaa ollenkaan.

Mies just illalla sanoi, ettei se nyt varmaan mikään ihme ole, kun on kaksi tenavaa tuossa pyörimässä, ei paljon kerkiä miettiä muuta. Mutta on vaan niin ihmeellinen olo - onko meille koko vauvaa edes tulossa? Olo on kaikkea muuta kuin " viimeisillään" olevalla. Edes yöllä ei tartte nousta vessaan..on tää kummallista. Jotenkin tuntuu, että onko tuolla mahassa oikea ihminen? Vai onko tää jotain huijausta? Toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan.=) Mulla on ihan mieletön vauvakuume, mutta ajatus siitä, että meillä OIKEASTI voi se vauva koska vaan tupsahtaa...ihan epätodellista! ;)



Mitään synnytykseen viittaavaa ei ole tapahtunut. Rinnanpäät edelleen vähän arat ja harjoitussuppareita iltaisin, muttei muuta. Yöllä kyllä kokeiltiin miehen kanssa josko sekstailu saisi jotain aikaiseksi kohdunsuulla. Mutta ei. Ei supistuksen supistusta.;)[/color]



[color=steelblue]Mutta taas täytyy rientää hommiin. Täytyy tulla välillä lukaisemaan teidän muiden kuulumisia. Joku kertoi leipovansa pullaa...pitäisköhän meidänkin?? =)[/color]



[color=red]♥[/color] Elli 39+1

onko vauvasi syntyneet.fi:ssä. siellä yksi pieni vauva (muistaakseni poika) nimellä myttynen.? kai se pidelipomin vauva on..ihana pieni!



m_s ...joka käy usein kattomassa vauvoja...

En tiedä kiinnostaako ketään mutta " lyhyesti" tuosta eilisestä ulkokäännöksestä ajattelin tarnoida. :)



Mulla oli aika varattuna 9.30. Paikanpäällä minut laitettiin heti käyrään, jossa sitten olinkin tiiviisti seuraavat 3 tuntia ennenkuin mitään alkoi tapahtua. Sitä ennen olin joutunut riisumaan kaikki vaatteet ja sängyllä makasin kyljelläni ja odotin mitä seuraavaksi tapahtuu. Sängyssä piti maata hieman pää alaspäin jotta vauva irtoaisi lantiosta. Ensin kätilö kävi katsomassa minua pari kertaa kunnes sitä ei sitten näkynyt lähes kahteen tuntiin. Aloin jo hermostumaan ja toinen kylki & jalka oli turrana, kun en saanut liikkua juurikaan, sen lisäksi alkoi olla armoton pissihätä. Lopulta juuri kun ajattelin soittaa kelloa, että ovatko unohtaneet minut, kätilö tuli. Niillä oli vuorokin vaihtunut välillä. Kysyin pääsenkö vessaan, enkä päässyt kun piti olla pää alaspäin. Siinä sitten alusastian kanssa " pääsin" yrittämään. Noh, lopulta onnistuin tarpeeni siihen tekemään.

Tämän jälkeen odotin taas puolisen tuntia kunnes lääkäri lopulta tuli. Ultralla katsoi vauvan asennon ja istukan paikan. Totesi että täydellinen perätila. Sitten alkoi se leipominen. Ala vatsalta painoi lujasti jotta saisi vauva pepun ylös ja sen jälkeen toisella kädellä painoi ylä vatsalta päätä alaspäin. Ja mitäs vauva teki, kun ultralla katsottiin se käsi poskella ihmetteli tasan samassa asennossa että mitähän nuo yrittää. Pää ei hievahtanutkaan. Noin vartin lääkäri yritti käännöstä ja luovutti, sen jälkeen päätettiin että toinen lääkäri vielä yrittää. Sitä odottelin puoli tuntia, ja taas alkoi leipominen. Samalla tavalla mutta vielä kovemmin yritti lääkäri kääntää vauvaa. Mutta vauva ei tehnyt elettäkään kääntymisen suuntaan. Lääkäri vitsaili minulle että teenkö joka päivä vatsalihaksia kun mun vatsanahka on niin pinkee ettei siitä tahdo saada otetta. Että tällaisessa tilanteessa olisi hyvä jos olisi löysempi nahka. Noh, kyllähän minä jonkin verran olen aina urheillut mutta ei mulla mikään Tiia Piili sikspäkki ole. :D

Minulle kääntämisyritys sattui todella paljon, ja mahanahka on edelleen tosi hellänä. Lääkäri vaan meinasi että minulla on korkea kipukynnys kun en valittanut kivusta ääneen (näkivät kyllä että sattui kun pidin silmiä kiinni ja odotin että lopettavat). Sanoin että kyllä huudan kun sattuu tarpeeksi kovaa, ja vielä ei sattunut niin paljoa että olisin huutanut, vaikka kipeästi kävikin.

Lääkärit sitten luovuttivat ja alkoivat puhumaan synnytystavasta. Kovasti puhuivat perätilasynnytyksen puolesta, mutta jättivät päätöksen minulle. Sain vartin aikaa miettiä mitä aion tehdä. Molemmissa on omat riskinsä, mutta minun mielestä perätilasynnytyksessä pahaa astmaa sairastavana, minulla on suuremmat riskit. Eli minulle varattiin sitten aika suunniteltuun sektioon. Olen aikalailla pöllähtänyt tuon eilisen jälkeen enkä oikein tiedä mitä ajatella. Perätilasynnytys pelotti niin paljon etten siihen uskaltanut, mutta toisaalta lääkäreiden asenne oli sellainen että perätilasynnytys on mahdollinen. Jotenkin on niin ristiriitainen olo, että teenkö väärin kun en suostunut perätilasynnytykseen.

Noh, joka tapauksessa minulla on siis vauvan syntymäpäivä nyt tiedossa, ellei itsepäisenä päätä tulla aikaisemmin. ;)



Kauhean pitkä ja oma napainen kirjoitus. Jaksamista kaikille!



Hämmentynyt Red_Cat kanssa itsepäisen Möykyn 37+3

Hassua, ihan samat fiilikset Ellillä kuin minullakin. Ihan kuin ei mitään raskautta olisikaan. Olo on loistava ja maha tuntuu olemattomalta. En millään saa hoidettua edes lapsenvahtiasioita kuntoon kun en usko että täältä masusta koskaan vauva edes tulee :-) Jotenkin niin hassu että olo oli vielä parisen viikkoa sitten tosi paljon raskaampi, ylämäet huohotutti ja jalat turposi. Nyt käyn taas reippaasti lenkillä ja työntelen tyttöä puistoon ilman mitään ongelmia. Nukkuminenkin sujuu loistavasti. Siunattu asia tuo laskeutuminen! Minulla on tilava yläaukeama joten vaikka vauva onkin jo tosi alhaalla, ei olo alapäässäkään ole missään nimessä tukala.

No, nyt lähdetään sinne puistoon nauttimaan ihanasta auringosta! Voimia ja tsemppiä kaikille!!! Ja onnea niille joilla urakka on jo takanapäin!!



Aurina 39+4

kiitos että kirjoitit kokemuksestasi. kiinnosti kovin paljon! harmi ettei onnistunu mut nythän voit rauhassa nauttia viimeisistä viikoista tai päivistä ilman et tarvii murehtia pt:sta tai siitä että mitä jos tulee lähtö. varmaan aika monta kysymystä sai vastausta. =)



uskon kyllä että sattui aika paljon..kuulosti aika rajulta.



m_s (päivän palstaterroristina)

Joo, monta asiaa selvisi eilen. Ja onhan se mukava että nyt tietää että miten tämä vauva maailmaan tulee. Jotenkin tuntuu hurjalta vaan että tosiaan se syntymäpäivä on tiedossa, eikä tarvi jännittää että milloin lähtö tulee. Joten tässä nyt sitten keskityn tällaiseen synnytykseen, kun alunperin tietysti olin valmistautunut siihen perinteiseen.



Mutta nyt pitänee lähteä kauppaan, kaveri aikoi tulla kylään puolenpäivän aikaan. :)

[color=purple]red_cat[/color], harmi ettei käännös onnistunut, mutta nyt voit tosiaan nauttia näistä viimeisistä päivistä, kun tiedät synnytyspäivän. Ja eipä sitä varmaan kannata miettiä, olisiko pitänyt synnyttää alakautta -> teit just niinkuin susta parhaimmalle tuntuu! =) (itse henk.koht. olisin myös halunnut sektion)

Aika hurjalta tosiaan kuullostaa tuo kääntäminen ja vääntäminen. Hih, mitähän vauvat mahassa mahtavat siitä ajatella? =)



[color=pink]aurina[/color], kiva, että jollain muullakin on samanlaiset fiilikset. Kai sitä on sit ollut niin paljon hommia, ettei ole pahemmin kerinnyt totutella ajatukseen vauvasta. Ja kun olo on mitä mainioin. Saapa nähdä, millainen on olo synnytyksen jälkeen..;)



elli 39+1

Tuli nukuttua tosi sikeästi, taas kerran. Mulla ei kyllä oo ollu ollenkaan nukkumisvaikeuksia, päinvastoin heräämisvaikeuksia ;)



Pikkumiinalle paljon tsemiä, jospa olisit jo tositoimissa....!!

Ei edelleenkään mitään supistuksia kuulu, alakertaa vaan vihloo ja jomottelee kun vauva painaa tonne alas =/

Mut siltikin tänään ajattelin vielä olla reipas, ja pestä ikkunoita ja ehkäpä mattojakin...Lieneekö sitten ihan turhaa, saas nähdä! :)



Kristiina rv 38+6

Ihan samoja fiiliksiä tuntuu olevan kaikilla, malttamattomina me kaikki odottelemme vauvan syntymää. Joka aamu käy mielessä, että jokohan tänään... Tällä viikolla olisi muuten hyvä mahdollisuus saada liputuspäivä syntymäpäivän kunniaksi, kun tänään on Eurooppa-päivä, perjantaina Snellmanin päivä ja sunnuntaina äitienpäivä! Ei vaan taida tuokaan mahdollisuus meidän pojua kannustaa puskemaan ulos pesästään, ei siis minkäänlaisia merkkejä lähestyvästä synnytyksestä havaittavissa. Ei supparin supparia, vaikka mitä tekisi.



Mustakin tuntuu, että voin nyt paremmin kuin pari viikkoa sitten, masu on laskeutunut alemmas ja hengittäminen ja syöminen sujuu taas hyvin. Neuvolan vaaka varmaan perjantaina taas näyttää huimia lukemia, kun mulla on koko ajan nälkä! Joka aamu seitsemän jälkeen miehen lähdettyä töihin mä lähden koiran kanssa tunnin aamulenkille linnunlaulua kuuntelemaan. Jotenkin on kiva katsella myös töihin ja kouluun kiirehtiviä ihmisiä, kun itse ei ole menossa mihinkään.



Vielä loppuun tsempit kaikille vauvan hakuun lähteville ja isot onnittelut jo vauvansa saaneille, tämä mamma taitaa nyt siirtyä mahineen takaisin ulos auringonpaisteeseen. Vielä voisi puutarhassa jotain puuhastella, jos vaikka nyppisi viime vuotisia heiniä pois pensasaidasta...



Energinen Minttuli79 38+6

HEI!



ihan samanlaiset fiilikset täälläkin.....kärsimätöntä odotusta.Ei millään jaksaisi enää odottaa, laskettuaikakin meni eilen. Yöllä jokaisen vessassa käynnin yhteydessä oikein toivoin, että jos jotain tapahtuisi, mutta ei kerrassaan mitään.Vauvakin on ollut muutaman päivän ajan tosi hiljainen ettei oikein raskaana ole huomannut olevansakaan.Päivät kuluu hiljalleen siivotessa ja muuttoon valmistautuessa.Emme pääse muuttamaan kuin aikaisintaan vasta toukokuun viimeisenä viikonloppuna.Olen kuitenkin hiljalleen järjestänyt paikkoja ja heittänyt ylimääräistä tavaraa roskiin.En sitten kuitenkaan ehdi samalla tarmolla, kun vauva on täällä.



Tsemppiä kaikille, jotka ovat vauvanhaku-matkalla tai ovat saaneet sektioajan.Te ainakin tiedätte, että kohta jotain tapahtuu.



Ahava ja vauveli 40+1

Täälläkin on nukuttu aikas hyvin, kerrankin heräsin pirteänä.



Olotilassa ei mitään muutosta, illalla oli selkä kipeä ja supisteli välillä, mutta harvakseltaan ja tuntui korkeintaan ilkeältä puristukselta, muttei sattunut. Eli sitä samaa mitä viimeiset päivät ovat olleet.



Kohta menen suihkuun ja lähden tuonne ulos, nauttimaan säästä ja tappamaan aikaa. Voisi jotain leipoakin tänään...siinä on vain se huono puoli, että tulee syötyäkin sitten niitä leipomisiaan :)



Mieli on yllättävän rauhallinen, mutta nämä päivät ovat pitkästyttäviä, kun mies on töissä. Seuraa ja syliä kaipaa tässä tilanteessa jotenkin hirmuisasti!



Mutta eipä täällä suunnalla ihmeempiä. Mukavaa, että kuitenkin melkein aina joku on synnyttämään lähdössä, kai se oma päiväkin sieltä joskus tulee.



Voikaa hyvin, supistussäteitä myös!!!



auringo + pampero 38+5

Täällä myös yksi joka toivoisi mahan muuttavan jo olomuotoaan. Minulla taitaa olla nyt se keskiraskauden energisyys joka on jäänyt kokematta. Ainoa ongelma on vain tuo maha joka on tiellä ja haittona.

Tänään on iltapäivällä neuvola, jospa siellä olisi uusia uutisia. Lantiota on vihlonut joten toivon että Touko olisi kiinnittymässä.



Yöllä sain melko herätyksen kun auton varashälytin alkoi huutamaan. Loppuyön näinkin unia että auto varastettiin jos mistä. Hälytyksen syyllinen juoksi aamulla pitkin pihaa: orava. Jäljet olivat myös auton päällä.



Eilen ostin orvokkeja ja hain postista Hobby Hallista tilaamani kompostorin. Lisäksi ompelin yhdet verhot joten tämän päivän ohjelmaan kuuluu verhojen ripustelua:)



Red_catin kääntämisjuttu tuntui kuulosti pahalta. Itse olisin varmaan huutanut ja lujaa. En huomannut päivämäärää milloin vauvasi " syntyy" vai pidätkö sen salaisuutena?



Jotain piti vielä kommentoida, muistais vaan mitä... Touko tekee taas reikää vasempaan kylkeeni, ainakin siltä tuntuu.

Täytynee lähteä aamupalalle (kolmannelle sellaiselle) että on mitä punnita sitten neuvolassa. Palaan kuulumisten kanssa myöhemmin.



t. Nasu ja Touko-masu 38+2

juu huomenta vaan täältäkin.... ei tullu lähtö yöllä.

heräsin kyllä puol neljän aikaa kipeisiin suppareihin joita tuli hurjat kolme ja sen jälkeen olin nukahtanu....se siitä sitten.

tulis ees limatulppa tai vedet. tulis sit sellanen olo et tää vois joskus täältä tullakin.



neuvolakin taas tänään.... ennen sitä niin odotti innolla ja nyt ärsyttää ihan simona!



onnea muuten red-catille sektiopäivästä. ja hurja oli tosiaan tuo käännösyritys!



ja iisamaarikos se oli synnärille lähös. no vaikka nimi oliskin väärä niin onnea joka tapauksessa hälle kellä synnytys lähellä.



aattelin käydä torilta ostamassa parit orvokit tohon partsille. jos ne vaikka vähän piristäis ja olis ainakin jotain tekemistä. päivät tosiaan tuntuu viikoilta.....



mahassa on ollu eilen ja tänään tosi hiljasta et siinä mielessä hyvä et on se neuvola...





palailen



meppe81 ja ruoto40+2

Pikkumiinalle onnea matkaan!!!

Vihdoinkin hyvin nukuttu yö takana. Tai mitä kolme vessareissua ja kaksi herätystä miehen metelöinnistä, mutta silti sain tarpeeksi unta:)

Masuun ei mitään uutta. Ihan samat turhat jomotukset alapäässä ja selässä:( Tuntuu tosi masentavalta ajatella, että tässä sitä kärvistellään vielä 5VIIKKOA! Ootan vaan, että kaikki flunssat menis ohi, niin ehkä tätä raskauttakin jaksaisi hieman paremmin. Nyt tuntuu ihan luksukselta ajatus, että olisi VAIN selkä kipeenä:)

Mulla on ruvennu keräytymään aika paljon turvotusta. Varsinkin jaloissa oikein tuntuu turvotus. No kyllähän se näillä viikoilla on jo ihan normaaliakin.

Nyt mä täytän kalenteriin joka päivälle jotain menoa, että unohtaisin vaan tän odottamisen:)



pricilla rv37

Elli, varmaan vauva oli aika kummissaan että mitä tapahtui. Ainakin liikkui valtavasti käännösyrityksen jälkeen. Eikä onneksi mitään ihmeempää ollut sydänkäyrässä kokoaikana. Suppareita kyllä saatiin piirrettyä, mutta uskalsivat silti minut kotiin laittaa.



Nasumasu, en vielä paljastanut ajankohtaa sektiolle. Olkoon se nyt vielä salaisuus, en kyllä tiedä kuinka kauan maltan pitää sitä salaisuutena. :D Sektio tehdään ennen laskettua aikaa, minulla LA on 27. päivä.



Täytyy kyllä sanoa että minut yllätti tuo käännösyrityksen rajuus ja se kipu. Vaikka sanottiin että väkisin ei vauvaa käännetä, niin kyllä se siltä välillä tuntui. Varsinkin kun selvästi vauva ei alkanut kääntymään, niin sitä kuitenkin vielä vaan yritettiin. Mutta kyllähän tuosta selvisi, nahka on tosiaan aika hellä mutta eiköhän se siitä parane. :)

Red_Cat: Kuulosti tosiaan aika hurjalle toi sun käännösyritys. Mullahan oli se kans eilen, mut ei ollenkaan tollanen kun sulla. Käyrilläkin olin yhteensä tunnin ehkä (puolet ennen yritystä ja puolet sen jälkeen). Vaatteitakaan ei tarvinnu riisua sen kummemmin, paitsi sisätutkimuksen ajaksi. Itse kääntäminenkin oli aika hellävaraista, ei yritetty ollenkaan väkisin. Vauva tosiaan jäi silloin poikittain ja multa tiedusteltiin jo oonko ajatellu miten haluan synnyttää, jos vauva on perätilassa viikon päästä (sain uuden ajan polille, missä katsotaan se tarjonta vielä uudelleen). Kumpaakaan synnytystapaa ei kehuttu tai moitittu, sanoin vaan että sektioon menen. No, ens viikolla sitten selviää miten vauva maailmaan tulee. Luulenpa vähän, että kyllä tää vauva nyt perätilassa taas on.



Elli:Mulla on kans ihan samanlainen olo kuin sulla. Tuntuu ettei mitään vauvaa ole tulossakaan. Tosi epätodellinen olo. Ei meinaa käsittää, että ei tässä enää ole kuin muutama viikko korkeintaan.



Taidetaanpa lähteä esikoisen kanssa nyt päikkäreille. Väsyttää kauheasti. Varmaan mä nukahdan ensimmäisenä.





äiskä-04 rv 37+2