Kun mieheni ei kosketa minua

Mitä mies on sanonut, kun olette asiasta keskustelleet?

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies on sanonut, kun olette asiasta keskustelleet?

Tämä. Asiat ei muutu kuin puhumalla, puhumalla ja puhumalla. Jos se ei auta jää kaksi vaihtoehtoa, oppia elämään asian kanssa tai ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies on sanonut, kun olette asiasta keskustelleet?

Tämä. Asiat ei muutu kuin puhumalla, puhumalla ja puhumalla. Jos se ei auta jää kaksi vaihtoehtoa, oppia elämään asian kanssa tai ero.

Tai kosketella itse itseään.

Asiat voi aina sopia että viikon aikana on tietty määrä hellää kosketusta, miesten elämässä yleensä kun toisen ihmisen koskettamista on hyvin vähän. Itsellä ollut sama ongelma exien kanssa missä valittivat että olen kylmä ja etäinen ihminen. Syynä lapsuudentraumat mitkä tuli väkivaltaisessa perheessä, kosketus tuntuu epämukavalta. Vaikka kuinka tyttöystävä yrittää vakuuttaa että haluaa vain helliä niin lapsuuden ääni päässä toistaa "hän valehtelee! Hän valehtelee!"

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies on sanonut, kun olette asiasta keskustelleet?

Hän ei ole sanonut oikeastaan mitään.hän ei ole koskaan ollut hyvä puhumaan.sanoo ettei mene päivääkään ettei ajattelisi minua tai lapsia.on vain kovin paljon asioita jotka pitää hoitaa ja tehdä.saattaa asian puhumisen jälkeen muutaman kerran antaa suukon ohi mennessään tai istahtaa viereen ja ottaa kainaloon viikonloppuna kun on ottanut muutaman sauna oluen.mutta sitten kaikki palaa ennalleen.itse olen yrittänyt koskea ja halata ja silottaa sekä helliä seksin aikana ja muutenkin.mutta vasta kaikua ei vain tule.nyt kun seksi on muuttunut myöskin sellaiseksi ettei ole esileikkiä eikä seksin aikana kosketusta muna kohtaan ja loppuu siihen kun mies saa ja alkaa nukkumaan minusta kauempana olen tullut siihen pisteeseen että sen jaksa tätä enää kauaa.olen niin yksinäinen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies on sanonut, kun olette asiasta keskustelleet?

Mitä mies on sanonut? 

Suuttunut ja karjunut että en minä mikään Don Juan ole!  Muuta hänest ei irti saanut.

Todella kylmä kivipatsas tytärtäänkin kohtaan. Alussa, kun yhteen mentiin, ajattelin että on vain hieman kömpelö ja ujokin, mutta ajan kuluessa tilanne vain paheni.

Hain eron vuosia sitten, eikä mies millään voinut tajuta mikä on vialla!  En vain jaksanut, lapsenkin takia. Ei ole hyvä lapsen kasvaa sellaisessa kylmässä ilmapiirissä missä isä ei koskaan ota syliin, ei puhu nätisti eikä oikeastaan edes huomioi. Tyttö kutsuukin isäänsä etunimeltä, ei koskaan edes lapsena isäksi. Se on raskasta ja kipeää.  Välit heillä on nyt etäiset ja asialliset. Ei mitenkään normaali isä-tytär suhde, ja yhteydenpitoa ehkä muutama kerta vuodessa. Lähinnä puhelimella, tekstiviesteinä.

hei oliko sulla paljon painoa päällä

vaikuttasko asiaan

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli pysäytti kun luin.voisi olla itseni kirjoittama sanasta sanaan... ... onko kohtalotovereita jotka olisivat!saaneet tilanteen ja läheisyyden korjattua?

Jos miehen näkökantaa tai omia kokemuksia valoittaisi niin kylläpä se tahtoo se seksielämä isoa osaa merkata.

Jos on tyytymätön seksielämään niin väistämättä heijastuu ihan kaikkeen, kosketuskin vähenee. Sitten jos nainen miettii että pitää antaa, niin hommasta menee maku.

Nainen rupeaa aattelemaan miehen olevan hänen kanssaan pelkän seksin takia ja mies sitten menettää loputkin mielenkiinnot ku puolison kanssa on seksiä mutta selkeästi aistii "antamisen" Tavallaan mies kokee syyllistäväksi tuollaisen antamisen antamisen takia.

Noissa touhuissahan pitäs olla kaksi ihmistä jotka molemmat haluavat, antaa, ottaa, mitä vain.

Vierailija kirjoitti:

Asiat voi aina sopia että viikon aikana on tietty määrä hellää kosketusta, miesten elämässä yleensä kun toisen ihmisen koskettamista on hyvin vähän. Itsellä ollut sama ongelma exien kanssa missä valittivat että olen kylmä ja etäinen ihminen. Syynä lapsuudentraumat mitkä tuli väkivaltaisessa perheessä, kosketus tuntuu epämukavalta. Vaikka kuinka tyttöystävä yrittää vakuuttaa että haluaa vain helliä niin lapsuuden ääni päässä toistaa "hän valehtelee! Hän valehtelee!"

Tiedän sen että hänellä ei ole ollut helppo lapsuus eikä heidän perheessä koskettu tai halailtu.tunteet pidetty aina piilossa..siksi myös mietin mahtaako tämä tilanne ikinä ratketa vai onko suhde tuhoon tuomittu.itse kun en pysty elämään ilman kosketusta ja hyväksytyksi ja halutuksi tulemista.

Ap

Ei auta muu kuin lujasti, mutta rauhallisesti (että mies tajuaa sinun olevan tosissaan) kertoa, että miehellä on kaksi kuukautta aikaa alkaa osoittaa hellyyttä. Kerro, että parisuhteessa täytyy tehdä kompromisseja ja ottaa toinen ja toisen tarpeet huomioon. Sano että sinäkin kyllä joustat, olet valmis sietämään että koko aikaa ei tarvitse lääppiä, mutta esim halaus ja pusu aamulla ja illalla. Ja sohvalla kainalossa vaikka 15 min. muutama kerta viikossa. Ja esileikiksi ennen seksiä.

Ja sitten ilmoitat, että mikäli tilanne ei kahden kk aikana muutu, haet avioeroa koska et kestä tilannetta. Pistä päivämäärä jääkaapin oveen näkyville.

Ollaan oltu tuossa tilanteessa, ja tilanne on päässyt niin pahaksi, että olen ollut jo puheen tasolla lähtemässä, kun en kertakaikkiaan tuntenut itseäni rakastetuksi. Pitkä tarina lyhyesti; mies on kivulloinen, eikä halua kosketusta. Kun sattuu, etenkin silittely tuntuu pahalta. Hän on myös, kuten niin moni ikäluokkansa mies, jäänyt lapsena täysin vaille hellyyttä, eikä kosketus ole tullut luontevasti.

Hyvät uutiset: kriisin jälkeen opeteltiin kommunikoimaan. Molemmat kuuntelevat ja ovat valmiita muuttamaan toimintaansa. Vuosia on mennyt, ymmärretään toisiamme paremmin, ollaan saatu aikaan kompromisseja ja ollaan onnellisia. Hellyydenkipeä tyyppi, kuten minäkin, kokee kosketuksen puutteen helposti rakkauden puutteena, eikä toinen, toisenlainen välttämättä ymmärrä, miten isosta asiasta on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Ei auta muu kuin lujasti, mutta rauhallisesti (että mies tajuaa sinun olevan tosissaan) kertoa, että miehellä on kaksi kuukautta aikaa alkaa osoittaa hellyyttä. Kerro, että parisuhteessa täytyy tehdä kompromisseja ja ottaa toinen ja toisen tarpeet huomioon. Sano että sinäkin kyllä joustat, olet valmis sietämään että koko aikaa ei tarvitse lääppiä, mutta esim halaus ja pusu aamulla ja illalla. Ja sohvalla kainalossa vaikka 15 min. muutama kerta viikossa. Ja esileikiksi ennen seksiä.

Ja sitten ilmoitat, että mikäli tilanne ei kahden kk aikana muutu, haet avioeroa koska et kestä tilannetta. Pistä päivämäärä jääkaapin oveen näkyville.

Kyllä mun korvaan tämä kuulostaa enemmän uhkailulta kuin siltä että ýrittäisi yhdessä saada asiat toimimaan.en tod.halua että mies pakosta pitää hyvänä jos ei sitä itse halua.alkaisi pian vihata jos näin tekisi.eikä toisen uhkaaminen minusta kuulu hyvään kumppanuuteen.

Ap

Linkistä kopioitu:

"Lopulta suhde ajautui niin pahaan umpikujaan, että emme päässeet siitä enää eteenpäin, vaan erosimme. Erohaluni tulivat miehelle yllätyksenä. Pyynnöistäni, puhumisesta ja terapiasta huolimatta hän ei ymmärtänyt, miksi halusin erota. Hän ei missään vaiheessa nähnyt suhteessamme mitään vikaa."

Kuinka usein käykään näin. Nainen koittaa kertoa, mikä vaivaa ja miten pienillä muutoksilla tilanteen saisi paremmaksi. Mies ei vastaanota tietoa. Nainen saa tarpeekseen ja eroaa - ja mies ihmettelee, että mikäs ihme sille tuli.

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli pysäytti kun luin.voisi olla itseni kirjoittama sanasta sanaan... ... onko kohtalotovereita jotka olisivat!saaneet tilanteen ja läheisyyden korjattua?

Jos miehen näkökantaa tai omia kokemuksia valoittaisi niin kylläpä se tahtoo se seksielämä isoa osaa merkata.

Jos on tyytymätön seksielämään niin väistämättä heijastuu ihan kaikkeen, kosketuskin vähenee. Sitten jos nainen miettii että pitää antaa, niin hommasta menee maku.

Nainen rupeaa aattelemaan miehen olevan hänen kanssaan pelkän seksin takia ja mies sitten menettää loputkin mielenkiinnot ku puolison kanssa on seksiä mutta selkeästi aistii "antamisen" Tavallaan mies kokee syyllistäväksi tuollaisen antamisen antamisen takia.

Noissa touhuissahan pitäs olla kaksi ihmistä jotka molemmat haluavat, antaa, ottaa, mitä vain.

Kyllä minä ihan mukana olen seksissä aina ollut.viineaikoina tosin en enää niinkään kun mies ei itse ole läsnä ja ei koske eikä helli.seksi on enemmänkin hänelle pano tai sitten saa suihinoton ja on sen jälkeen tyytyväinen eikä halua antaa minulle vastaavasti mitään hyvää.kyllä siinä omat halut kaikkoavat kun on tunne että on toiselle pelkkä purkupaikka.tästäkin olen kerran puutteessa räjähtänyt että miksi ihmeessä kaiken hyvän tarvitsee loppua hänen tulemiseen ja itse saan jäädä kärvistelemäään koska mies ei pidä että jatkan yksinäni hänen vieressään.eipä tähänkään asiaan sanonut mitään.seuraavana päivänä tuli taas illalla ekan kerran edes lähelle ja heti oli seksiin ryhtymässä.edellis ilta otti vielä sen verran omantunnon päälle että sanoin ettei kyllä tee mieli.mies suuttui.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu tuossa tilanteessa, ja tilanne on päässyt niin pahaksi, että olen ollut jo puheen tasolla lähtemässä, kun en kertakaikkiaan tuntenut itseäni rakastetuksi. Pitkä tarina lyhyesti; mies on kivulloinen, eikä halua kosketusta. Kun sattuu, etenkin silittely tuntuu pahalta. Hän on myös, kuten niin moni ikäluokkansa mies, jäänyt lapsena täysin vaille hellyyttä, eikä kosketus ole tullut luontevasti.

Hyvät uutiset: kriisin jälkeen opeteltiin kommunikoimaan. Molemmat kuuntelevat ja ovat valmiita muuttamaan toimintaansa. Vuosia on mennyt, ymmärretään toisiamme paremmin, ollaan saatu aikaan kompromisseja ja ollaan onnellisia. Hellyydenkipeä tyyppi, kuten minäkin, kokee kosketuksen puutteen helposti rakkauden puutteena, eikä toinen, toisenlainen välttämättä ymmärrä, miten isosta asiasta on kyse.

KIITOS!ihana kuulla että jotkut päät asiasta selvinneet.antaa toivoa.rakastan miestäni yli kaiken enkä haluaisi luovuttaa!

Ei uskalla, #metoo.

Itse en kestäisi jos mieheni ei koskisi minua.kamalaa!