Mies ei halua toista lasta ja

vauvakuumeeni menee ohi.

kai olette jutelleet asiasta silleen rauhallisesti ja aikuismaisesti niin että molemmat saa rauhassa omassa tahdissaan perustella fiiliksiään ja ehdottaa erilaisia kompromisseja.. oletko kysynyt ja kuunnellut, onko miehelläsi aikomus kieltäytyä toisesta lapsesta ikuisesti, vai onko kysymys esim siitä ettei vielä kun vaikka ensimmäinenkin on pieni, vaan vasta myöhemmin.. oletko kertonut että todella haluat lisää lapsia ja sinua kohtaan on kohtuutonta kieltää ainakin kokonaan, johonkin kompromissiin on päästävä. ei naisen tule aina suostua siihen, että mies päättää lapsiluvun, toisaalta ei sitä nainenkaan yksin päätä. keskustelu on ainut tie.

samoja jankutuksia!



Elämä on kompromisseja, repikää siitä!

Esikoinen hoitoon mummolaan, ja mamma baanalle etsimään uutta isukkia uudelle lapselle. Esikoiselta menee perhe alta, mutta mitä sitten? Ainakin äippä saa toteuttaa lisääntymisviettiään. Sitten voikin parin vuoden päästä erota siitä uudesta, kun ei se uusioperhe-elämä ollutkaan niin ihanaa. Ja sitten vituttaa, kun eksä tekaisi lapsen uuden avovaimonsa kanssa.



Hohhoijaa...

Miehen perustelu on, että hän on niin mukavuuden haluinen että ei jaksa enää sitä vauva vaihetta. Haluaa nukkua rauhassa ym. Ei olla mikään nuori pari enää joten en voi montaa vuotta odottaa. :(

olet ajatellut itse ratkaista asian?

Tyytyä miehen "päätökseen" , yrittää vielä taivutella vai erota? Ei kyllä yh:n elämäkään houkuta. Surettaa :(

miehen kaa joka ei olisi halunnut yhtä lasta enempää. Siksipä useasti ennen naimisiin menoa, ja ekan lapsen hankitaa kysyinkin, että onko valmis useamman lapsen isäski. Jos olisi sanonut, ettei halua kuin yhden olisin unohtanut koko miehen.

Onneksi sanoi, että haluaa ainakin viisi lasta.

toisaalta miehelläsi on oikeus toivoa tiettyjä asioita, kuten ettei tehdä lisää lapsia. hänellä on täysi oikeus kokea ettei välttämättä jaksa enää jne. eikä se edes tee hänestä pahaa ihmistä tai huonoa aviomiestä, eikä välttämättä ole riittävä syy rikkoa esikoisen perhettä.



toisaalta sulla on myös oikeus toivoa ainoalta elämältäsi sellaisia asioita mitä haluat toteuttaa, kuten nyt vaikka että saat kaksi lasta. ja jos se on sulle iso toive niin sen toteuttamatta jättäminen voi todella tehdä sut surulliseksi ja lopulta huonontaa teidän suhdetta jokatapauksessa..



tavallaan jos miehesi suostuu vasten tahtoaan niin olette heikoilla, jos sinä suostut vasten tahtoasi niin olette taas heikoilla... silti on vielä yksi mahdollisuus onnistua.. jos vaan pystytte puhumaan asiasta niin, että toisen päätös vielä jalostuu ja tuleekin se fiilis, että ehkä tuon toisen toive vois loppujen lopuksi olla mullekin ok... harmi kun en voi auttaa :)

miksi haluat toisen lapsen?



Miksi se on sinulle tärkeää?

Tää on kyllä vaikea asia. Kaverit ja sukulaisetkin kyselevät välillä että milloin teille tulee lisää lapsia. Mitä siinä sitten selität. Tulee vaan huono olo. En viitsi ääneen sanoa ettei mies halua. Viime aikoina olen haikeana katsonut raskaana olevia ja muistellut omaa odotusta. Haluaisin niin vielä kokea sen.

Ei kovin vahvat perustelut mieheltä. Mistä sen edes tietää paljonko vauva valvottaa?

Meillä oli sama juttu, ettei mies halunnut toista lasta, koska hänen mielestään yksikin jo teki elämän raskaaksi.

Taivutteluun käytin paljon vaivaa ja aikaa. Esim. se perustelu tuntui hieman uppoavan, että lasten kasvaessa heillä olisi seuraa toisistaan, eikä vanhempia kaivata niin paljon viihdyttämiseen.



Toinen lapsi tuli ja oli äärimmäisen hyväuninen. Mieskin myönsi, että paljon helpommin menee kahden kanssa kuin kuvitteli, isommallakin ehti uhmat loppua ja nyt jo leikkivät keskenään vaikka nuorempi vasta vuoden.

ajat saada lapsi niin jätä vaikka salaa se ehkäisy pois. Ei naisten tarvitse aina ja kaikessa alistua miehen tahtoon.

Ei toista voi pakottaakaan tulemaan isäksi!!!



Itse odotin aikanani 3 vuotta että mies oli valmis.



Jos teillä on aika kortilla ja miehellä pelkona että aika on rankkaa niin miettikää vaikka oliko teillä lapsella koliikki jne joka raskasta, itsellä esikoisen hoito oli vaikeampaa kun toisen. Toinen meni "siinä sivussa". Ja vaikka ikäeroa 14 kk oli isommasta lapsesta apua.



Kannattaa miettiä mikkä jutut oli vaikeita ja miten niistä selvittäisiin!



Kato virheistä voi myös oppia. Lapsen voi tuupata hoitoon enempi tutuille ja pitää yhteistä aikaa jos miestä pelottaa että vauva-aika on sitä että tulee huutava vauva ja vaimosta muuttuu hormoonihirviö.

Eihän siinä ole mitään noloa, että mies ei halua enempää lapsia.



Ja nuo asiat voivat muuttua, odota muutama vuosi.



Ero olisi minustakin älytön ratkaisu. Kaikkea ei voi elämässä saada, se pitää vain oppia hyväksymään. Ethän voi edes tietää, saisitko lisää lapsia muutenkaan.

että meidän lapsiluku jää yhteen. Meidän ainokaisemme on jo 5v ja haluaisi kovasti sisaruksen. Mies on ihan ehdoton kannassaan, joten näin se vaan nyt on.