Kysymys irtisanotuille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin kaikkea mahdollista, mietin alanko huutaa, toteanko lopuksi jotain ilkeää, pamautanko suoraan mielipiteeni siitä, miten irtisanomiseni mielestäni hoidettiin, vai jotain muuta, mutta päätin jättää sillat siltä osin polttamatta. Hoidin hommani loppuun, palautin avaimeni ja poistuttuani päätin, etten enää koskaan astu jalallanikaan ko. paikkaan. Jonkun ajan kuluttua törmäsin entiseen esimieheen, joka innoissaan tervehti, tervehdin takaisin niin kylmästi kuin osasin. Erääseen entiseen työkaveriin en taas jaksanut törmätessä kiinnittää edes huomiota, meni huomioimatta ohi. Että tuli ne sillat sitten noin poltettua, mutta eipä kaduta. Irtisanomiseni hoidettiin mielestäni todella rumasti enkä palaisi vanhaan paikkaan, vaikka pyytäisivät takaisin - ja tuskin pyytävät. Ja saivatpahan kahvihuonejuoruja. Kuulostan varmaan kaunaiselta, mutta olen vain iloinen, että pääsin sieltä pois ja tein päätökseni olla enää käymättä siellä (olisin voinut käydä asiakkaana jatkossa) ja suljin entisen työporukan pois elämästäni.

Kuulostat henkilöltä, jollaisten takia irtisanomislakia ollaan puuhaamassa.

Niin että rumasti poispotkitun pitäisi olla mielin kielin, kun vaikka kaupassa törmää paskaan esimieheen tai kollegaan?

Miksi ihmeessä?

Käytöstavat?

Eikös tällä poispotkitulla ollut käytöstavat ihan kohdillaan, kun ei aiheuttanut vahinkoa työpaikalle? Siviilissä potkujen jälkeen saa olla miten päin tykkää, ei irtisanomisen jälkeen tarvitse esittää kaveria jos ei sellainen ole.

Eri

Halasin pomoa, kun se oli saanut potku-uutisen kakisteltua.

Meillä oli ollut töissä aika kamalaa ja irtisanominen tuntui helpottavalta. Ei hän sitä ilkeyttään tehnyt tai sen takia, että olisin ollut hirveän huono työntekijä. Ja jälkiviisaana tiedän, että ei edes irtisanomiset auttaneet siihen alamäkeen, isoja muutoksia olisi pitänyt tehdä jo hyvin paljon aiemmin.

Ennen 20 henkeä työllistänyt firma elättää tällä hetkellä enää yrittäjän ja yhden työntekijän. Ehkä niillä on vielä joku päivä uusi nousu edessä.

Vierailija kirjoitti:

Halasin pomoa, kun se oli saanut potku-uutisen kakisteltua.

Meillä oli ollut töissä aika kamalaa ja irtisanominen tuntui helpottavalta. Ei hän sitä ilkeyttään tehnyt tai sen takia, että olisin ollut hirveän huono työntekijä. Ja jälkiviisaana tiedän, että ei edes irtisanomiset auttaneet siihen alamäkeen, isoja muutoksia olisi pitänyt tehdä jo hyvin paljon aiemmin.

Ennen 20 henkeä työllistänyt firma elättää tällä hetkellä enää yrittäjän ja yhden työntekijän. Ehkä niillä on vielä joku päivä uusi nousu edessä.

Kuulostaa siltä, että teillä oli töissä hyvä yhteishenki ja hyvät välit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halasin pomoa, kun se oli saanut potku-uutisen kakisteltua.

Meillä oli ollut töissä aika kamalaa ja irtisanominen tuntui helpottavalta. Ei hän sitä ilkeyttään tehnyt tai sen takia, että olisin ollut hirveän huono työntekijä. Ja jälkiviisaana tiedän, että ei edes irtisanomiset auttaneet siihen alamäkeen, isoja muutoksia olisi pitänyt tehdä jo hyvin paljon aiemmin.

Ennen 20 henkeä työllistänyt firma elättää tällä hetkellä enää yrittäjän ja yhden työntekijän. Ehkä niillä on vielä joku päivä uusi nousu edessä.

Kuulostaa siltä, että teillä oli töissä hyvä yhteishenki ja hyvät välit.

Kiitos. Niin siellä oli. Ihan avoimesti siellä oli kerrottu, että nyt ei mene hyvin ja osa porukkaa joudutaan irtisanomaan. Ei tarvinnutkaan siinä vaiheessa, koska ensimmäiset irtisanoutuivat itse. Loput sitoutui siihen pelastamiseen.

Valitettavasti se ei riittänyt, mutta muistelen lämmöllä sitä aikaa. Meillä oli oikeasti rankkaa, mutta kaikilla oli rankkaa ja me tehtiin kaikkemme yhteisen työpaikan eteen. Se ei vaan riittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei ole koskaan irtisanottu.

Kunnon työntekijää ei potkita ulos. ja jos potkitaan niin yleensä siihen on syy. Tekeekö aloittaja potkuraivarit myös jokaisen työhaastattelun jälkeen jolloin sua ei valita.

Itse en valitsisi sinua.

Onnittelut suojatyöpaikastasi! Itse valitettavasti olen saanut kaksi kertaa kenkää tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Ekassa kohdalleni osuneessa irtisanomisessa 50 muutakin sai kenkää ja useita satoja oli irtisanottu jo aiemmin. Nykyään ko. firma työllistää enää 850 henkilöstä noin 100 eli aika moni on saanut lisäkseni kenkää, kun toimintoja, toimipisteitä ja brändejä on lopetettu tai myyty pois. Toinen irtisanominen johtui yrityksen velkasaneeraukseen joutumisesta, jolloin oli pakko lopettaa tiettyjä toimintoja ja osastoja. Saapa nähdä, tuleeko vielä konkurssi. Kunnon työntekijä olen ollut aina, vaikka pisin työsuhteeni (noin 15 vuotta) päättyikin irtisanomiseeni. Huonon käytöksen tai heikon panoksen takia ei ainakaan minua ole irtisanottu koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka olette joskus joutuneet irtisanotuiksi: miten olette sabotoineet työpaikkaanne viimeisinä päivinä ennen työsuhteen päättymistä? Itse ajattelin sotkea sisäisen tietokannan tiedostot niin, että niiden siivoamiseen kuluu mahdollisimman paljon aikaa.

Muahhahhahhaa.

Yksi: ei tullut mieleenkään sabotoida mitään.

Kaksi: esimies oli jo takavarikoinut puhelimeni ja seisoi selän takana, kun siivosin työpöytääni.

Irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ei työvelvoitetta. Onneksi jo entisestä oppineena minulla ei ollut tietokoneella tai työpuhelimessa mitään henkilökohtaista. Oli nopea ja kepeä lähtö.