Lue keskustelun säännöt.
Miten teillä aikuisilla adhd on oireillut?
21.10.2018 |
Epäilen olevani adhd. Lapsena olin hyperaktiivinen, nykyään obeesi sohvaperuna joka ei saa mitään aikaiseksi ja kaikki jää kesken päiväunelmoinnin vuoksi. Työpaikan olen ihme kyllä onnistunut säilyttämään mutta varmaan yt neuvottelussa pistävät pihalle. Olen opiskellut kandiksi, vanhempani huolehtivat silloin raha-asioistani niin se onnistui. Nykyään raha-asiat on rempallaan, ei puolisoa, ei säästöjä vain päähänpistoja ja hetken huumassa toimimista.lapsiakin on, olen yh, mitenkäs muuten.
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin ite oon saanu hillittyä ylivirittymistä silleen että olen nykyään mahdollisimman paljon hiljaisuudessa itsekseni. Ärsykkeet (valot,taustaäänet, kiire, sos. Tilanteet ym.) on alkaneet häiritä iän myötä vaan enemmän joten siksikin tämä on ollut helpottavaa... sitten perus tehtävälista jossa hoidettavat asiat tärkeysjärjestyksessä. Aloitekyvyttömyyttä esiintyy siinä määrin että hyvä on jos tehtävä/päivä tahdissa pysyn, mutta sekin estää asioiden valumisen sinne lamaantumisen puolelle aika tehokkaasti, missä sä taidat tällä hetkel olla :/ säännöllinen syöminen on muuten yllättävän tärkeää keskittymisen kannalta. Ei lääkitystä enkä aloitakkaan jos saan pidettyy homman tän verran lapasessa jatkossakin. Tsempit sulle :)
Vierailija kirjoitti:
Hanki lääkitys, se auttaa.
Mulle lääkitys oli paska juttu. Tuki tukala olo enkä pystynyt nukkumaan. Ongelmat paheni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki mies ja koira
En oikein jaksa mitään deittailuja tai mitään mikä siihen miehen hankkimiseen kuuluu. Sitäpaitsi uskottelen itselleni että lapsille näin on parempi.
Tykkään matkustaa lasten kanssa, mutta rahaa ei oikein ole niin sitten kikkailen. Olen tänään pessyt koneellisen pyykkiä ja syönyt kahdesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki mies ja koira
En oikein jaksa mitään deittailuja tai mitään mikä siihen miehen hankkimiseen kuuluu. Sitäpaitsi uskottelen itselleni että lapsille näin on parempi.
Tykkään matkustaa lasten kanssa, mutta rahaa ei oikein ole niin sitten kikkailen. Olen tänään pessyt koneellisen pyykkiä ja syönyt kahdesti.
Niin ja kissa on. Silläkin tuntuu olevan adhd, kiipeää pitkin verhoja. Koirat on nounou.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki lääkitys, se auttaa.
Mulle lääkitys oli paska juttu. Tuki tukala olo enkä pystynyt nukkumaan. Ongelmat paheni.
Tätä minäkin pelkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki lääkitys, se auttaa.
Mulle lääkitys oli paska juttu. Tuki tukala olo enkä pystynyt nukkumaan. Ongelmat paheni.
Jep, ei ole ihan kevyet ne lääkitykset tähän. Itse välttelen myös siksi viimeseen asti lääkitystä kun on tämä taudinkuvaan kuuluva herkästi addiktoituva piirre minussa olemassa aika vahvana :D viimeseks kaipaan uusia ongelmia siihen suuntaan...t: tuo edellinen lääkityksetön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurin levoton kakara v*tuttaa...!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki lääkitys, se auttaa.
Mulle lääkitys oli paska juttu. Tuki tukala olo enkä pystynyt nukkumaan. Ongelmat paheni.
Tätä minäkin pelkään.
Turha pelko. Yksi niistä häiriöistä, joihin lääke auttaa paljon ja nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle moista diagnoosia kaiketi rustataan. Useampi lääkäri on puhunut aiheesta. Lapsena en ollut mitenkään hyperaktiivinen. Koulussa en oikein jaksanut olla. Lintsasin paljon. Opinnoissa kyllä menestyin, mutta se kaiketi johtuu kohtalaisista hoksottimistani. Opiskelu ei vaatinut kummoista paneutumista tai keskittymistä, eikä minun läksyjen tekemistä tai kokeisiin lukemista seurattu.
Vähän yli kolmekymppisenä kaikki muuttui. Olin erittäin vaativassa työssä, mutta keskittymiskyky loppui. Ajatukset eivät enää pysyneet koossa. Työpäivästä pääosa alkoi mennä päämäärättömään netissä haahuiluun. Loppuhan moiselle työnteolle tuli: ensin pitkät sairaslomat ja sitten työsuhteen päättäminen.
Sen jälkeen olen tehnyt hanttihommia. Ne ovat todella ahdistavia, kun päässä vilistää tuhannet ajatukset, ja pitäisi vain keskittyä johonkin maalamiseen. En voi käsittää, miten aika voi kulua niin hitaasti. Teen tuhat asiaa, ja vartti on kulunut...
Olin myös työpajanohjaajana. Sosiaalisena ihmisenä sopeuduin siihen kyllä, mutta väsymys vaivasi siinäkin. Joskus piti mennä piiloon lepäämään, kun silmät eivät pysyneet auki ja työnteko meni poskelleen jatkuvasti. Ja kuitenkin olen pääsääntöisesti nukkunut aina hyvin, huolehdin syömisestä - mikä on ihan pakollista - ja liikun myös.
Tämmöistä tämä elämä on, jatkuvaa sähläämistä ja väsymystä. Kotona osaan olla rauhassa, mutta en minä täälläkään keskittymään pysty. Kirjojakin luen sivun kerrallaan ja sitten on pakko pitää tauko, vaikka rakastan lukemista.
Eikö ketään adhd aikuista?