Naiset, kuinka paljon vietätte aikaa miespuolisten ystävien kanssa?
Kommentit (22)
Vaihtelee paljon kun kaveri on reissuhommissa ja asuu eri kaupungissa. Sitten kun työpätkä osuu mun nurkille, saatetaan nähdä useampi kerta / kk, iltaisin oluelle/kahville ja kerta pari baari-ilta pitkän kaavan mukaan (paluu voi mennä seuraavaan iltapäivään).
Joskus ohikulkumatkalla poikkean kahville, ei edes joka vuosi.
Joskus mennään johonkin keikalle/tapahtumaan tms, ei edes joka vuosi.
Viestittelyä joskus enempi joskus pitkä pätkä vähempi. Ihan siinä kuin muidenkin ystävieni kanssa.
Ja kyllä, mulla on pitkä parisuhde.
No ihan yhtä usein tai harvoin kuin naispuolisiakin ystäviä. Miksi ystäviä pitää sukupuolen perusteella kohdella eritavalla? Ystävät on kaikki erilaisia joita nähdään tai niiden kanssa kommunikoidaan sen IHMISEN mukaan. Ootte te kyllä omituisia.
Minulla on yksi hyvin läheinen miespuolinen ystävä, jonka kanssa käyn kahvilla, syömässä tms. silloin tällöin ja hän on homo, jos se nyt jotain vaikuttaa.
Muita miespuolisia kavereita tulee nähtyä jossain bileissä/juhlissa/illanistujaisissa, mutta heidän kanssa en vietä aikaa kahden kesken.
Ja olen parisuhteessa.
Homoja eikä lesboja lasketa tähän vaan pelkästään heteroista kyse. Ap
Kerran viikossa vähintään. Käydään kaljalla tai pelataan jotain yhdessä.
Ihan fyysisesti todella vähän mutta puhelimessa 5-15 tuntia viikossa.
5min - 1h kauan niissä pano hommissa nyt menee
Vierailija kirjoitti:
Homoja eikä lesboja lasketa tähän vaan pelkästään heteroista kyse. Ap
Miksi? Yhtälailla ne homotkin ovat miehiä. Oletko sinä mies?
Liian vähän. Viimeksi kesällä kahvilla, viestejä vaihdellaan ja soitellaan. Joulun aikaan ollut tapana perheinä tavata, silloin varmaan seuraavaksi. Vähän kiireitä.
Pakko myöntää, että harvemmin ja hankalammin tapaan kuin naispuolisia. Ihan kun tarvitsisi isomman syyn kuin kuulumisten vaihto, että sais sovittua kahvi- tai lounastapaamisen tai pyytää lenkille . Molempien puolisot siis tietävät eivätkä ajattele mitään ja kaikki pidetään toisistamme, mutta silti.
Muut miespuoliset kaverit jääneet, elämäntilanteet ja muutot eri kaupunkeihin erottaneet varmaan. Ollaan siis yli nelikymppisiä, jos sillä merkitystä. Ehkä eri sukupuolta olevat ystävät ovat aavistuksen verran luontevampi asia nuorille kuin tämän ikäisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoja eikä lesboja lasketa tähän vaan pelkästään heteroista kyse. Ap
Miksi? Yhtälailla ne homotkin ovat miehiä. Oletko sinä mies?
He nimenomaan eivät ole YHTÄLAILLA miehiä
En muista edes koska olisin viimeksi viettänyt aikaa kenenkään miespuolisen kaverin kanssa ilman että oma mies olisi ollut paikalla. Eiku kerran kävin moikkaamassa kaveriporukkaa baarissa nopeasti!
Mies kyllä näkee naispuolisia kavereitaan varmasti meistä kahdesta enemmän.
Kerran vuodessa ehkä näen. Aika harvoin tulee nähtyä ystäviä ylipäänsä, kun meillä on pienet lapset. Oman perheen ja sukulaisten kanssa vietän aikaa pääasiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoja eikä lesboja lasketa tähän vaan pelkästään heteroista kyse. Ap
Miksi? Yhtälailla ne homotkin ovat miehiä. Oletko sinä mies?
Veikkaan että ap haluaa jankata aiheesta "pettäminen". Kun siihenhän se aivan satavarmasti menee jos naapurin Petterin kanssa käydään yhdessä hirvimetsällä sillä aikaa kun oma mies timpraa tai siivoilee kotona, eikös juu?
Mikä tämän aloituksen pointti on?
No pointti on helppo arvata, miespuolisia ystäviä ei ole. On vain panokavereita tai tulevia panokavereita, eikö niin?
Aloituksen on tehnyt joku mustisäijä, joka pitää outona sitä, että hänen naisellaan on miespuolisia kavereita?
Oiskin miespuolisia kavereita :DD yhdelle juttelen vain netin/puhelimen kautta. Muut ovat sitten yhteisiä kavereita tai oikeammin ehkä poikaystävän kavereita. Mulla ei kyllä ole muutenkaan paljoa kavereita. Mut varmaan miespuoleisia tapaisin vähän vähemmän, koska vaikka se ois poikaystävälle ihan ok niin ite varmaan ajattelisin että se ei oikeasti tykkää et hengaan muiden miestenkaa vaikka siinä ei mitää oliskaan XD varmaan koska itekin olisin vähän epävarma poikkiksen naispuolisista kavereista ellen tunne niitä itekin.. oon vähän mustasukkainen tapaus ehkä sitten :( vaikka en kieltäs häntä ketään tapaamasta tietenkään.
Oma mieheni on paras ystäväni, muutoin mulla ei oikeastaan olekaan kuin 2 miespuolista ystävää, naisia joita ystävikseni sanoisin, ei (nykyään) enää ollenkaan. Avioliiton ulkopuolisen bestikseni kanssa nähdään ehkä 3 kertaa vuodessa, joista keskimäärin 1 ilman perheitä. Muuten yhteyttä pidetään, soitellaan ja whatsappaillaan säännölisesti. Tuota toista näen kerran vuodessa jos sitäkään ja harvemmin ollaan yhteydessä muutoin -mutta se ystävyys onkin sielujen yhteyttä, eli kun istahdetaan saman pöydän ääreen ja aletaan puhumaan, alkaa ihan saman tien se täydellinen "saman kielen" puhuminen ja ymmärrys.
Onneksi mies ei ole mustasukkainen, eikä sen tarvitsekaan. Muiden kanssa viettämäni aika, oli he naisia tai miehiä, ei ole pois häneltä eikä vähennä tai muuta häntä kohtaan tuntemiani tunteita. Ystävämiehiä kohtaan tunnen rakkautta, mutta en mä heitä halua n*ssia.
Minulla ei ole sellaisia miespuolisia kavereita joita tapaisin tai edes haluaisin tavata kahden kesken. Kukaan mies ei ole halunnut minulta kaveruutta. Joko miehet haluavat olla kanssani intiimisti tekemisissä tai sitten eivät välitä minusta tai jopa halveksuvat. En tiedä onko vika minussa sitten. En ehkä osaa edes olla miesten kanssa.
Olen sinkku. Sinkkukaverini kun käyvät kahvilla tms. ulkona miehen kanssa kahdestaan, tämä tyyppi on yleensä joku entinen säätö. Olen joskus tavannut kyllä naisia joilla on laaja ystäväpiiri, myös miehiä, mutta minun näköpiirissäni ei ole ihan tavanomaista että esim. paras kaveri olisi mies.
En itsekään ymmärtäisi jos kumppanini haluaisi tavata jotain naispuolista ystäväänsä kahden kesken, jos aloittaja sitä ajoi takaa. Exäni tapasi erästä naista salaa minulta "ystävänä" eivätkä kertoneet minulle yhteisestä päätöksestä jotten olisi "mustis". Molemmat kuitenkin olivat ainakin alussa toisistaan kiinnostuneita että mustasukkaisuus ei ole aina tuulesta temmattua.
Toisaalta vähån kadehdin heitä jotka osaavat kaveerata miesten kanssa, itse stressaisin aina sitä että onkohan tuo nyt sittenkin minusta kiinnostunut sillai ja jos vaikka ottaa alkoholia niin alkaako likistelemään ja tunnustamaan ihastustaan.
Ehkä kerran viikossa tai parissa. Paras ystäväni on miespuolinen, käyn hänen kanssaan esim. kulttuuritapahtumissa, joista mieheni ei ole kiinnostunut.