Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksei ilmastonmuutokseen voisi vain sopeutua?

Vierailija
13.10.2018 |

Otetaan vastaan mitä tulee?

Kommentit (18)

Vierailija
1/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No niinhän me joudutaankin tekemään. Ei tämä tehoton tekohengitys maailmaa pelasta.

Vierailija
2/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No niinhän siihen sopeudutankin, mutta kapitalistinen yhteiskunta ei pysy perässä. Rikkaat ihmiset tekee kaikkensa, etteivät joudu maksumiehiksi. Sen takia pelotellaan tavallista kansaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sitä ilmastonmuutosta Suomi pysäytä. Mutta Suomikin joutuu ottamaan vastaan ilmastopakolaisia, sille ei mahdeta mitään. Ja määrät on ihan toista luokkaa kuin 2015.

Vierailija
4/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä siihen joudutaankin sopeutumaan, mutta vähemmän, jos saadaan sitä hillittyä päästöjä vähentämällä. Kasvit ja eläimet eivät ehdi sopeutua. Ravinnontuotanto hankaloituu (vaikka jossain voi helpottuakin mutta enemmän hankaloituu) samalla kun väestö kasvaa. Helpompaa olisi toimia nyt.

Vierailija
5/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa ilmastonmuutos ei tuota vaarallisia vaikutuksia välittömästi, siksi moni ei ymmärrä kriisin vakavuutta.

Mutta mietipä muualla maapallolla. Iso joukko saarivaltioita tulee jäämään kohoavan merenpinnan alle. Kuivuus aavikoittaa isoja alueita, esimerkiksi nykyinen Etelä-Eurooppa tulee aavikoitumaan, ja maanviljely käy siellä käytännössä mahdottomaksi. Puhumattakaan isosta osasta Afrikkaa.

Mitä ajattelet, että siellä ihmiset tekevät, kun useana vuonna peräkkäin sattuu paha katokausi ja kotieläimet kuolevat? Jäävätkö nääntymään nälkään ja janoon, vai lähtevätkö kohti etelää ja pohjoista, sinne missä vielä on vettä ja ruokaa?

Ja jos samaan aikaan väkiluku jatkaa nousua, mistä saadaan ruokaa kaikille maailman ihmisille? Ei mistään. Ei ainakaan lihaa, jonka tuottaminen vaatii enemmän peltopinta-alaa kuin kasviproteiinin tuottaminen.

Muutkin sään ääri-ilmiötkin lisääntyvät, hurrikaanit, tulvat jne. Ja nekin vaikuttavat ruuantuotantoon.

Täällä Suomessa tulee siten ruoka kallistumaan merkittävästi. Tänne pyrkii ilmastopakolaisia, eikä niitä väkimassoja pidetäkään loitolla nykyisenlaisilla rajavartijamäärillä. Lämmön lisääntyessä tänne tulee eläintauteja, kasvituholaisia ja kasvitauteja. Täällä alkaa taas elää malariahyttynen (malariaa muuten on Suomessa ollutkin vielä 1800-luvulla) ja muutenkin tautikirjo kasvaa.

Ei nämä ole mitään kivoja pikkujutskia, vaan todella isoja ja kalliita asioita. On jo pitkään tiedetty, että vaikka ilmastonmuutoksen torjuminen on kallista, se on silti hito.ti halvempaa kuin se, jos seisomme tumput suotona.

Vierailija
6/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ilmastonmuutos ei tuota vaarallisia vaikutuksia välittömästi, siksi moni ei ymmärrä kriisin vakavuutta.

Mutta mietipä muualla maapallolla. Iso joukko saarivaltioita tulee jäämään kohoavan merenpinnan alle. Kuivuus aavikoittaa isoja alueita, esimerkiksi nykyinen Etelä-Eurooppa tulee aavikoitumaan, ja maanviljely käy siellä käytännössä mahdottomaksi. Puhumattakaan isosta osasta Afrikkaa.

Mitä ajattelet, että siellä ihmiset tekevät, kun useana vuonna peräkkäin sattuu paha katokausi ja kotieläimet kuolevat? Jäävätkö nääntymään nälkään ja janoon, vai lähtevätkö kohti etelää ja pohjoista, sinne missä vielä on vettä ja ruokaa?

Ja jos samaan aikaan väkiluku jatkaa nousua, mistä saadaan ruokaa kaikille maailman ihmisille? Ei mistään. Ei ainakaan lihaa, jonka tuottaminen vaatii enemmän peltopinta-alaa kuin kasviproteiinin tuottaminen.

Muutkin sään ääri-ilmiötkin lisääntyvät, hurrikaanit, tulvat jne. Ja nekin vaikuttavat ruuantuotantoon.

Täällä Suomessa tulee siten ruoka kallistumaan merkittävästi. Tänne pyrkii ilmastopakolaisia, eikä niitä väkimassoja pidetäkään loitolla nykyisenlaisilla rajavartijamäärillä. Lämmön lisääntyessä tänne tulee eläintauteja, kasvituholaisia ja kasvitauteja. Täällä alkaa taas elää malariahyttynen (malariaa muuten on Suomessa ollutkin vielä 1800-luvulla) ja muutenkin tautikirjo kasvaa.

Ei nämä ole mitään kivoja pikkujutskia, vaan todella isoja ja kalliita asioita. On jo pitkään tiedetty, että vaikka ilmastonmuutoksen torjuminen on kallista, se on silti hito.ti halvempaa kuin se, jos seisomme tumput suotona.

Mistä te olette kehitelleet tämän merenpinnankohoamisvalheen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viitonen lisää, että täällä on yksi arvio siitä, mitä maksaa pienentää ilmaston lämpenemistä. Arvioita on paljon, mutta niitä yhdistää se, että ehkäisemisen kustannukset ovat silti pienemmät kuin kustannukset maailmantaloudelle siinä tapauksessa, että mitään ei tehdä.

"The cost of implementing all the solutions in Project Drawdown is estimated to be $1 trillion a year over the next 30 years, according to Mr Frischmann.

"I know that sounds like a lot," he said, but he reminded the crowd that global GDP is now above $80 trillion a year, so it would cost less than 1.25 per cent of our annual purse to enact these potentially planet-saving strategies."

https://www.independent.co.uk/news/science/climate-change-global-warmin…

Vierailija
8/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ilmastonmuutos ei tuota vaarallisia vaikutuksia välittömästi, siksi moni ei ymmärrä kriisin vakavuutta.

Mutta mietipä muualla maapallolla. Iso joukko saarivaltioita tulee jäämään kohoavan merenpinnan alle. Kuivuus aavikoittaa isoja alueita, esimerkiksi nykyinen Etelä-Eurooppa tulee aavikoitumaan, ja maanviljely käy siellä käytännössä mahdottomaksi. Puhumattakaan isosta osasta Afrikkaa.

Mitä ajattelet, että siellä ihmiset tekevät, kun useana vuonna peräkkäin sattuu paha katokausi ja kotieläimet kuolevat? Jäävätkö nääntymään nälkään ja janoon, vai lähtevätkö kohti etelää ja pohjoista, sinne missä vielä on vettä ja ruokaa?

Ja jos samaan aikaan väkiluku jatkaa nousua, mistä saadaan ruokaa kaikille maailman ihmisille? Ei mistään. Ei ainakaan lihaa, jonka tuottaminen vaatii enemmän peltopinta-alaa kuin kasviproteiinin tuottaminen.

Muutkin sään ääri-ilmiötkin lisääntyvät, hurrikaanit, tulvat jne. Ja nekin vaikuttavat ruuantuotantoon.

Täällä Suomessa tulee siten ruoka kallistumaan merkittävästi. Tänne pyrkii ilmastopakolaisia, eikä niitä väkimassoja pidetäkään loitolla nykyisenlaisilla rajavartijamäärillä. Lämmön lisääntyessä tänne tulee eläintauteja, kasvituholaisia ja kasvitauteja. Täällä alkaa taas elää malariahyttynen (malariaa muuten on Suomessa ollutkin vielä 1800-luvulla) ja muutenkin tautikirjo kasvaa.

Ei nämä ole mitään kivoja pikkujutskia, vaan todella isoja ja kalliita asioita. On jo pitkään tiedetty, että vaikka ilmastonmuutoksen torjuminen on kallista, se on silti hito.ti halvempaa kuin se, jos seisomme tumput suotona.

Mistä te olette kehitelleet tämän merenpinnankohoamisvalheen?

Mistä sinä olet kehitellyt tuon "merenpinta ei kohoa vaikka mannerjäätiköt sulavat" - valheesi? Samasta lähteesrä, missä väitetään, että maapallo on litteä ja luomiskertomus on totta? Persupotaskageneraattorista?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Merenpinta on noussut 1900-luvun alusta jo 19 senttiä ja nousu kiihtyy. Katsokaapa vaikka tätä juttua, niin ymmärrätte, mistä se johtuu.

https://yle.fi/uutiset/3-10117709

5

Vierailija
10/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä on varmaan aika tylyltä kuulostava idea jota ei saa toteuttaa, mutta eikö kehitysavun lopettaminen saata aiheuttaa jonkun katastrofin, mikä johtaa väkiluvun rajuun laskemiseen joukkokuoleman kautta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ihmiset, jotka asuu kohdassa, jossa on tulvia tai jossa merenpinta kohoaa, joutuu lähtemään. Ei paljon naurata, jos on omistusasunto siinä.

Eihän mikään valtio lopulta korvaa sitä, että joku menettää koko omaisuutensa, vaikka voisikin muualle muuttaa.

Vierailija
12/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jäävätkö nääntymään nälkään ja janoon, vai lähtevätkö kohti etelää ja pohjoista, sinne missä vielä on vettä ja ruokaa?

Nykyisin ne jäävät nääntymään nälkään ja janoon. Lähemmäs miljardi ihmistä kun kärsii toistuvasta ruokapuolasta ja miljoonia kuolee vuosittain.

Ilmeisesti tulevaisuudessa lentolippu Suomeen on ilmainen tai jotain, koska muutoinhan ne eivät rajalle pääse.

Täällä Suomessa tulee siten ruoka kallistumaan merkittävästi.

Miksi tulisi? Ruoantuotannossa ei ole nähtävissä mitään kummoisia hintapaineita ylöspäin. Pitkällä aikavälillä ruoan hinta on lähinnä laskenut verrattuna tulotasoon.

Tänne pyrkii ilmastopakolaisia, eikä niitä väkimassoja pidetäkään loitolla nykyisenlaisilla rajavartijamäärillä.

Älä nyt naurata. Tietenkin ne pidetään loitolla nykyiselläkin rajavartijamäärällä. Mitä sä oikein kelaat? Että rajalle ilmestyy joku miljoona ihmistä peukaloita pyörittelemään ja ryntäävät yhtäaikaisesti läpi? Ja mitä sitten tekevät? Sillan alleko menevät asumaan? Herää nyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan aika tylyltä kuulostava idea jota ei saa toteuttaa, mutta eikö kehitysavun lopettaminen saata aiheuttaa jonkun katastrofin, mikä johtaa väkiluvun rajuun laskemiseen joukkokuoleman kautta?

No itse asiassa se EI mene noin.

Jos halutaan pienentää väestönkasvua, pitää panostaa elintasoon ja lastne terveyteen.

Kehitysmaissa hankiaan paljon lapsia nimittäin juurikin siksi, että iso osa lapsista kuolee jo pienenä. Ja kun mitään sosiaaliturvaa eikä eläketurvaa ei ole, on pakko hankkia paljon lapsia, jotta edes osa kasvaa aikuiseksi ja pitää huolta vanhemmistaan sitten, kun nämä ovat vanhoja ja raihnaisia.

Syntyvyys lähtee laskuun, kun ihmiset ovat melko varmoja siitä, että lapset kasvavat aikuisiksi ja tietävät, että lapsien määrän rajoittaminen ei tarkoita turvatonta vanhuutta, vaan säästää perheen elatukseen tarvittavia kuluja.

Toisin sanoen varmin tapa JA SAMALLA INHIMILLISEMPI JA MORAALISESTI OIKEA tapa pienentää maapallon väkilukua on kehittää kehitysmaita. Ei tappaa ihmisiä.

5

Vierailija
14/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

milläs sopeudut 100 asteen ilmastoon?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäävätkö nääntymään nälkään ja janoon, vai lähtevätkö kohti etelää ja pohjoista, sinne missä vielä on vettä ja ruokaa?

Nykyisin ne jäävät nääntymään nälkään ja janoon. Lähemmäs miljardi ihmistä kun kärsii toistuvasta ruokapuolasta ja miljoonia kuolee vuosittain.

Ilmeisesti tulevaisuudessa lentolippu Suomeen on ilmainen tai jotain, koska muutoinhan ne eivät rajalle pääse.

Täällä Suomessa tulee siten ruoka kallistumaan merkittävästi.

Miksi tulisi? Ruoantuotannossa ei ole nähtävissä mitään kummoisia hintapaineita ylöspäin. Pitkällä aikavälillä ruoan hinta on lähinnä laskenut verrattuna tulotasoon.

Tänne pyrkii ilmastopakolaisia, eikä niitä väkimassoja pidetäkään loitolla nykyisenlaisilla rajavartijamäärillä.

Älä nyt naurata. Tietenkin ne pidetään loitolla nykyiselläkin rajavartijamäärällä. Mitä sä oikein kelaat? Että rajalle ilmestyy joku miljoona ihmistä peukaloita pyörittelemään ja ryntäävät yhtäaikaisesti läpi? Ja mitä sitten tekevät? Sillan alleko menevät asumaan? Herää nyt.

Herää itse. Ilmastopak.laisiksi pyrkivien määrissä ei puhuta miljoonasta, vaan kymmenistä miljoonista.

Siinä olet toki oikeassa, että rutiköyhä ihminen ei ensisijaisesti lentele minnekään, eikä maksa tuhansia euroja ihmissalakuljettajille. Mutta kyse onkin prosessista, joka eskaloituu vähitellen ja epätasaisesti.

Tällä hetkellä esimerkiksi eteläisessä Afrikassa on kuivuuskausi noin kolmen, viiden vuoden välein. Koska välillä niitä ei ole, viljeleminen jotenkuten vielä kannattaa. Mutta entä, kun katokausi iskeekin peräkkäisinä vuosina vaikkapa viidesti? Ensin se köyhä maajussi muuttaa slummiin johonkin kaupunkiin, mutta kun kohta sielläkään ei ole ruokaa saatavilla hinnalla, joita entinen maajussi kykenee maksamaan, hän lähtee vaeltamaan naapurimaahan. Siellä alkaa syntyä pakol.isleirejä, ja kun sinnekin alkaa levitä kuivuus ja ruuantuotannon ongelmat, sieltä lähtee myös väki eteenpäin.

Ja niin edelleen.

Jo nyt arvioidaan, että iso osa maailman pak.laisista pakenee siksi, että entinen kotiseutu on käynyt vaikeaksi asua ja liian kalliiksi, koska viljely ja puhtaan veden saaminen on vaikeaa. Näin on esimerkiksi Somaliassa.

Tämä tulee lisääntymään. Ensivaiheessa puhutaan kehitysmaiden sisäisestä ongelmasta, mutta se voi hyvinkin alkaa vaikuttaa myös täällä Pohjolan perukoilla.

Ja silloin todellakin käy aika mahdottomaksi pitää ihmisiä loitolla, kun heitä on yhtäkkiä tulossa vaikkapa Venäjän kautta puoli miljoonaa. Junissa, patikoimalla rajan yli jne. Muistapa vaan, miten kävi talvella 2015-16, kun Venäjä päätti näytösluonteisesti sallia turvapaik.nhakijoiden tulon.

Täältä voit lukea lisää:

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=185098

Ruoka kallistuu, koska ruoka käy koko maapallolla vähiin. Kyse on kysynnän ja tarjonnan laista. Vaikka Suomessa tuotettaisiinkin entiseen malliin tai jopa enemmän ruokaa, sen hinta nousee, koska sitä viedään maihin, joissa katokausi ja aavikoituminen on tuhonnut sadon. Vai meinasitko, että suomalainen maajussi myy mieluummin tuotteensa puolella hinnalla Suomessa, eikä kalliilla maailmalle? Älä nyt ole naiivi.

5

Vierailija
16/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Herää itse. Ilmastopak.laisiksi pyrkivien määrissä ei puhuta miljoonasta, vaan kymmenistä miljoonista.

Näytä mulle yksikin ilmastopakolaïnen. Ilmastonmuutos ei ole niin nopea vaikutuksiltaan, että kukaan heräisi joku päivä tajuamaan, "että nyt se on täällä, täytyypä muuttaa pois". Ilmastonmuutos hiljalleen muuttaa ilmastoa ja ympäristöä. Vedenpinta nousee vaikka sentin pari vuodessa. Kun sun eteiseen tulee litra vettä, niin et sä pakkaa kamojasi ja muuta Suomeen. Sä muutat kilometrin sisämaahan. Ja sitten kun taas seuraavan kerran tulee eteiseen vesi, muutat taas, etkä tälläkään kertaa Suomeen.

Joku täysin vedenalle jäävä saarivaltio voi toki muuttaa koko väestönsä teholla pois kotimaastaan, mutta eivät silloinkaan Suomeen, vaan jonnekin lähemmäksi. Ja vaikka muuttaisivatkin, niin niitä ihmisiä ei Suomeen riitä niin montaa, että kukaan osaisi mistään tilastosta sanoa, että onko niitä tänne ilmestynyt vaiko ei. Pyöristysvirheisiin jäisi.

Siellä alkaa syntyä pakol.isleirejä, ja kun sinnekin alkaa levitä kuivuus ja ruuantuotannon ongelmat, sieltä lähtee myös väki eteenpäin.

Eivät ne nytkään sieltä lähde eteenpäin. Viimeisin pakolaísaalto ei ollut nälkiintyviä maajusseja, vaan lähi-idästä lähtivät ne, joilla oli rahaa tänne matkustaa, koska sota ei ollutkaan hauska asia. Suomi sitten päätti ihan itse, että ottaako se tänne minkäkokoisen porukan ja millä ehdoilla oleskelulupïa myönnettiin.

Ja silloin todellakin käy aika mahdottomaksi pitää ihmisiä loitolla, kun heitä on yhtäkkiä tulossa vaikkapa Venäjän kautta puoli miljoonaa.

Ei sieltä ole tulossa yhtäkkiä mitään puolta miljoonaa. Aivan naurettava kuvitelma. Ilmastonmuutos on sata vuotta kestävä prosessi. Venäjäkään ei todellakaan katsele mitään puolta miljoonaa ihmistä rajoillaan norkoilemassa.

Junissa, patikoimalla rajan yli jne.

Et sä voi Suomeen matkustaa Junalla, jos sulla ei ole paperit kunnossa.

Kuka tänne patikoi ja miten? Ei ainakaan ilmastopakolaínen.

Muistapa vaan, miten kävi talvella 2015-16, kun Venäjä päätti näytösluonteisesti sallia turvapaik.nhakijoiden tulon.

Sallia turvapaik.anhakijoiden tulon minne? Suomeen vai? Ainahan ne saavat sen sallia, mutta kun Venäjä ei edelleenkään päätä siitä, kuka kävelee Suomeen rajan yli.

Ruoka kallistuu, koska ruoka käy koko maapallolla vähiin.

Miksi se kävisi vähiin? Ruoantuotanto on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin väestö viimeiset 50 vuotta. Vieläkään ei ole hyödynnetty edes olemassaolevia teknologioita sen tuotannossa, saati sitten tulevia. Ilmastonmuutos ei asiaa muuta miksikään.

Vierailija
17/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan aika tylyltä kuulostava idea jota ei saa toteuttaa, mutta eikö kehitysavun lopettaminen saata aiheuttaa jonkun katastrofin, mikä johtaa väkiluvun rajuun laskemiseen joukkokuoleman kautta?

No itse asiassa se EI mene noin.

Jos halutaan pienentää väestönkasvua, pitää panostaa elintasoon ja lastne terveyteen.

Kehitysmaissa hankiaan paljon lapsia nimittäin juurikin siksi, että iso osa lapsista kuolee jo pienenä. Ja kun mitään sosiaaliturvaa eikä eläketurvaa ei ole, on pakko hankkia paljon lapsia, jotta edes osa kasvaa aikuiseksi ja pitää huolta vanhemmistaan sitten, kun nämä ovat vanhoja ja raihnaisia.

Syntyvyys lähtee laskuun, kun ihmiset ovat melko varmoja siitä, että lapset kasvavat aikuisiksi ja tietävät, että lapsien määrän rajoittaminen ei tarkoita turvatonta vanhuutta, vaan säästää perheen elatukseen tarvittavia kuluja.

Toisin sanoen varmin tapa JA SAMALLA INHIMILLISEMPI JA MORAALISESTI OIKEA tapa pienentää maapallon väkilukua on kehittää kehitysmaita. Ei tappaa ihmisiä.

5

Tavallaan noin ja ymmärrän, mutta olen siinä käsityksessä, että kehitysapu, kouluttaminen ja sivistäminen ei auta kovin paljon eikä nopeasti, joten siinä mielessä suurempien ihmisryhmien poispyyhkiytyminen auttaisi enemmän. Tietenkin jäljellejääneet taas lisääntyisivät varmaan edelleen.

Minusta auttamisen lopettaminen ei ole tappamista, ja näillä näkymin meillä länsimailla on paljon autettavaa omissakin.

Vierailija
18/18 |
13.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä on hassua, kun aina sanotaan, että kehitysmaissa asuvat hankkivat lapsia vanhuuden turvaksi. Ajatteleeko he oikeasti noin? Jo 13-vuotiaana alkavat miettiä, että nyt alan siittää/synnyttää mahdollisimman monta, että varmemmin saisin apua vanhuuteeni?

Epäilen, että kyseessä on ennemmin kulttuuriin kuuluva juttu, jota ei pahemmin kyseenalaisteta. Eli tapana on saada paljon lapsia ja olisi kummaa ja yksilö joutuu hyljeksityksi, jos ilmaisee halunsa olla vähälapsinen ja välttää lisääntymistä.

Länsimaalaisena en tunne montakaan, jotka olisivat jo parikymppisenä olleet kovin huolissaan, että miten sitä pärjää vanhana. Itse päälle kolmekymppisenä ajattelen, että sairastuttuani toivon hiipuvani pian pois enkä toivo, että yhteiskunta tai lapsi kituuttaa minua elossa vuosikausia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan kaksi