Lue keskustelun säännöt.
3-kymppinen henkilö puhuu jatkuvasti ala-asteajoistaan. Onko jokin merkittävä kehitysvaihe jäänyt käymättä läpi?
13.10.2018 |
Puhuu usein ala-asteella tapahtuneista asioista ja koulukavereistaan. Jos ala-asteella on ollut esim. joku hauska koulukaverin kanssa keksitty hassu laulu, niin laulaa kyseistä laulua purskahdellen nauruun kuin olisi vieläkin se sama pikkukoululainen ja laulu jotain ennenkuulumatonta ja käsittämättömän hulvatonta...
Onko todennäköistä että tällaisen henkilön kehittyminen on jäänyt jotenkin kesken?
Kommentit (20)
Tarkoitatko siis, että lapsuuden muistelu on merkki kehittymisen keskeytymisestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan se olla, jos sitä pitää käydä läpi mielessä uudestaan ja uudestaan jotenkin pakonomaisesti.
Vai olitko hänen ystävänsä silloin? Muistelet teko vanhoja?
dissosiatiivinen identiteettihäiriö?
Onkohan ne aikoja jolloin hän on ollut viimeksi onnellinen :(
Haluaa pitää kiinni niistä muistoista ja ajoista jolloin elämä oli helppoa ja onnellista.
Tuli siis mieleen tämä:
(DOCS: The Woman With 7 Personalities)
t. #4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ne aikoja jolloin hän on ollut viimeksi onnellinen :(
Haluaa pitää kiinni niistä muistoista ja ajoista jolloin elämä oli helppoa ja onnellista.
niinpä ):
Arman pohjantähden alla, jakso 4 mielenterveys. Melkoinen ääriesimerkki lapseksi taantumisesta. Mutta voihan sitä muistella muuten vaankin ilman, että se olisi vakavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellasta se on. Pitää vaaan oppia uutta ja oppia virheiistä.
Hällä stressaavaa? Rentoutumiskeino?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs kaverini on vähän tuollainen. Melkein kolmekymppinen, mutta muistelee jatkuvasti peruskouluaikoja. Hän kertoo vieläpä niitä samoja juttuja uudestaan ja uudestaan. Pakko sanoa, että aika tylsää kuunneltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Arman pohjantähden alla, jakso 4 mielenterveys. Melkoinen ääriesimerkki lapseksi taantumisesta. Mutta voihan sitä muistella muuten vaankin ilman, että se olisi vakavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mummolla on Alzheimer ja se elää lapsuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräs kaverini on vähän tuollainen. Melkein kolmekymppinen, mutta muistelee jatkuvasti peruskouluaikoja. Hän kertoo vieläpä niitä samoja juttuja uudestaan ja uudestaan. Pakko sanoa, että aika tylsää kuunneltavaa.
Entäs sit 70-kymppinen joka jauhaa tuntikausia silmät lasittuneina lapsuudestaan 40-luvulla ja 70-luvusta jolloin hänen lapsensa olivat pieniä? Sen jälkeiset ajat ei kiinnosta eikä varsinkaan muiden kokemukset. Nyt on jo yli 80- ja olen onneksi päässyt ihmisestä eroon. Mutta järkyttävää on ja uuvuttavaa yleisölle.
Moni varmaan saa tästä vaikutelman että halveksuen kysyisin. Kyse ei ole siitä. En kerro keneen asia liittyy, se voi liittyä minuun itseeni tai tuntemani ihmiseen. Se ei ole oleellista kysymykseni kannalta.
Tämä vaivaa mieltäni.
-ap
Minulla on nelikymppinen kaveri, joka edelleen päivittäin päivittää Facebookiin koulukiusaamisistaan, ala-asteelta. Joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nelikymppinen kaveri, joka edelleen päivittäin päivittää Facebookiin koulukiusaamisistaan, ala-asteelta. Joka päivä.
Käynyt terapiassa? Lääkitystä?
Ainakin hyvä muisti.
Itse en niistä ajoista muista kuin ns. pääkohdat. Ja niistä ei kovin pitkäksi aikaa kuitenkaan juttua riitä