Muutto erilleen, silti naimisissa?

Olen raskaana ja minua ahdistaa asua yhdessä. En raskauspahoinvoinnin takia ole jaksanut siivota tai pitää autosta huolta. Olen yrittänyt monta kertaa miestä pyytää, mutta riitelyksi menee. Pahoinvointia jatkunut jo viidettä kuuta. Meillä on todella sotkuista ja tiskit homehtuu, en pysty tiskaamaan kun oksennan heti jos menen ruokahajujen äärelle. En pysty välillä keittiöön menemään kun niin oksettava haju.

Olen nyt miettinyt, että ostaisin oman kolmion, johon laittaisin minulle ja vauvalle kodin, rakastan miestä, jolloin olisimme yhä naimisissa, mutta mies ainoastaan kävisi meillä, mutta menisi esim.nukkumaan ja pyykkäämään kotiinsa. Mikäli hän söisi meillä, hän olisi pakotettu tiskaamaan edes omat, muutoin hän ei saisi jäädä syömään.

Pitääkö minun mennä tälle linjalle, tuntuisi helpottavalta että en näkisi miestä joka päivä, kun hän on suurimman osan päivästä pötköllään sängyssä katsellen älykännykkää ja tiskit eikä vaatteet liiku minnekään. Ei hänestä paljoa iloa ole! On niin rankka työ kuulemma ettei jaksa kuulla vaatimuksia kotona. Itse olen joutunut välillä sairaslomalle ja pötkötän sängyssä hengitellen etten oksenna.

Minusta on ollut raskasta pahoinvoinnin kanssa yrittää järjestellä ja siistata edes vähäistäkään määrää.