Miten jaksaa töissä kuun loppuun asti? Irtisanouduin jo tästä läävästä

Tilanne siis se, että oikeastaan ihan alusta alkaen tässä paikassa kaikki on ihan pielessä. En kerro mikä yritys tai mikä ala, jottei kukaan tunnista, kun ei ole kuitenkaan kuin alle 15 hlön yrityksestä kyse.

Ensinnäkin pomo (siis koko firman ceo) on ihan käsittämätön bipolaarinen, keski-ikäinen hieman "hippi" mies, joka on ihan oikeasti sanan kaikessa merkityksessään todella bipolaarinen. Ja koska hän on koko firman ylin pomo, eipä nyt tuohon touhuun ole kukaan puuttunut, hänen "allaan" kun on oikeastaan vain yksi esimies. Tuo pomo siis saattaa olla ensin todella hyvällä tuulella, tulee kyselemään kuulumisia kaikilta, tilaa kaikille pizzaa yms. pikku tekoja. Sitten jo tunnin päästä saattaa olla ihan raivopäisenä ravaamassa käytävää edestakaisin ja repimässä hiuksiaan tms. Uhittelee myös alaisilleen ja haastaa riitaa, on saanut yhden naisen kuulemma joskus itkemäänkin ihan vain ilkeilemällä tälle. Minulle ei ole suoraan todella törkeillyt, mutta sellaista rivien välistä v*ttuilua olen havainnut, on myös usein yrittänyt keskeyttää minun ruokataukoni kyselemällä jotain ihan pikkujuttuja tahallaan, vaikka näkee, että olen silloin ollut syömässä ja halunnut että menen juuri heti silloin hänen kanssaan katsomaan ne jutut. (Toki ihan uutena ekoina kertoina menin mukaan, kun kynnys sanoa sille ei oli aika korkea, toki sitten kun tuo alkoi toistumaan, niin sanoin ihan pokkana, että palaan asiaan ruokatuntini jälkeen. Mistä seurasi tuhahtelua yms. kiukuttelua ihan kuin pikkulapselta!)

Pomon kiukuttelu ja bipolaarisuus häiritsee muitakin, olemme tästä puhuneet useamman kanssa. Parille tyypille on annettu potkut vain koska ei pitänyt heistä tai uskalsivat sanoa sille vastaan (koeajan sisällä tietysti.) Esimies tietää myös, mutta ei ole hänkään tehnyt mitään asian eteen, kuulemma aina aikoo jutella pomon kanssa muttei koskaan toteuta tuota lupaustaan. Jos asiat eivät tule muuttumaan, niin päätin itse lähteä.

Muutenkin asenne on se, että niin kauan kuin pomo ja esimies ovat ihan ok täällä omasta mielestään, niin mitään muita ongelmia ei tarvitse korjata. Meillä ei ole esim. kunnon keittiötä, ei riittävästi tilaa pysäköidä autoja ja julkisilla pääsee todella huonosti, mutta niin kauan kun pomot ovat aina saaneet autonsa ruutuun ekana, niin ongelmaa ei heidän mielestään ole. Samanlaisia juttuja useampi, heitä kiinnostaa vain omat asiansa ja hyvinvointinsa, ei alaisten.

Muutenkin työilmapiiri on ollut tuollainen alusta asti, joten ei tätä nyt erkkikään jaksa. Aiemmin en ottanut lopareita, kun ei ollut uutta työpaikkaa tiedossa ja työttömäksi tahallaan jättäytyminen ei houkuttanut. Nyt kuitenkin otin loparit. Jotenkin sen jälkeen on tuntunut vaan ihan sietämättömältä edes tulla tänne, kaikki täällä ärsyttää ja rehellisesti sanottuna v*tuttaa, mutta yritän nyt rämpiä tämän irtisanomisajan läpi kunnialla.

Onko kellään kokemusta vastaavasta tilanteesta, miten jaksoitte? Nyt on vasta 10. päivä ja vielä kolme viikkoa olisi jäljellä. Tuo ainoa lähiesimies ulisee "älä lähde" mutta todellakin aion suksia täältä hyvin kauas heti kun pääsee. Ihan hirvein työpaikka ollut koskaan, sääliksi käy niitä, jotka tänne jäävät.