Mies petti luottamuksen, miten tästä eteenpäin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No aika typerä mies. En tiedä muista, mutta itselle tulee ei-niin-hyvä, vähän lapsellinenkin (en oikein keksi sopivampaa sanaa) kuva miehestä, joka kirjoittelee jotain "oho mikä peppu ;)"-kommentteja - ja etenkin jos on vielä varattu niin... Ei vaan ole mun mielestä hyvien käytöstapojen mukaista omaa kumppania kohtaan. Tietenkin eri asia, jos kehuu joskus kauniiksi vaikka hyvää ystäväänsä/sukulaistaan, mutta sellainen kommentti on ihan eri sävyinen.

Tiedostan kyllä, että kumppanini varmasti katsoo kadulla ja somessa myös muita naisia ja ajattelee heidän ulkonäöstään positiivisia ajatuksia, se on ihan fine. Mun ei tarvitse olla hänen silmissään ainoa kaunis eikä edes se kaunein, se olisi epärealistista odottaa jotakin sellaista. Jos kuitenkin alkaisi noin hölmöjä kommentoimaan joillekin puolitutuille yms, pistäisin miehen varmaan aika äkkiä vaihtoon. Ja varsinkin jos asiasta olisi jo keskusteltu ja olisin ilmaissut sen loukkaavan ja tuntuvan pahalta, mutta silti jatkaisi niin toteaisin, ettei arvosta tarpeeksi minua ja saa häipyä.

Ymmärrän toki sen, ettei tilanteenne ole ihanteellinen, jos sinä et suostu ottamaan ollenkaan kehuja vastaan ja muutenkin on ongelmia, seksi vähäistä jne. Ei tuo silti ole mikään ratkaisu käyttäytyä noin. Suosittelen teitä olemaan ainakin jonkin aikaa nyt erillään, mies voisi mennä itseensä ja miettiä käytöstään ja sinä voisit hakea apua ja koittaa hoitaa vointisi ja itsetuntosi parempaan kuntoon. Kenties vielä joskus teillä voisi homma sitten toimia, mutta nyt tuo homma kuulostaa siltä, ettei siitä kumpikaan saa irti sitä mitä haluaa ja tarvitsee eikä suhteen jatkamisessa ole järkeä.

Kiitos pitkästä viestistä!

Ongelma onkin masennuksen kroonistuminen. Minulla on myös muita mielenterveyden ongelmia esim ahdistuneisuushäiriö. Olen käynyt terapiassa ja psykologilla mutta ei vaan hellitä. Mies on pahoillaan näistä minun sairauksistani ja ne ovat myös selkeästi kova pala hänelle. (Varoitin kyllä etukäteen, että minulla on sitten ongelmia mutta silti tuli hänelle yllätyksenä että kuinka pahoja)

Ap

Eihän kukaan voi etukäteen tietää mitä on tulossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma itsetunto ensin kuntoon ja sitten vasta parisuhteeseen.

Se ei tästä nouse. Ei ainakaan niin että selän takana kehutaan muita.

Ap

Ei se ainakaan tuossa parisuhteessa nouse. Mitä annettavaa sinulla on miehelle?

Olen ihan kiva ja huumorintajuinen tyyppi. Peitän omaa masennusta hassuttelulla. Meil on paljon samanlaisia ajatuksia.

Ap

Ihan molempien hyvinvoinnin kannalta, erotkaa. Nuppi kuntoon ja jos ja kun olet tasapainossa yrität uudestaan. Jos oma vartalo kovasti hävettää niin voithan sä ryhtyä treenaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No aika typerä mies. En tiedä muista, mutta itselle tulee ei-niin-hyvä, vähän lapsellinenkin (en oikein keksi sopivampaa sanaa) kuva miehestä, joka kirjoittelee jotain "oho mikä peppu ;)"-kommentteja - ja etenkin jos on vielä varattu niin... Ei vaan ole mun mielestä hyvien käytöstapojen mukaista omaa kumppania kohtaan. Tietenkin eri asia, jos kehuu joskus kauniiksi vaikka hyvää ystäväänsä/sukulaistaan, mutta sellainen kommentti on ihan eri sävyinen.

Tiedostan kyllä, että kumppanini varmasti katsoo kadulla ja somessa myös muita naisia ja ajattelee heidän ulkonäöstään positiivisia ajatuksia, se on ihan fine. Mun ei tarvitse olla hänen silmissään ainoa kaunis eikä edes se kaunein, se olisi epärealistista odottaa jotakin sellaista. Jos kuitenkin alkaisi noin hölmöjä kommentoimaan joillekin puolitutuille yms, pistäisin miehen varmaan aika äkkiä vaihtoon. Ja varsinkin jos asiasta olisi jo keskusteltu ja olisin ilmaissut sen loukkaavan ja tuntuvan pahalta, mutta silti jatkaisi niin toteaisin, ettei arvosta tarpeeksi minua ja saa häipyä.

Ymmärrän toki sen, ettei tilanteenne ole ihanteellinen, jos sinä et suostu ottamaan ollenkaan kehuja vastaan ja muutenkin on ongelmia, seksi vähäistä jne. Ei tuo silti ole mikään ratkaisu käyttäytyä noin. Suosittelen teitä olemaan ainakin jonkin aikaa nyt erillään, mies voisi mennä itseensä ja miettiä käytöstään ja sinä voisit hakea apua ja koittaa hoitaa vointisi ja itsetuntosi parempaan kuntoon. Kenties vielä joskus teillä voisi homma sitten toimia, mutta nyt tuo homma kuulostaa siltä, ettei siitä kumpikaan saa irti sitä mitä haluaa ja tarvitsee eikä suhteen jatkamisessa ole järkeä.

Mies, mies ja mies...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma itsetunto ensin kuntoon ja sitten vasta parisuhteeseen.

Se ei tästä nouse. Ei ainakaan niin että selän takana kehutaan muita.

Ap

Ei se ainakaan tuossa parisuhteessa nouse. Mitä annettavaa sinulla on miehelle?

Olen ihan kiva ja huumorintajuinen tyyppi. Peitän omaa masennusta hassuttelulla. Meil on paljon samanlaisia ajatuksia.

Ap

Ihquu<3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma itsetunto ensin kuntoon ja sitten vasta parisuhteeseen.

Se ei tästä nouse. Ei ainakaan niin että selän takana kehutaan muita.

Ap

Ei se ainakaan tuossa parisuhteessa nouse. Mitä annettavaa sinulla on miehelle?

Olen ihan kiva ja huumorintajuinen tyyppi. Peitän omaa masennusta hassuttelulla. Meil on paljon samanlaisia ajatuksia.

Ap

Jos mies peittää omaa epävarmuuttaa ihan vaan huumorilla kommentoimalla muiden naisten kuvia? Tai oma itsevarmuus koheneen kun uskaltaa kehua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaiklet haluakaan erota niin suosittelisin sitä kuitenkin. Kumpikaan teistä ei saa suhteesta sitä mitä haluaa. Hoida itsesi kuntoon ja vasta sitten parisuhteeseen, suhteessa on paljon helpompaa olla kun on itseluottamusta ja mieskin kannattaa valita siten ettei teillä ole poikkeavat käsitykset esim. Muiden kehumisesta.. nimim. Kokemusta on.

Paitsi jos masennus on joku ihan uusi juttu (eli et ole ollut masentunut alusta asti) niin sitten ero ei ehkä ole oikea vaihtoehto, mutta tällöin kannattaisi sanoa ehkä suoraan että nuo kommentit loukkaa? Ja opettelet ottamaan kehuja vastaan, kukaan ei jaksa marttyyreitä. Nimim. Entinen marttyyri

Olen ollut masentunut melkein koko ikäni. Ilmeisesti kroonista sorttia.

Yritän ottaa kehuja vastaa mutta se on niin vaikeaa...Näen itseni paitsi rumana myös lihavana(170cm/58kg)

Mies kuulemma palvoo mun kroppaa mutta mä nään vaan pienet tissit, löysän mahan ja leveät reidet.

Ap

Kuulostat ihan minulta menneisyydessä. Mulla oli myös tollanen suhde mistä kumpikaan ei saanut mitään irti mutta kumpikaan ei uskaltanut tehdä päätöstä ja lähteä. Inhosin ulkonäköäni. Olin masentunut jne.

Jotain silloinen mies sitten perseili ja päätin vaan että nyt loppuu. Se kirpaisi hetken mutta pian huomasin miten paljon helpompaa on olla yksin.

Sitten hain apua ja pääsin terapiaan. 2v kävin ja olo oli ihan toinen. Nyt tuosta terapian loppumisesta on reilu 4v ja olen ihan uusi ihminen. En ajattele itseäni ulkonäön kautta, vaan iloitsen siitä että pystyn käyttämään kehoani erilaisiin aktiviteetteihin.

Löysin myös miehen, joka ei kommentoi tai kuolaa muita ilman että tästä olisi tarvinnut edes keskustella. Masennus on vain kaukainen muisto, ja se tie mun oli vain läpäistävä päästäkseni siihen missä nyt olen.

Anteeksi pitkä viesti, mutta oikeasti suosittelen että harkitset vakavasti eroa ja jatkat terapiassa käymistä. Sieltä missä sä nyt olet, on mahdollista päästä pois. Tsemppiä!

En sano, että jätä se sika, mutta ei tuo teidän parisuhde ole sinulle hyväksi eli mieti nyt tosissaan, olisiko sinun parempi rakentaa itseäsi hetki vaikka yksin ja sitten olisit siinä kunnossa, että voisit aloittaa jonkun tasapanoisemman ja välittävämmän henkilön kanssa parisuhteen, joka antaisi sinulle voimaa eikä veisi niitä.  Ette ole match made in heaven, sorry. 

Kun jätin eksäni, mielenterveysongelmani alkoivat lievittyä itsestään. 

Taas näitä samoja ketjuja. Voi että kun elämä ottaa taas koville. Tulee mieleen, että miksi edes se sinun mies on sinun kanssasi? Ajattelisin miehelläsi ei ole kovin helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Taas näitä samoja ketjuja. Voi että kun elämä ottaa taas koville. Tulee mieleen, että miksi edes se sinun mies on sinun kanssasi? Ajattelisin miehelläsi ei ole kovin helppoa.

Setämies Vaasasta?

http://nettipalvelut.vaestoliitto.fi/kysy-asiantuntijalta/parisuhteen-t…