Lue keskustelun säännöt.
Olenko liian täydellinen mies?
15.09.2018 |
Minulla ei ole mitään sellaista tekoa josta tuntisin häpeää tai pettymystä, tai mitään sellaista joka voisi loukata minua tai jotain muuta. Olen ylpeä ja rehellisen onnellinen kaikesta mitä olen tehnyt, ja eritoten niistä asioista jotka olen jättänyt tekemättä.
On todella vapauttavaa keskustella niin että voi puhua vapaalla sydämellään ilman mitään taakkaa jota pitää piilossa.
En elä pilvilinnoissa tai haasta ihmisiä heidän valinnoistaan, mutta se sattuu todella paljon kuinka ystävänikin mielummin kuulevat valheita kuin totuuden. Olen varmasti loukannut muita totuudella, mutta vain silloin kun minulta on jotain asiaa kysytty. Pitäisikö minun luopua tästä rehellisestä asenteestani jonka koen olevan rakentamassani elämässä parasta ja itsekunnioittamisen arvoista vain siksi, että joku muu saa valheella valetun syyn hymyillä?
Onko siis muiden onnellisuus oman masentumisen arvoista?
Kommentit (5)
Konkretian kautta helpompi kommentoida olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ovat tehneet elämässään virheitä tai asioita joita ovat katuneet (vaikka oppisivatkin elämään niiden kanssa). Joten epäilen sun olevan täysin tunteeton ja sokea omalle käytöksellesi.
Rehellisyys on täysin ok, mutta pitää osata lukea milloin ihminen haluua sitä faktaa ja milloin pelkkää kuuntelua ja lohdutusta.
Kyllä neitimies toi sun pöyhkeytes ja omahyväisyytes pois saadaan, kun sut tässä jonain iltana otetaan väkisin ja takaa ja lujaa.
Kaikki ovat tehneet jotain virheitä. Jos et kadu tai häpeä yhtään mitään, olet ihminen joka ei myönnä virheitään eikä hyväksy olevansa epätäydellinen. Sellainen ei ole täydellinen.
Kuulostat täydelliseltä mieheltä, ja sekös joitakin harmittaa. Älä koskaan muutu.