Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

G: Mikä on suurin surusi tai epäreiluin asia elämässä?

Vierailija
04.05.2006 |

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
04.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yritystä kohta viisi vuotta...

Vierailija
2/9 |
04.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tulemme menettämään hänet vähitellen ennen teini-ikää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
04.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

nuorin neljästä lapsestamme oli vauva. Miespä siinä loppu peleissä menetti jotain, mitä on katunut sen jälkeen kovasti...

Vierailija
4/9 |
04.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

omat huolet vaikuttaa, no, ei huolilta lainkaan verrattuna noihin.

otan osaa ja toivotan jakasamista teille edellisille!

riipaisi tuo " sairas lapsi jonka tulemme menettämään" , voi itkujen itku, tosi surullista.

en taas vähään aikaan valita turhasta.

Vierailija
5/9 |
04.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin olen parantumattomasti sairas ja kärsin lapsettomuudesta.

Suren myös väkivaltaisesti kuollutta isääni, jonka elottoman ruumiin löysin itse viime marraskuussa.

Ikävä on kova:o(

Vierailija
6/9 |
04.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja oikeasti en vain pysty. olen liian huono.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
04.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tämä on taas näitä ketjuja, joihin ei minulla ole " lupaa" vastata.... Minulla ei ole mitään, joka ylittää minkään edellämainitun tasolle.

Vierailija
8/9 |
04.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta pieni suruni on, että en saa koskaan kokea alatiesynnytystä.

Ja toinen suruni on, että lapsuudenkodissani oli paljon murhetta ja surua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
04.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla tällä hetkellä se, että näyttää vahvasti siltä, että jään tässä elämässä ilman kumppania, puolisoa. Onneksi on sentään lapsi, joka hänkin valitettavasti isätön. Myös itse olen ilman isää joutunut kasvamaan, ketju jatkuu...