G: Mikä on suurin surusi tai epäreiluin asia elämässä?
Kommentit (9)
tulemme menettämään hänet vähitellen ennen teini-ikää.
nuorin neljästä lapsestamme oli vauva. Miespä siinä loppu peleissä menetti jotain, mitä on katunut sen jälkeen kovasti...
omat huolet vaikuttaa, no, ei huolilta lainkaan verrattuna noihin.
otan osaa ja toivotan jakasamista teille edellisille!
riipaisi tuo " sairas lapsi jonka tulemme menettämään" , voi itkujen itku, tosi surullista.
en taas vähään aikaan valita turhasta.
Minäkin olen parantumattomasti sairas ja kärsin lapsettomuudesta.
Suren myös väkivaltaisesti kuollutta isääni, jonka elottoman ruumiin löysin itse viime marraskuussa.
Ikävä on kova:o(
Ja oikeasti en vain pysty. olen liian huono.
tämä on taas näitä ketjuja, joihin ei minulla ole " lupaa" vastata.... Minulla ei ole mitään, joka ylittää minkään edellämainitun tasolle.
Mutta pieni suruni on, että en saa koskaan kokea alatiesynnytystä.
Ja toinen suruni on, että lapsuudenkodissani oli paljon murhetta ja surua.
Minulla tällä hetkellä se, että näyttää vahvasti siltä, että jään tässä elämässä ilman kumppania, puolisoa. Onneksi on sentään lapsi, joka hänkin valitettavasti isätön. Myös itse olen ilman isää joutunut kasvamaan, ketju jatkuu...
Yritystä kohta viisi vuotta...