Kuinka monella teistä naisista sitten on MASKULIININEN mies? Kun palstan miesten mukaan vain sellainen pariutuu?

Tässä kohtaa varmaan tarvitsee ensin määrittää se minä kukakin maskuliinisuutta pitää. Jos puhutaan palstamaskuliinisuudesta, eli liuhuvalettisestä laatikkopäästä lihaksineen ja kirurgilentäjän palkkoineen, niin ei, mieheni ei ole maskuliininen.

Voin vastata kysymykseen vain, jos maskuliinisuus ensin määritellään selkeästi. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on kätevä "miesten töissä" eli tykkää rempata, korjata, rakentaa niin laitteita, kulkuvälineitä kuin taloakin niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies tykkää ajaa moottoripyörällä ja vieläpä mahdollisimman isolla niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on ulkonäöltään maskuliininen eli leveät hartiat ja kapea lantio, "raamikas", niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Mutta hän on myös huomaavaisin ja auttavaisin tuntemani ihminen, hän on pohdiskeleva ja leikkisä, hän on "lukutoukka" jolla on vähän väliä nenä kiinni kirjassa, hän on mies, joka ei tapa hyönteisiäkään, jos sen voi välttää. Hän äänestää aina naista ja on feministi. Hän puhuu ja pussaa ja halailee ja hellii, tuo viikottain pieniä lahjoja. Ja kun minä olen kyydissä, niin hän ajaa sillä isolla moottoripyörällään tosi, tosi varovasti, koska tietää että minä pelkään.

Ulkoisesti feminiininen ja muutenkin herkkä ja kiltti mies. Kuten myös kaikki exäni. Sen sijaan "kilttimiehiin" en koskaan ole sekaantunut.

N27

Mun mies on autoja roppaava pitkä parrakas mies. Eli miellän hänet maskuliiniseksi. Mutta kyllä hän on kuitenkin herkkä ja tunteellinen.

V*ttu liehuvalettinen laatikkopää😂😂💪

Maskuliinisuushan on ihan kaikilla miehillä, sen muoto vain vaihtelee. Mun mies edustaa herkkää ja pohdiskelevaa tyyppiä, mulle mieluisinta maskuliinisuutta. Ei siis ole mikään palstalla pakotettu supliikki metriheikki tai panomikko, vaan lukeva ja ajatteleva, lempeä ihminen.

Ulkoisesti hän on omissa silmissäni maailman ihanin, mutta palstamiehille ei kelpaisi.

En usko, että tuo pitää paikkansa. Pahinta jos on vahvasti maskuliinisia sekä vahvasti feminiinisiä piirteitä tyyliin lyhyt, harteikas ja karvainen mies, joka ajaa isolla moottoripyörällä, syö pihvinsä verisenä, opiskelee filosofiaa ja harrastaa villasukkien kutomista

Vierailija kirjoitti:

Voin vastata kysymykseen vain, jos maskuliinisuus ensin määritellään selkeästi. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on kätevä "miesten töissä" eli tykkää rempata, korjata, rakentaa niin laitteita, kulkuvälineitä kuin taloakin niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies tykkää ajaa moottoripyörällä ja vieläpä mahdollisimman isolla niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on ulkonäöltään maskuliininen eli leveät hartiat ja kapea lantio, "raamikas", niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Mutta hän on myös huomaavaisin ja auttavaisin tuntemani ihminen, hän on pohdiskeleva ja leikkisä, hän on "lukutoukka" jolla on vähän väliä nenä kiinni kirjassa, hän on mies, joka ei tapa hyönteisiäkään, jos sen voi välttää. Hän äänestää aina naista ja on feministi. Hän puhuu ja pussaa ja halailee ja hellii, tuo viikottain pieniä lahjoja. Ja kun minä olen kyydissä, niin hän ajaa sillä isolla moottoripyörällään tosi, tosi varovasti, koska tietää että minä pelkään.

Salee sun seläntakana oikee hyttysten lätkijä ja sillä isolla moottoripyörällään kaahailee etanoitten yli kun sinä et oo näkemässä.

Mies ei osaa remontoida tai nikkaroida yhtään mitään. Ei myöskään tehdä autolle muuta kuin ihailla sen ulkonäköä ja ominaisuuksia ja viedä sen huoltoon. Osaa laittaa ruokaa. Tienaa hyvin, on sosiaalisesti pidetty, availee naisille ovet ja auttaa takkia jne. On riittävän jämäkkä ja älykäs, myös herkkä. Ei ole komea, mutta on tyylikäs. 

Vierailija kirjoitti:

Voin vastata kysymykseen vain, jos maskuliinisuus ensin määritellään selkeästi. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on kätevä "miesten töissä" eli tykkää rempata, korjata, rakentaa niin laitteita, kulkuvälineitä kuin taloakin niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies tykkää ajaa moottoripyörällä ja vieläpä mahdollisimman isolla niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on ulkonäöltään maskuliininen eli leveät hartiat ja kapea lantio, "raamikas", niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Mutta hän on myös huomaavaisin ja auttavaisin tuntemani ihminen, hän on pohdiskeleva ja leikkisä, hän on "lukutoukka" jolla on vähän väliä nenä kiinni kirjassa, hän on mies, joka ei tapa hyönteisiäkään, jos sen voi välttää. Hän äänestää aina naista ja on feministi. Hän puhuu ja pussaa ja halailee ja hellii, tuo viikottain pieniä lahjoja. Ja kun minä olen kyydissä, niin hän ajaa sillä isolla moottoripyörällään tosi, tosi varovasti, koska tietää että minä pelkään.

Hän on mies josta saisi oivan hahmon vaikka Kummeliin

Mikä on maskuliininen?

Mun mies on ulkoisesti keskipituinen, hoikahko mutta todella harteikas, kreikkalainen nenä ja kulmikkaat kasvot (poskipäätkö ne on?). Tavalliset, tuuheat, lyhyet miesten hiukset. Ei ole super-karvainen eikä partainen eli kai sit feminiinenkö?

Luonteeltaan huumorintajuinen, hellä ja pohdiskeleva mutta kylläkin äkkipikainen, suuttuessaan voi lyödä valoa nopeammin (muttei minua kuitenkaan). Sanoo suoraan mitä ajattelee, joskus jopa liiankin.

Harrastuksena tietokoneiden räpläily ja lenkkeily.

Aika fifty-fifty sekä feminiinistä että maskuliinista?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on maskuliininen?

Mun mies on ulkoisesti keskipituinen, hoikahko mutta todella harteikas, kreikkalainen nenä ja kulmikkaat kasvot (poskipäätkö ne on?). Tavalliset, tuuheat, lyhyet miesten hiukset. Ei ole super-karvainen eikä partainen eli kai sit feminiinenkö?

Luonteeltaan huumorintajuinen, hellä ja pohdiskeleva mutta kylläkin äkkipikainen, suuttuessaan voi lyödä valoa nopeammin (muttei minua kuitenkaan). Sanoo suoraan mitä ajattelee, joskus jopa liiankin.

Harrastuksena tietokoneiden räpläily ja lenkkeily.

Aika fifty-fifty sekä feminiinistä että maskuliinista?

Mikä se feminiininen kohta oli?

On maskuliininen mies. Surullista, miten maskuliinisuus on saanut niin paljon negatiivisia konnotaatioita. Toksinen maskuliinisuus (mitä ikinä tarkoittaakaan...), jurous jne. Eivät ne ole maskuliinisuutta.

Oma mies on ulkoisesti hyvinkin maskuliininen. Luonteeltaan assertiivinen, rehti, suora. On myös tunteellinen ja avoin :) Turhaa dissaatte maskuliinisuutta, sillä se on myönteinen asia.

Millainen musta olisi ei-maskuliininen mies? Liian kynnysmatto, epävakaa, pelosta käsin toimiva, pikkumainen, liian neuroottinen. Jotain tuollaisia piirteitä itse liittäisin ei-maskuliiniseen mieheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on maskuliininen?

Mun mies on ulkoisesti keskipituinen, hoikahko mutta todella harteikas, kreikkalainen nenä ja kulmikkaat kasvot (poskipäätkö ne on?). Tavalliset, tuuheat, lyhyet miesten hiukset. Ei ole super-karvainen eikä partainen eli kai sit feminiinenkö?

Luonteeltaan huumorintajuinen, hellä ja pohdiskeleva mutta kylläkin äkkipikainen, suuttuessaan voi lyödä valoa nopeammin (muttei minua kuitenkaan). Sanoo suoraan mitä ajattelee, joskus jopa liiankin.

Harrastuksena tietokoneiden räpläily ja lenkkeily.

Aika fifty-fifty sekä feminiinistä että maskuliinista?

Mikä se feminiininen kohta oli?

Varmaan se, ettei ole karvainen eikä partainen??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin vastata kysymykseen vain, jos maskuliinisuus ensin määritellään selkeästi. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on kätevä "miesten töissä" eli tykkää rempata, korjata, rakentaa niin laitteita, kulkuvälineitä kuin taloakin niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies tykkää ajaa moottoripyörällä ja vieläpä mahdollisimman isolla niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on ulkonäöltään maskuliininen eli leveät hartiat ja kapea lantio, "raamikas", niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Mutta hän on myös huomaavaisin ja auttavaisin tuntemani ihminen, hän on pohdiskeleva ja leikkisä, hän on "lukutoukka" jolla on vähän väliä nenä kiinni kirjassa, hän on mies, joka ei tapa hyönteisiäkään, jos sen voi välttää. Hän äänestää aina naista ja on feministi. Hän puhuu ja pussaa ja halailee ja hellii, tuo viikottain pieniä lahjoja. Ja kun minä olen kyydissä, niin hän ajaa sillä isolla moottoripyörällään tosi, tosi varovasti, koska tietää että minä pelkään.

Hän on mies josta saisi oivan hahmon vaikka Kummeliin<3

Tai sitten hän on vain todellinen henkilö vivahteineen ja luonteineen eikä palstamiesten kehittämä yksiulotteinen helppotajuiseen sketsiin sopiva hahmo. Ihminen yleensä on muutakin kuin kuori. Alla voi olla vaikka mitä kivaa.

Koitin keksi miehestäni maskuliinisia piirteitä mutta kaikki mikä nousi mieleen ei ole pelkästään maskuliininen. Ajattelin sitä miten hän viihtyy lasten kanssa, kuinka hän loistaa ylpeyttä liikkuessaan heidän kanssaan. Mutta ei se kai ole vain maskuliiniseksi miellyttävä piirre vaan neutraali?

Toinen oli hänen tapansa olla ihmisten kanssa. Hän on rehti ja jämäkkä. Mutta ei nekään ole maskuliinisia?

Mikä nyt siis on maskuliinista? Leveät hartiat ja matala ääni?

Vierailija kirjoitti:

Voin vastata kysymykseen vain, jos maskuliinisuus ensin määritellään selkeästi. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on kätevä "miesten töissä" eli tykkää rempata, korjata, rakentaa niin laitteita, kulkuvälineitä kuin taloakin niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies tykkää ajaa moottoripyörällä ja vieläpä mahdollisimman isolla niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on ulkonäöltään maskuliininen eli leveät hartiat ja kapea lantio, "raamikas", niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Mutta hän on myös huomaavaisin ja auttavaisin tuntemani ihminen, hän on pohdiskeleva ja leikkisä, hän on "lukutoukka" jolla on vähän väliä nenä kiinni kirjassa, hän on mies, joka ei tapa hyönteisiäkään, jos sen voi välttää. Hän äänestää aina naista ja on feministi. Hän puhuu ja pussaa ja halailee ja hellii, tuo viikottain pieniä lahjoja. Ja kun minä olen kyydissä, niin hän ajaa sillä isolla moottoripyörällään tosi, tosi varovasti, koska tietää että minä pelkään.

Suuhuni tuli juuri hieman oksennusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin vastata kysymykseen vain, jos maskuliinisuus ensin määritellään selkeästi. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on kätevä "miesten töissä" eli tykkää rempata, korjata, rakentaa niin laitteita, kulkuvälineitä kuin taloakin niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies tykkää ajaa moottoripyörällä ja vieläpä mahdollisimman isolla niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Jos sillä tarkoitetaan, että mies on ulkonäöltään maskuliininen eli leveät hartiat ja kapea lantio, "raamikas", niin kyllä, mieheni on maskuliininen. Mutta hän on myös huomaavaisin ja auttavaisin tuntemani ihminen, hän on pohdiskeleva ja leikkisä, hän on "lukutoukka" jolla on vähän väliä nenä kiinni kirjassa, hän on mies, joka ei tapa hyönteisiäkään, jos sen voi välttää. Hän äänestää aina naista ja on feministi. Hän puhuu ja pussaa ja halailee ja hellii, tuo viikottain pieniä lahjoja. Ja kun minä olen kyydissä, niin hän ajaa sillä isolla moottoripyörällään tosi, tosi varovasti, koska tietää että minä pelkään.

Suuhuni tuli juuri hieman oksennusta.

Samoin. On siinä niiiin täydellistä että. On remonttireiskaa, on isoa moottoripyörää, on raamikas ja kapealanteinen, on leikkisä, hellä ja antaa lahjoja. On feministi. Huhhuh.

Vierailija kirjoitti:

En usko, että tuo pitää paikkansa. Pahinta jos on vahvasti maskuliinisia sekä vahvasti feminiinisiä piirteitä tyyliin lyhyt, harteikas ja karvainen mies, joka ajaa isolla moottoripyörällä, syö pihvinsä verisenä, opiskelee filosofiaa ja harrastaa villasukkien kutomista

😍 Kuulostaa täydelliseltä! Missä tällaisia miehiä on?

Vierailija kirjoitti:

Ulkoisesti feminiininen ja muutenkin herkkä ja kiltti mies. Kuten myös kaikki exäni. Sen sijaan "kilttimiehiin" en koskaan ole sekaantunut.

N27

Ki!ttimies on miehiä halventava myytti, joka elää vain tällä palstalla.