Olen ekstrovertti ja ahdistun hiljaa tuijottavista introverteistä

Ei minulla ole mitään tarvetta puhua vain puhumisen vuoksi, varsinkaan jos en tunbe sinua enkä ole kiinnostunut tutustumaankaan. En kyllä myöskään tuijota ketään. Koeta kestää.

Olen ajatukisissani, koeta nyt vaan kestää.

Olen introvertti enkä ikinä "tuijota hiljaa", JOS olen seurassa, olen hyvinkin sosiaalinen ja puhelias. Introverttinä ero on vain siinä että energiaani kuluu paljon toisten seurassa ollessa, ja tarvitsen vastapainoksi paljon "palautumis"- eli yksinoloaikaa. Veikkaisin että hiljaa tuijottelevat ovat ujoja tms. Kunnon introvertti ei edes tule mihinkään tuijottelemaan ketään jos voi olla tulematta, vaan on mieluummin kotona lukemassa hyvää kirjaa villasukat jalassa ja teekuppi kädessä. Eikä nyt kannata ahdistua, keskity niihin kovalla äänellä elämänkertaansa jankkaaviin, säihkyviin ekstrovertteihin vaan.

En tuijota ketään. Saatan myös jutella, paljonkin. Silti olen introvertti.

Vihaan ihmisiä jotka puhuvat paljon, koska kokemuksieni perusteella kukaan ei osaa puhua asiaa, tai edes pysyä asiassa. Monella on puheissaan 10% asiaa ja loput merkityksetöntä jauhantaa.

Inrtovertti olen, jo en ole. Juttelen, jos on mielenkiintoinen aihe. Jos taas aihe ei kiinnosta, en puutu keskusteluun. Silloin saatan hyvnkin vajota ajtuksiini, jolloin kyllä näytää, että tuijottaisin tyhjyyteen.

Miksi jotkut eivät kestä yhtään hiljaisuutta, vaan se pitää täyttää tyhjänpäiväisellä pulinalla? Pelkäättekö kohdata ajatuksianne?

Olen sosiaalinen introvertti (ambivertti) ja ahdistun kaltaisistasi idiooteista.

Olen naurava, menevä ja sosiaalinen useimmissa tilanteissa. Maksimissaan kestän työpäivän verran, sitten pitää jo päästä omaan rauhaan täysin yksin hiljentymään. Ehkä hieman kaksijakoista, mutta nautin todellakin olla muiden seurassa täysin oma itseni, menevä ja tekevä. Vaadin vain sitten hieman enemmän latautumisaikaa. Kavereita ja seuraa riittäisi, mutta vain hyviä ystäviä jaksan nähdä satunnaisesti myös vapaa-ajalla. Muu vapaa-aika menee omissa ajatuksissa lukien, ulkoillen, urheillen ja opiskellen. Yksin.

Olisin onneton ilman muita ihmisiä, mutta myös onneton ilman mahdollisuutta olla täysin omien ajatuksieni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne tuijottaa eikä sano mitään? Todella outoa porukkaa.

Ei tuo liity millään tavalla introvertteihin, joten paha sanoa.

Introvertti ei tarkoita epäsosiaalista tai sosiaalisesti kömpelöä, ujoa, hiljaista tms, introvertti voi hyvinkin olla sosiaalisesti taitavampi kuin ekstrovertti.

Olen introvertti ja minäkin ahdistun hiljaa tuijottavista. Kamalinta on, jos sanon jotain ja saan vastaukseksi vain hiljaisen tuijotuksen. Sitten joko alan höpöttämään holtittomasti tai vaikenen itsekin tuppisuuksi.

Jos mä en osallistu keskusteluun niin en kyllä tuijota ketään. Olen siihen liian introvertti. Uppoudun vaikka lehteen tai puhelimeen tai tuijotan kaukaisuuteen tai lähden vain pois.

Johonkin sitä on vaan katsottava. Maahanko katsoisin? Mitä siitä olet ap mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne tuijottaa eikä sano mitään? Todella outoa porukkaa.

Mitä luulet meidän ajattelevan teistä?

Kyllähän sitä vähän pitää ihmetellä, kun joku ekstrovertti vieressä möyhää ja heiluu.

Just ton takia en uskalla edes vilkaista toisiin päin, kun aina valitetaan siitä, että ei saa töllätä. 

Mulla on aina kielen päällä jotain sanottavaa, mutta en kerkeä useinkaan sanomaan mitään. Harkitseva olen. 

Tää taitaa olla läppä? En kyllä varmasti tuijota ketään, sillä ahdistun kaikesta ylimääräisestä katsekontaktista. Katson ihmisiä silmiin vain, jos olemme vuorovaikutuksessa eli kummatkin katsovat toisiaan "tasa-arvoisesti" eikä kumpikaan siis tuijota. T. introvertti

Joskus voi olla niin, että tavallaan "osallistuu" keskusteluun ryhmässä, mutta ei vain ehdi sanoa, mitään väliin. Tai vaikka sanoisikin, niin kukaan ei kuule tai kuuntele. Yleensä on kuitenkin kohteliasta katsoa sitä, joka puhuu. Vai pitäisikö aina katsoa kenkiin, jos, ei saa olla äänessä? Se nyt kummallista olisi. Porukassa yksi katselee vain kengänkärkiä. Siitä vasta sanomista tulisikin.

Anteeksi, ei pahalla.

XD