Lue keskustelun säännöt.
voisiko parisuhde jatkua vaikka toinen haluaisi lapsen ja toinen ei ?
09.09.2018 |
Olen miettinyt tätä nyt jonkun verran. Ollaan ohimennen keskusteltu aiheesta omassa suhteessa, molemmat on jokseenkin "ehkä joskus" asenteella. Itselle on ehkä tulossa iso muutos elämään, joka saattaa ratkaista asian eli en voi saada ehkä lapsia. Jotenkin tämän tiedom myötä olen alkanut alitajunnallisesti kääntyä itse enemmän siihen suuntaan etten ehkä niitä lapsia edes haluakkaan. Mutta mietin nyt suhdettani, mitä jos mieheni haluaisikin tulevaisuudessa ja itse en pysty tätä hänelle suomaan. Harmittaa kuitenkin ihan hirveästi ajatus siitä, että joudun lupumaan miehestäni jos hän lapsia haluaakin. Kaikinpuolin muuten suhde on niin hyvä ja rakastan häntä kovasti. Tämä asia kalvaa mieltäni nyt usein ja välillä menetän yöuneni asian suhteen.
Olen asiasta maininnut miehelle, mutta hänen mielipide on ollut kutakuinkin "mietitään sitä myöhemmin" tai syvää hiljaisuutta. Mistä olen päätellyt että hän ehkä kuitenkin joskus sen lapsen tahtoisi. Tuntuu kurjalle, että se voisi sitten tapahtua jonkun toisen kanssa, jos minä en siihen kykenekkään... ketään muuta samassa tilanteessa?
Kommentit (6)
Sinun pitää sanoa miehelle tuo fakta, että sinun kanssasi se on mahdotonta. Hän sitten päättää lähteä vai jäädä. Oma mieheni ilmoitti tapailun Alussa ettei lapsia ole tulossa. Minä pohdin asiaa ja päätin jäädä. Minulle lapsen teossa kynnyskysymyksiä ovat raskaus, synnytys ja imetys. Näitä en halua kokea, joten vaikea olisi lasta saada. Fyysisesti minussa ei ole mitään vikaa. Olemme olleet avioliittossa kymmenen vuotta. Edelleen ollaan rakastuneita toisiimme.
Molempien pitää olla samalla viivalla lasten teon kanssa. "Ehkä joskus" on ikuisuus ansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi jatkua, mutta ei se aina, tai paremmin harvoin se täysin ongelmitta käy ja sujuu. Aika moni mies on huijattu tai saatu luottamaan siihen, että on oikein, että hän voi jättää kortsun käyttämisen kokonaan pois, kun naisen syödessä pillereitä. Tai kaiken piti olla selvää, kun aateltiin, että lapsia ei tule kun vain ei mennä "loppuun saakka" ja keskeyetään (yhdyntä) tarpeeksi ajoissa... Mutta sitten "hups." nainen onkin raskaana. Eli ts.. perinteisesti on mies ollut helpompi pakottaa isäksi kuinnainen äidiksi. Toisaalta aika moni mies on naisen toimesta jätetty, kun nainen on alkanut epäilemään, ettei mies pysty siittämään ja saamaan hänen kanssaan jälkikasvua. Tai ajattelemaan, että millainen mies olisi mahdollisesti isänä, eikä "vain" villiä seksiä antavana kumppanina, kun ei tuolla pelkällä seksillä yhteistä taloutta paljoa makseta ja hoideta.
No kannattaa tuosta nyt oikeasti käydä vakavampi keskustelu, ettei tarvitse kärvistellä tietämättömyydessä. Tietenkään mies ei ehkä heti osaa tehdä päätöstä noin isossa asiassa. Ei hänellä mitään vauvakuumetta ainakaan taida olla, että voisi hyvinkin sopeutua ajatukseen. Voisitte myös keskustella adoption tai sijaisvanhemmuuden mahdollisuudesta ja siit mitä lapsettomuus loppu elämän kannalta merkitsisi. Kannattaa painottaa, että rakastat miestäsi ja haluat tietää mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudellenne, että alkaa miettimään asiaa ja haluat jonkun vastauksen. Älä kuitenkaan painosta, koska haluat varmasti myös hänen olevan onnellinen, tarkoitti se sitten omaa lasta tai ei. Olet varmasti hänellekin rakas, joten ero ehkä silti tule hänelle kyseeseen.
Lasta ei voi tehdä vain puoliksi. Toinen joutuu taipumaan elämäntilanteeseen, joka on itselle mahdoton kuviteltava, ja se aiheuttaa kyllä katkeruutta ajan mittaan. Suosittelen, että etsitte molemmat sellaisen kumppanin, joka tahtoo samaa kuin itse.
Voi jatkua, mutta kyllä siinä jompikumpi toiveistaan joutuu luopumaan ja tämä saattaa aiheuttaa katkeroitumista sitä kumppania kohtaan. Ketään ei voi pakoittaa vastentahtoisesti lasta haluamaan ja toiselle voi olla pettymys kun sitä lasta ei saa kumppanin takia. Eikö olisi parempi erota täydessä ystävyydessä ja etsiä sopivampi samoja asioita haluava kumppani.