Mikä vaivaa tällaista naista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kauan kestää? No meillä se kesti siihen asti kunnes se isä teki itsarin. Ei vaan pystynyt enää. Ja kyse on siis mun isästä, ei ex-miehestä. Onneksi ko akka inhosi mua, niin sain jäädä äidin kanssa.

Minkä takia sun isä ei lähtenyt käveleen siitä suhteesta? Mun mielestä on omituista jos ainut vaihtoehto pn itsari.

Kivaa uhrin syyllistämistä. Jos itsemurhan olisi tehnyt nainen, niin olisit vain kommentoinut, että sen mies oli ollut sika. Mutta kun uhri on mies niin mietit heti, että oli ollut sen uhrin oma vika.

Sama kun miestä petetään. Kaikki ovat heti sitä mieltä, että se pettäjänainen ei varmaan saanut rakkautta kotona ja mies ajoi sen siihen.

Kun mies pettää, se ei ole naisen vika. Mies nyt vaan oli sika.

Kun nainen hyökkää miehen kimppuun, miestä haukutaan nynnyksi ja mietitään, että naisella oli takuulla joku hyvä syy. Varmaan itsepuolustusta.

Kun mies hyökkää naisen kimppuun se johtuu siitä, että mies oli sika.

Noin seksistisiä ja ennakkoluuloisia naiset ovat. Siksi tarvitaan miesasianaisia ja miesasiamiehiä.

Mä olen kyllä sitä koulukuntaa, että narsistien uhreissa on myös vikaa. Ihminen joka osaa asettaa rajat, ei joudu narskun uhriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppini teki juuri noin - tosin sillä erotuksella että ei halunnut miehen lasta itselleen vaan päinvastoin toivoi tämän katoavan maailmasta. Tilanne päättyi siihen että miehen vaimo teki itsemurhan. Anoppini (myös läheisriippuvainen) pääsi viimein, 38-vuotiaana naimisiin ja noin vuoden päästä mieheni syntyi. Miehen ensimmäinen lapsi on nykyään monisairas työkyvytön, joka on käynyt läpi parit syövät ja sydänleikkaukset.

Siis tekikö itsarin anoppisi eli appiukkosi ex-vaimo? Ja onko tämän ex-vaimon lapsi se monisairas? Vieläkö siis anoppi ja appiukko ovat yhdessä? Millainen anoppi on nyt?

Ensimmäinen vaimo teki itsarin anoppini takia. Mieheni isän ja tämän ensimmmäisen vaimon lapsi on monisairas. Mieheni vanhemmat olivat yhdessä appiukon kuolemaan asti. Mies oli häntä lähes 10 vuotta vanhempi.

Anoppi elää vielä ja on nyt takertunut ainoaan lapseensa, poikaansa eli mieheeni. Mieheni on aivan väsynyt äitinsä tarvitsevuuteen ja jatkuviin omatoiimisiin ”tempauksiin”, kuten jatkuviin kalliisiin ja huonolaatuisiin remontteihin asunnossa, josta anoppi omistaa vain kolmasosan.

Minkä takia appiukko kesti tuota naista?

Jaa-a. Luultavasti hän rakastui. Muistan hänen kuitenkin usein toistelleen vaimolleen (anopilleni) ”Sinä olet sitten kummallinen ihminen”. Kai sitä on vaikeaa myöntää itselleen, kun on tehnyt pahan erehdyksen,

Tuliko anoppisi siis appiukkosi ja kuolleen vaimon väliin vai oliko appiukko jo eronnut siinä vaiheessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppini teki juuri noin - tosin sillä erotuksella että ei halunnut miehen lasta itselleen vaan päinvastoin toivoi tämän katoavan maailmasta. Tilanne päättyi siihen että miehen vaimo teki itsemurhan. Anoppini (myös läheisriippuvainen) pääsi viimein, 38-vuotiaana naimisiin ja noin vuoden päästä mieheni syntyi. Miehen ensimmäinen lapsi on nykyään monisairas työkyvytön, joka on käynyt läpi parit syövät ja sydänleikkaukset.

Siis tekikö itsarin anoppisi eli appiukkosi ex-vaimo? Ja onko tämän ex-vaimon lapsi se monisairas? Vieläkö siis anoppi ja appiukko ovat yhdessä? Millainen anoppi on nyt?

Ensimmäinen vaimo teki itsarin anoppini takia. Mieheni isän ja tämän ensimmmäisen vaimon lapsi on monisairas. Mieheni vanhemmat olivat yhdessä appiukon kuolemaan asti. Mies oli häntä lähes 10 vuotta vanhempi.

Anoppi elää vielä ja on nyt takertunut ainoaan lapseensa, poikaansa eli mieheeni. Mieheni on aivan väsynyt äitinsä tarvitsevuuteen ja jatkuviin omatoiimisiin ”tempauksiin”, kuten jatkuviin kalliisiin ja huonolaatuisiin remontteihin asunnossa, josta anoppi omistaa vain kolmasosan.

Minkä takia appiukko kesti tuota naista?

Jaa-a. Luultavasti hän rakastui. Muistan hänen kuitenkin usein toistelleen vaimolleen (anopilleni) ”Sinä olet sitten kummallinen ihminen”. Kai sitä on vaikeaa myöntää itselleen, kun on tehnyt pahan erehdyksen,

Tuliko anoppisi siis appiukkosi ja kuolleen vaimon väliin vai oliko appiukko jo eronnut siinä vaiheessa?

Tuli väliin. En tiedä tarkkaan, miten kauan ”seurustelivat” ennen kuin oikea vaimo teki itsemurhan. Mies avioitui aviorikkojan kanssa vielä samana vuonna kuin itsemurha oli tapahtunut.

Tuosta ensimmäisen avioliiton lapsesta vielä sen verran että anoppini käsittääkseni esitti ihanaa ja empaattista ihmistä myös hänelle niin kauan kuin ensimmäinen vaimo eli. Kun tavoite oli saavutettu (naimisiin päästy), hän alkoikin haukkua ja nimitellä lasta (”sinun opiskeluistasi ei koskaan tule mitään, sinusta ei koskaan tule mitään jne”) ja ajoi hänet lopulta pois lapsuudenkodistaan.

Eli tätä koko tilannetta ei olisi, ellei mies olisi läheisriippuvainen.

Tuolle asialle pitää tehdä jotain.

Muutenhan mies pitäisi omia ja lapsensa puolia. Mutta nyt ei riippuvuudeltaan pysty. Mies vaikka terapiaan.

Riippuvuus on riippuvuus, oli se sitten läheisistä, alkoholista tai huumeista.

Jos mies käyttäisi huumeita, syyttäisitkö diileriä vai miehen riippuvuutta?

Vierailija kirjoitti:

Eli tätä koko tilannetta ei olisi, ellei mies olisi läheisriippuvainen.

Tuolle asialle pitää tehdä jotain.

Muutenhan mies pitäisi omia ja lapsensa puolia. Mutta nyt ei riippuvuudeltaan pysty. Mies vaikka terapiaan.

Riippuvuus on riippuvuus, oli se sitten läheisistä, alkoholista tai huumeista.

Jos mies käyttäisi huumeita, syyttäisitkö diileriä vai miehen riippuvuutta?

Mä olen täysin samaa mieltä. Miehen läheisriippuvuus on suurin ongelma. 

Meidän suhdehan kariutui siihen, että minä kasvoin aikuiseksi ja parannuin masennuksestani terapian avulla. Tämä oli eksälleni uhka, jonka takia hän petti minua.

Kun erottiin, aavistelin että jotain tällaista voisi tapahtua. En kuitenkaan odottanut mitään näin pahaa.

ap

nosto

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli tätä koko tilannetta ei olisi, ellei mies olisi läheisriippuvainen.

Tuolle asialle pitää tehdä jotain.

Muutenhan mies pitäisi omia ja lapsensa puolia. Mutta nyt ei riippuvuudeltaan pysty. Mies vaikka terapiaan.

Riippuvuus on riippuvuus, oli se sitten läheisistä, alkoholista tai huumeista.

Jos mies käyttäisi huumeita, syyttäisitkö diileriä vai miehen riippuvuutta?

Mä olen täysin samaa mieltä. Miehen läheisriippuvuus on suurin ongelma. 

Meidän suhdehan kariutui siihen, että minä kasvoin aikuiseksi ja parannuin masennuksestani terapian avulla. Tämä oli eksälleni uhka, jonka takia hän petti minua.

Kun erottiin, aavistelin että jotain tällaista voisi tapahtua. En kuitenkaan odottanut mitään näin pahaa.

ap

voi olla kyse myös piilonarsismista.