Mikä auttaa ahdistukseen/jännitykseen?

Mulla täysin sama tilanne ja sama ammatti.

Vaikea kyllä sanoa millä tämän vuosikausia kestäneen jännityksen saisi loppumaan.

Muistan kerran yhden terapeutin sanoneen että kaikki jännittäminen on opittua ja kaikesta opitusta voi myös päästä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Mulla täysin sama tilanne ja sama ammatti.

Vaikea kyllä sanoa millä tämän vuosikausia kestäneen jännityksen saisi loppumaan.

Muistan kerran yhden terapeutin sanoneen että kaikki jännittäminen on opittua ja kaikesta opitusta voi myös päästä eroon.

Olisi vaan kiva tietää miten siitä pääsee eroon. Mutta kiva kuulla, että siitä on kuitenkin mahdollista päästä eroon. Toivottavasti sinäkin pääset vielä joskus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla täysin sama tilanne ja sama ammatti.

Vaikea kyllä sanoa millä tämän vuosikausia kestäneen jännityksen saisi loppumaan.

Muistan kerran yhden terapeutin sanoneen että kaikki jännittäminen on opittua ja kaikesta opitusta voi myös päästä eroon.

Olisi vaan kiva tietää miten siitä pääsee eroon. Mutta kiva kuulla, että siitä on kuitenkin mahdollista päästä eroon. Toivottavasti sinäkin pääset vielä joskus.

Mä käytän ennen jännittäviä tilanteita diapamia ja propralia, nuo toimii.

Oon käynyt muutaman kerran psykoterapeutilla ja hypnoositerapeutilla mutta ne on tosi kalliita ja toimivuudesta ei ole takeita. En ainakaan huomannut hyötyä.

Oon myös yrittänyt vähän siedättää itseäni ja yrittänyt kuunnella jotain itsesuggestiovideoita.

Motivaatio ja harjoittelu. Motivaatiota sinulla vaikuttaa olevan, joten nyt sitten vaan harjoittelemaan. Hyödynnä kaikki mahdollisuudet olla ihmisten parissa. Hanki harrastuksia, joissa on luontevaa puhua siitä harrastuksesta, eikä ole pakko laverrella yksityisasioista - tällaisia ovat melkein kaikki kulttuuriharrastukset ainakin.

Mikä sinua estää kertomasta itsestäsi jotain? Onko sinulla huonoja kokemuksia luottamuksen pettämisineen? Yleensä ihmiset eivät ole pahantahtoisia, enemmistö myöskin keskittyy ennen kaikkea omaan elämäänsä, joten ei heillä riitä aikaa ja energiaa miettiä kovinkaan syvällisesti esimerkiksi juuri sinun asioitasi.

Jos haluat, voisit kyllä jopa jollekin potentiaalisesti mukavalla kaverille kertoa jotain sellaista, että "minä olen tosi ujo ja hiljainen, en oikein jutella ja varsinkin minusta on vaikeaa kertoa itsestäni. Älä siis ajattele, että en välitä seurastasi, jos olen vähän hiljainen, se vaan on minulle tyypillistä. Haluasin ystävystyä, mutta minulta kestää pitkään tottua ihmisiin".

Jos sinusta tuntuu, että et aidosti OSAA ottaa kontaktia, niin oletko koskaan ajatellut, että sinulla voisi olla lievä aspergerin syndrooma? Tai vaikka ei olisikaan, niin jos koet, että olet neuvoton noissa tilanteissa, niin entä, jos opettelisit ihan kädestä pitäen? Esimerkiksi coaching-terapiaa annetaan aikuisille juuri tuollaisissa asioissa.

Ja nelonen siis korostaa, etten yritä kyökkidiagnosoida sinua, vaan haen syitä sille, mikä sinua vaivaa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sinun ei suinkana tarvitse vastata, kunhan itse mietit. Se nimittäin sitten vaikuttaa siihen, millaista apua voisit yrittää hakea.

Vierailija kirjoitti:

Motivaatio ja harjoittelu. Motivaatiota sinulla vaikuttaa olevan, joten nyt sitten vaan harjoittelemaan. Hyödynnä kaikki mahdollisuudet olla ihmisten parissa. Hanki harrastuksia, joissa on luontevaa puhua siitä harrastuksesta, eikä ole pakko laverrella yksityisasioista - tällaisia ovat melkein kaikki kulttuuriharrastukset ainakin.

Mikä sinua estää kertomasta itsestäsi jotain? Onko sinulla huonoja kokemuksia luottamuksen pettämisineen? Yleensä ihmiset eivät ole pahantahtoisia, enemmistö myöskin keskittyy ennen kaikkea omaan elämäänsä, joten ei heillä riitä aikaa ja energiaa miettiä kovinkaan syvällisesti esimerkiksi juuri sinun asioitasi.

Jos haluat, voisit kyllä jopa jollekin potentiaalisesti mukavalla kaverille kertoa jotain sellaista, että "minä olen tosi ujo ja hiljainen, en oikein jutella ja varsinkin minusta on vaikeaa kertoa itsestäni. Älä siis ajattele, että en välitä seurastasi, jos olen vähän hiljainen, se vaan on minulle tyypillistä. Haluasin ystävystyä, mutta minulta kestää pitkään tottua ihmisiin".

Jos sinusta tuntuu, että et aidosti OSAA ottaa kontaktia, niin oletko koskaan ajatellut, että sinulla voisi olla lievä aspergerin syndrooma? Tai vaikka ei olisikaan, niin jos koet, että olet neuvoton noissa tilanteissa, niin entä, jos opettelisit ihan kädestä pitäen? Esimerkiksi coaching-terapiaa annetaan aikuisille juuri tuollaisissa asioissa.

Voisin kertoa omia asioita, jos vain uskaltaisin puhua enemmän ja jos tietäisin mitä puhuisin. Tiedän ettei ihmiset mitään pahaa luultavasti ajattelisi, enemmän he varmaan ajattelevat negatiivisesti minusta nyt, kun olen hiljaa koko ajan. Mutta en vain osaa jutella ja keksiä puheenaiheita uusien ihmisten kanssa. Jos tunnen pitkään jonkun niin sitten pikkuhiljaa keskustelu on helpompaa, mutta näin ei ole kuitenkaan kaikkien kohdalla. Lievää aspergeriä minulla epäiltiin joskus nuorempana, mutta testejen mukaan ei ole mitään sellaista.

Lue YTHSn netistä löytyvä Ilmanen opas jännittäminen osana elämää. Mulla ainakin auttanut kun olen oppinut ymmärtämään jännittämistä ja erilaisia harjoituksia joilla opettelen rauhoittamaan itseni. Osaan nykyään suhtautua aivan eri tavalla kuin ennen ja huomaan arjessa tilanteita jolloin voin todeta itselleni, vitsi kun olen kehittynyt.

Toki vieläkin välillä tulee vaikeita paikkoja ja kuormitus/herkkyys jännittämiselle lisääntyy esim. väsyneenä tai jos on ollut pitkään stressiä tai tulee sietämätön tilanne. Mutta pääsääntöisesti menee paremmin

Minna Martin psykologi käsittelee jännittämistä myös kirjoissaan ja erilaisissa videoissa

Vierailija kirjoitti:

Lue YTHSn netistä löytyvä Ilmanen opas jännittäminen osana elämää. Mulla ainakin auttanut kun olen oppinut ymmärtämään jännittämistä ja erilaisia harjoituksia joilla opettelen rauhoittamaan itseni. Osaan nykyään suhtautua aivan eri tavalla kuin ennen ja huomaan arjessa tilanteita jolloin voin todeta itselleni, vitsi kun olen kehittynyt.

Toki vieläkin välillä tulee vaikeita paikkoja ja kuormitus/herkkyys jännittämiselle lisääntyy esim. väsyneenä tai jos on ollut pitkään stressiä tai tulee sietämätön tilanne. Mutta pääsääntöisesti menee paremmin

Minna Martin psykologi käsittelee jännittämistä myös kirjoissaan ja erilaisissa videoissa

Kiitos, käynpä lukemassa.

Ottaa tasaisin väliajoin hörpyt leijonaa, ei jännitä ollenkaan.

Yleensä ihmiset vain tykkäävät, kun vaikutat kiinnostuneelta heidän asioistaan ja puheistaan. Monesti itsekin jännitän olemistani ja tajuan myöhemmin, että toinen osapuoli on kysellyt minulta paljon kaikkea ja ollut aktiivinen, kun taas itse en ole juurikaan vaikuttanut kiinnostuneelta toisen puheenaiheista keskittyessäni miettimään omia sanojani.

Mulla ainakin ikä auttoi. Olin nuorena tosi ujo, mutta nykyisin mulle on ihan sama mitä muut musta ajattelee, joten sanon mitä mieleen tulee. Olen kuitenkin aina ystävällinen. Ihmiset tykkäävät kehuista, niistä saa jutunjuurta. Kehu vaikka työkaverin uutta kampausta tai freshiä lookia. Monet tykkäävät puhua myös itsestään, joten kysy mitä kuuluu. Itse yleensä kyselen, koska en kauheasti halua avata elämääni puolitutuille työkavereille. Lähimmille ystäville kerron kyllä muutakin kuin pinnallisia kuulumisia.

Mulla auttoi kun muutin toiseen kaupunkiin ja aloitin kaiken alusta. Kotipaikkakunnalla kaikki tiesti, että tuo on se hiljainen joka ei puhu koskaan niin silloin oli vaikeampaa yhtäkkiä ruveta puhumaan. Uudessa paikassa oli helppoa kun kukaan ei tuntenut eikä ollut ennakkoluuloja.